1  * Luuk 12.35Jiisasnoŋ jero, “Mombo kamaŋati, kambaŋ iikanoŋ Siwewaa bentotoŋa ii kokaeŋ koloowaa: Maraŋ lombaŋ kambaŋanoŋ emba saraŋ jumuŋa ten yoŋonoŋ ‘Eja buŋawo aitoŋgowoŋa,’ jeŋ kiwagia meŋ kananoŋ keŋgi. 2 Yoŋoonoŋga 5 ii momakootogiawo koloogito, tosaaŋa 5 ii nekoŋa. 3 Nekoŋa yoŋonoŋ kiwagia megito, gere (koinsare) kelega* Gere (koinsare) kelega ii oil gerewaa kota mujugogi kelega ii kolooro. Gomaŋ tiiro gere susuyanoŋ opo kokosiiŋ kele iikanoŋ qenduŋgoŋ kiwa ootiriŋ kananoŋ keŋgi 15 minitwaa so jero. Kawaa gematanoŋ gere ii eeŋ bubu giliwubotiwaajoŋ ii mombo oil gere kelenoŋ qenduŋgogi. mende meŋ keŋgi. 4 Momakootogiawo yoŋonoŋ kiwagia ano koinsare kele kaarogia kaaŋagadeeŋ meŋ keŋgi. 5 Keŋgi eja buŋanoŋ uulaŋawo mende karo mamboŋgi kambaŋ korirotiwaajoŋ kuuya yoŋoo jaalologia bomboŋ mero usugoŋ gaoŋ egi.

6 “Gaoŋ egito, gomantiiŋa biiwianoŋ moŋnoŋ romuŋ qero qa kokaeŋ mogi, ‘Mobu, eja buŋanoŋ mono kaja-oo! Mono iwaanoŋ kema aitoŋgowu.’ 7 Qa ii moma emba saraŋ ten ii kuuyanoŋ waama kiwagia meŋ meagoŋ ootirigi. 8 Ootirigi nekoŋa yoŋonoŋ emba momokootogiawo yoŋoonoŋ kaŋ kokaeŋ jegi, ‘Nonoonoŋ kiwa bogojiwaajoŋ oŋonoŋ mono koinsare kelega tosia nonombu.’

9 “Kaeŋ jegi momakootogiawo yoŋonoŋ meleema kokaeŋ jegi, ‘Qaago! Ii oŋo ano nono mende sokoma nonombaa. Kawaajoŋ mono sii mirinoŋ kema oŋoaŋgiaa koinsare kelegia sewaŋa mewu.’

10 “Kaeŋ jegito, yoŋonoŋ koinsare kelega sewaŋa mewombaajoŋ kema kananoŋ laligogi eja buŋanoŋ mono iikanondeeŋ kouro. Emba saraŋ jojoriŋ naŋgiti, iyoŋonoŋ kema iwo aitoŋgoŋ maraŋ lombaŋ miri uutanoŋ ugi nagu koŋgi. 11  * Luuk 13.25Emba saraŋ stuanoŋ keŋgiti, iyoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kanageŋ kouma nagu qeŋ kokaeŋ qagi, ‘Poŋ Poŋ, mono nagu metaama nonomba!’

12 “Kaeŋ qagito, kokaeŋ meleema jero, ‘Qaago! Nii oŋo mende moma oŋonjeŋ. Qaa ii hoŋaga iŋijojeŋ.’ 13 Jiisasnoŋ sareqaa kaeŋ jeŋ gowokouruta ii qaa kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo nii kamambaa kambaŋa me auaya mende mojutiwaajoŋ mono uugbiligbili laligowu.” Kiaŋ.

14  * Luuk 19.11-27“Mono sareqaa kokawaa so koloowaa: Eja moŋ gomaŋa mesaoŋ koriganoŋ kantri moŋgeŋ kemambaajoŋ moma weleŋqeqeuruta oŋoono kagi moneŋ esuhinaya galeŋ koma oŋombutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋoma borogianoŋ ano. 15 Gawoŋ memegia gosiŋ hoŋa dawi koloowaatiwaa so moma gawoŋ meme eja mombaajoŋ moneŋ esu 5 (Kina 20,000) muŋ moŋ moneŋ esu woi (Kina 8,000) muŋ moŋ motooŋgo (Kina 4,000) muro. Kaeŋ galeŋ kombutiwaajoŋ mendeema oŋoma oŋomesaoŋ keno.

16 “Eja esu 5 (Kina 20,000) meroti, iinoŋ iikanondeeŋ kema koŋkororo gawoŋ mero moneŋ seiro esu 5 mombo mero. 17 Kaaŋiadeeŋ esu woi (Kina 8,000) meroti, iinoŋ kema koŋkororo gawoŋ mero moneŋ seiro esu woi mombo mero.

18 “Kaeŋ merito, eja moneŋ esu motooŋgo (Kina 4,000) meroti, iinoŋ mono mesaoŋ kema baloŋ osoŋ eja poŋaa moneŋa roŋ koma mesaŋgoro. 19 Kambaŋ koriga tegoro weleŋqeqe yoŋoo eja poŋgianoŋ eleema kaŋ ‘Gawoŋ megitiwaa sundugia moma gosimaŋa,’ jeŋ koma horoŋ oŋono kagi.

20 “Kaeŋ kagi eja esu 5 (Kina 20,000) meroti, iinoŋ jaayanoŋ kouma esu 5 mombo toroqeŋ meŋ kaŋ kokaeŋ ijoro, ‘Somatana moba, giinoŋ moneŋ esu 5 nonati, niinoŋ iikawaa koŋkororoya mewe seiro esu 5 mombo kolooro meŋ kajeŋ.’

21 “Kaeŋ ijoro eja poŋanoŋ kokaeŋ meleema muro, ‘Ii awaa. Gii gawoŋ meme eja awaga membiri-qembiriga qaa. Gii iwoi afaaŋa meŋ ii kaparaŋ koma galeŋ koma laligona seiro. Kawaajoŋ niinoŋ iwoi mamaga goo boroganoŋ ambe iikawaa galeŋaga laligowa. Saanoŋ kaŋ eja poŋga noo miri uutanoŋ kouma motooŋ korisoro ama laligowoŋa.’ 22 Eja Kina esu woi (Kina 8,000) meroti, iinoŋ kaaŋiadeeŋ kouma kokaeŋ ijoro, ‘Somatana moba, giinoŋ moneŋ esu woi nonati, niinoŋ iikawaa koŋkororoya mewe seiro esu woi mombo kolooro meŋ kajeŋ.’

23 “Kaeŋ ijoro eja poŋanoŋ kokaeŋ meleema muro, ‘Ii awaa. Gii gawoŋ meme eja awaga membiri-qembiriga qaa. Gii iwoi afaaŋa meŋ ii kaparaŋ koma galeŋ koma laligona seiro. Kawaajoŋ niinoŋ iwoi mamaga goo boroganoŋ ambe iikawaa galeŋaga laligowa. Saanoŋ kaŋ eja poŋga noo miri uutanoŋ kouma motooŋ korisoro ama laligowoŋa.’

24 “Kawaa gematanoŋ eja moneŋ esu motooŋgo (Kina 4,000) meroti, iinoŋ kouma kokaeŋ ijoro, ‘Somatana moba, niinoŋ kaniaga kokaeŋ moma yagowe: Eja Poŋnanoŋ mono eja kotakota geriawo kolooja. Geeŋgo nene kota mende qosoma kororoona iikanoŋ mono kileŋ hoŋa soonoŋ kotoŋ memambaajoŋ momakejaŋ. Dumuŋ kota mende osona kemero iikanoŋ mono kileŋ hoŋa meŋ kululuumambaajoŋ momakejaŋ.

25 “Kaeŋ moma yagoŋ keena moma kema goo moneŋ esuga ii namonoŋ mesaŋgowe ero. Iiba, moneŋ esu nonati, iikayadeeŋ mono tororo koi.’ 26 Kaeŋ ijoŋ ii muroto, eja poŋanoŋ meleema kokaeŋ jeŋ muro, ‘Gii injarere kolooŋ weleŋqeqe bologa koloojaŋ! Gii kaniana moma yagona: Neeno nene kota mende qosoma kororoowe iikanoŋ mono kileŋ hoŋa soonoŋ kotoŋ memambaajoŋ momakejeŋ. Neeno dumuŋ kota mende osowe kemero iikanoŋ kileŋ hoŋa meŋ kululuumambaajoŋ momakejeŋ. Noo tanina kaaŋa moma yagoŋgo mono naambaajoŋ ama sooŋ laligona?

27 “Gii noonoŋ moneŋ ii benknoŋ ana sokonaga. Benknoŋ ana somariiro eleema kaweti, kambaŋ kokanoŋ ii saanoŋ susuyawo mewenaga.’ 28 Toroqeŋ tosaaŋa ii iŋijoro, ‘Oŋo mono qezeŋ injarere eja kokawaa moneŋ esuya ii wama moŋ esu 10 mokolooroti, mono ii mubu.’

29  * Mat 13.12; Maak 4.25; Luuk 8.18“Sareqaa kokawaa kania ii kokaeŋ: Daeŋ yoŋoonoŋ iwoi eji, kuuya iyoŋoojoŋ mono toroqeŋ oŋoŋgi seiro kelemaleleŋ eŋ oŋombaa. Kaeŋ seiwaato, mombaanoŋ iwoi moŋ mende eji, iwaanoŋ iwoi ii mono kaaŋagadeeŋ waŋgi eeŋ toontooŋ laligowaa. 30  * Mat 8.12; 22.13; Luuk 13.28Ayo, weleŋqeqe eja omaya gawoŋaa hoŋa qaa ii mono seleeŋgeŋ hagogi paŋgamanoŋ kemeba. Iikanoŋ kemeŋ saama gigilaaŋ gubugia kigi qaro laligowuya.” Kiaŋ.

31  * Mat 16.27; 19.28“Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ nama Siwe gajoba kuuya uŋuama motooŋ kawuti, kambaŋ iikanoŋ Siwewaa asamararaŋanoŋ asugiro iinoŋ Kiŋ Pombaa jiŋkaroŋ duŋnoŋ rabaa. 32 Rama jero namowaa ejemba tuuŋ kuuya meŋ kululuuŋ oŋoŋgi iwaa jaanoŋ asugiwuya. Asugigi lama galeŋanoŋ lamauruta meme (noniŋ) yoŋoonoŋga gosiŋ mendeema oŋonji, iikawaa so ii mendeŋqendeeŋ ama oŋombaa. 33 Ii ama oŋoma jero lama ii boro dindiŋanoŋ ano meme (noniŋ) ii qanianoŋ ama oŋombuya.

34 “Kaeŋ ama oŋoŋgi Kiŋ Poŋnoŋ boro dindiŋanoŋ nambuti, ii kokaeŋ iŋijowaa, ‘Noo Amananoŋ kotuegoŋ oŋono laligogiti, oŋo mono kawu. Ama Anutunananoŋ gomaŋ kuuya mokolooŋ oŋonoti, kambaŋ iikanondeeŋ mono bentotoŋ oŋoojoŋ mozozoŋgoŋ merota jojoriŋ eŋ kouji, oŋo mono kaŋ ii buŋa qeŋ aoŋ laligowu.

35 “Ii kokaembaajoŋ jejeŋ: Niinoŋ nembanenenaa komuŋ laligowe oŋo neneya noma laligogi. Niinoŋ apuwaajoŋ qenjeŋ qeŋ laligowe oŋo apu noma laligogi. Niinoŋ waba kolooŋ laligowe oŋo koma horoŋ noŋgi mirigianoŋ uma laligowe. 36 Niinoŋ sele esunaajoŋ amamaaŋ laligowe oŋo opo kereŋ noma laligogi. Niinoŋ ji niro laligowe oŋo galeŋ koma noma laligogi. Niinoŋ kapuare mirinoŋ laligowe oŋo nii niibombaajoŋ iikanoŋ kaŋ laligogi.’

37 “Kaeŋ iŋijoro ejemba solaŋa yoŋonoŋ kokaeŋ meleema muŋ jewuya, ‘Poŋ, gii mono naa kambanoŋ nembanenegaajoŋ komuna giima guagiŋ laligoniŋ? Mono naa kambanoŋ apuwaajoŋ qenjeŋ qeŋ laligona giima apu goma laligoniŋ? 38 Mono naa kambanoŋ wabaga laligona giima koma horoŋ goniŋ mirinananoŋ una laligoniŋ? Mono naa kambanoŋ sele esugaajoŋ amamaaŋ laligona giima opo kereŋ goma laligoniŋ?

39 “Mono naa kambanoŋ ji giro ena giima me kapuare mirinoŋ laligona moma gii giibombaajoŋ goonoŋ kaŋ laligoniŋ?’ 40 Kaeŋ jegi Kiŋ Poŋnoŋ meleema kokaeŋ iŋijowaa, ‘Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo neenaa uumeleeŋ alauruna kamaaŋqeqeta koi yoŋoonoŋga mombaajoŋ iwoi moŋ aŋgiti, ii kuuya mono nii ama noma laligogi.’

41 “Kaeŋ jeŋ kawaa gematanoŋ boro qanianoŋ nambuti, iyoŋoonoŋ meleema kokaeŋ iŋijowaa, ‘Maŋnanoŋ qasuaaŋ oŋono laligogiti, oŋo mono nomesaoŋ togowu. Gere sia tetegoya qaa jeŋ ubaati, mono iikanoŋ kema kemebu. Anutunoŋ ii Kileŋaa Toya ano iwaa gajobauruta yoŋoojoŋ mozozoŋgoŋ merota jojoriŋ eŋ kouja. 42 Ii kokaembaajoŋ iŋijojeŋ: Niinoŋ nembanenenaa komuŋ laligowe oŋo neneya mende noma laligogi. Niinoŋ apuwaajoŋ qenjeŋ qeŋ laligowe oŋo apu mende noma laligogi.

43 “Niinoŋ waba kolooŋ laligowe oŋo mende koma horoŋ noŋgi mirigianoŋ mende uma laligowe. Niinoŋ sele esunaajoŋ amamaaŋ laligowe oŋo opo kereŋ mende noma laligogi. Niinoŋ ji niro ewe ano kapuare mirinoŋ laligoweto, oŋo nii niibombaajoŋ iikanoŋ mende kaŋ laligogi.’

44 “Kaeŋ iŋijoro yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ meleema muŋ kokaeŋ jewuya, ‘Poŋ, gii mono naa kambanoŋ nembanenegaajoŋ komuna me apuwaajoŋ qenjeŋ qeŋ laligona me wabaga laligona me sele esugaajoŋ amamaaŋ laligona me ji giro ena me kapuare mirinoŋ laligona nono gii mende weleŋ qeŋ goma laligoniŋ?’

45 “Kaeŋ jegi meleema kokaeŋ iŋijowaa, ‘Niinoŋ qaa hoŋa kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo uumeleeŋ alauruna kamaaŋqeqeta koi yoŋoonoŋga mombaajoŋ iwoi moŋ mende aŋgiti, ii kuuya mono nii mende ama noma laligogi kolooja.’

46  * Dan 12.2“Kaeŋ iŋijoro iroŋa meleema oŋono qagianoŋ uro hagoŋ oŋono kemeŋ siimbobolo kambaŋ tetegoya qaa moma laligoŋ ubuya. Kaeŋ laligoŋ ubuyato, solaŋa yoŋonoŋ oyaŋboyaŋ laaligo ii kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ uma laligowuya.” Kiaŋ.