13
Yasu eema tumma titaalo ma ꞌbüdhülü
(Matta 24.1–2; Lüüka 21.5–6)
Kini ka ööꞌdö kürö ndama la ma Masala ya a kadalaadene niini könö tiki iini, “Tatalaana, ma assala ka nïïgïsï nja tarüꞌböönö tanno kaꞌdiila nya!”
Ïkïrï Yasu ka tiki iini, “Niji oꞌo tarüꞌböönö na ꞌdiila no? Taalo mïsï ma türeene ka ma tööje koꞌdo, kara tasananjaana kuꞌbu.”
Dhügürü nja talinggo kadu
(Matta 24.3–14; Lüüka 21.7–19)
Kini ka asïrö Anya ma ꞌDïkïdïyö emmi adïnö co la ma Masala, ïkïrï Bütrüs nja Yaguub nja Yühanna nja Andraws ka tindini iꞌi unggodho eege, “Tirina ungngo, ara tumma no talinggo adene aada a nïïmö ya tanangnga angnga ka tussu aꞌda ndakete ka talinggo adene iꞌi ya ïïye?”
A Yasu tiki eene, “Aaga adïnö koꞌdo aaga fa tafaga ömöꞌdï töccö ïïsïnï aaga. Kadu kinggide kassa ka ööꞌdö kadhabbu kïïsïnï kadu ana eere tiya eede kiki, ‘Aꞌa namiini!’ Kïïsïnï kadu kadhabbu ꞌdo. Kada ka taföönyö tumma ma koroꞌbo kateemadene afa ma tiya miini ya, aaga fa tariꞌba ara tüünïdene, lakiini taalo sugi miini eege kamiini. Ara anya tadiidi ma anya tökömö a tauugaara tadiidi ma tauugaara könö, a ꞌbuugu tatïnggïꞌdï ka naꞌbuugu kadhabbu, a ꞌbuugu ta ïïre tata ma tinꞌdi eege kamiini.
“Aaga adïnï koꞌdo, ara kadu tümmü aaga kümmünü a naguugaara ma serïye, kabbü aaga ka naala ma talaana, küügü aaga kamanaga co kidha ma naguugaara ma anya na dhiidhi no nja tanno ïïfï no kudumma aꞌa, aaga öödhï dhorro aaga tasahüüdü kene. 10 Ara tumma na Ïnjïïlï teemadene ka dhidha ka ajeene ka naanya koona nyeꞌdꞌde kungngo. 11 Ka kadu kara tümmü aaga kümmünü a naguugaara ya, aaga tafa tadinigöögö aꞌda taalo aaga kussu nïïmö maada ka teema, aaga eema tumma na töꞌdö kada ka nïïnö no ka ööye miini, kudumma Koronggore tiya Insili ya iꞌi yungngo eema taalo aaga. 12 Ara ömöꞌdï tümmünü örre yiini ka inde, a pupa tümmünü ꞌbiiꞌbala yiini ka inde, a laala tasilli eema ya kafaafa meene kagirina eege. 13 Ara kadu takïrïmï aaga nyeꞌdꞌde kungngo kudumma eere tiya eede, ömöꞌdï ya idhi oona kuꞌbu turi ya oolonadene.”
Tatoroko ma ꞌbuugu
(Matta 24.15–28; Lüüka 21.20–24)
14 “Kada ka tiji ‘tanyoro ma ꞌbuugu ka tatoroko ya,’ 13.14 Danial 9.27 na taalo kama tagalinggo adene no amang kada tussu aaga na ïröönö no, a kadu na ka Yahüüdiya no tarünö kaco naꞌdikinya. 15 Ömöꞌdï ya ka la koꞌdo ya, taalo atöꞌdö kuꞌbu alla aco a ꞌbügöörï tagona nïïmö kide. 16 Ömöꞌdï ya ka siga ya, taalo tafada aco aꞌduga tenꞌdi yiini. 17 Amꞌba ka iiya tanno agüröönö no nja tanno indine no ka naganuuru tanno miini no. 18 Aaga afara ka Masala a tumma no tafa töꞌdö feele kungngo. 19 Ka naganuuru tanno miini no ara tagorooꞌbo töꞌdö ka anya a ꞌbuugu tatoroko, üfürü tagatoroko nggeege taka öccö jiddi ma Masala ka tarüꞌbü ꞌbüdhülü itaalo a töꞌdö nggeege afeꞌde. 20 Üürü Uugaara ka titaalo anangnga naganuuru na miini kadhügüngü ya, taalo ömöꞌdï ma tagoolonadene unggodho kungngo. Lakiini kudumma kadu tanno oono ka tagesse eege no, mïkïrï karmuna naganuuru manangnga eege kadhügüngü.
21 “Ka uuru tanno miini no üürü ömöꞌdï iki aaga aꞌda, ‘Assa, Almasiihi ungngo kita,’ nja iini ka tiki aꞌda, ‘Inni kanna ya,’ aaga tafa tamma kini kide. 22 Namasiihi na ïïsïnï kadu no nja naganeꞌbi tanna korokoro no, kara sa kabbü ꞌdala kalinggo eema keefe nja eema ma türü meene ka taama kadu na Masala ka tagesse eege no, üürü kaluna fïïnï miini. 23 Nggeege aaga adïnï koꞌdo, aꞌa ꞌbïtïngngö nagadünügü aꞌa eema aaga ïnꞌdïlï kungngo aꞌda küfürü uuru miini töꞌdö.
Töꞌdö na ꞌBiiꞌbala ma Tadüꞌdꞌdü
(Matta 24.29–31; Lüüka 21.25–28)
24 “Lakiini ka naguuru tanno miini no ara sa tatoroko ꞌdo,
‘A ndanaaya talifi a tere taalo ara töyeene,
25 A midigi taꞌdïnggeene ndama ꞌdotomboꞌdo
a türü ma ꞌdotomboꞌdo tatïnggïꞌdï.’ 13.25 Asaiya 13.10; Asaiya 34.4
26 “Ka uuru tanno miini no ara kadu sa kiiji ꞌBiiꞌbala ma Tadüꞌdꞌdü ka tunggunu akuꞌbu a tülüügü a türü nja tïdhïndhï. 27 Assa kagürünü kadhangga niini ka naꞌbuugu tanno tanya ka tïïsö na egïïsö no koona nyeꞌdꞌde kungngo, kaco tawaana kadu niini ka tagesse eege no ka ꞌbüdhülü koona nyeꞌdꞌde nja ꞌdotomboꞌdo.
Talaana ma fa ma ïndïïye
(Matta 24.32–35; Lüüka 21.29–33)
28 “A ꞌbïtïngngö aaga kussu fa ma ïndïïye, kada kiji iꞌi ka tasere a dhaaro miini ta kirikiri, aaga tussu aꞌda kooro ka ndakete. 29 Kada ka tiji eema ya ka talinggo adene nyeꞌdꞌde ya, ïkïrï aaga ka tussu aꞌda uuru miini ka ndakete ka ïnye. 30 Neema aꞌa nja aaga dhorro, taalo sere ya tadhe koꞌdo aꞌda taalo eema agalinggo adene nyeꞌdꞌde kungngo. 31 ꞌDotomboꞌdo nja ꞌbüdhülü ka tamanyaga kitaalo, lakiini taalo tumma neede ka titaalo.”
Taalo ömöꞌdï ussu uuru na Masala
(Matta 24.36–44)
32 “Taalo ömöꞌdï ma tussu uuru na miini no, alla kadhangga ka ꞌdotomboꞌdo alla ꞌBiiꞌbala illi Pupa. 33 Aaga adïnö koꞌdo aaga tafa tarigide kudumma ada ka titaalo kussu aꞌda uuru na miini no ka töꞌdö aada. 34 Afeene afa ömöꞌdï ya inyi ꞌdï yiini kuꞌbu ara ka tunggeene anangnga kadu na alinggo no kafa kide, ömöꞌdï ya talinggo linggo niini keefe, iki a taya afa ka ïnye ya, adïnö afa tarigide. 35 Nggeege aaga adïnö koꞌdo kudumma ada kitaalo kussu tafada na ömöꞌdï ma ꞌdï, siiya kungngo alla ooso ka teene, alla a dhïmbï ka fara alla ka taka ka taadha. 36 Üürü iꞌi öꞌdö aluna aaga afa taluna aaga ka tarigide. 37 Tumma neede ka tirina aaga no, nadünügü aꞌa co kadu nyeꞌdꞌde, ‘Aaga adïnï koꞌdo.’ ”

13:14 13.14 Danial 9.27

13:25 13.25 Asaiya 13.10; Asaiya 34.4