18
Toitoine tyyrypyry poko tuaro exĩko mana
Mame ynara tykase Ritonõpo ya:
— Oty katohme Izyraeu tõ nonory po sero tuaro exikety omihpyry omiãko toh nae: “Jũkomo a uwa ikataĩ aexityã tonahse, mame ipoenõ zery tyekykytase samo?”
— Ajohpe pyra ase, ãko Ritonõpo mana, — taroino moro kazomopyra exĩko matose Izyraeu tõ nonory po. Ynara exiryke, isene exiketõ emero ypoetoryme matose. Jũkõ emero ypoetoryme mã toto. Ipoenõ roropa emero ypoetoryme mã toto. Naeroro tyyrypyry poko exikety rokẽ orihnõko mana tyyrypyry emetakame.
— Osenetupuhtoko ahno kurã poko, Ritonõpo omihpyry omipona exikety, zae ehtoh poko rokẽ mana. Ypy tõ emory po, ahno neponãmary eahmatoh po tõsẽ onõpyra ynororo; toponãmasã Izyraeu tõ nyrityã oneahmara roropa mana. Imehnõ pyxiã maro exipyra mana nohpo maro pyra roropa mã ynororo munume ahtao. Imehnõ onenekunohpyra mana, imehnõ onematonanohpyra mana roropa. Imepỹ mõkomory ekarõko ropa mana tokarose ahtao axĩtao rokẽ zurupohpyryme exiryke. Omise exiketomo a tonahsẽ ekarõko mana; upo ekarõko roropa mana tupoke pyra exiketomo a. Tineru ekaroryhtao imehnomo a axĩtao rokene, itamurumehxo tineru onepehmapopyra mana moro epehmary ropa ahtao. Popyra ehtoh poko pyra mana: “Zae pyra ehtoh onyripyra ase,” ãko mana. Imehnõ ahno atae pyra ahtao ekaroporyhtao eya zae rokẽ apiakãko mana. Jomihpyry omipona mana, tomeseke sã ynyripohpyry rĩko roropa mana. Mokyro zae exiketyme mana, isene exĩko mana, ãko Ritonõpo Oesẽkomo.
10 — Yrome otarame mokyro orutua toemũkuase ahtao, imũkuru omatome exiketyme tooehse mana, imepỹ etapaneme te, tyorõ popyra ehtoh poko roropa 11 tumy nyrihpyry sã pyra. Moky mũkuru tõsẽ õnõko mana ahno nekarohpyry tupuruse ahtao toponãmasã eahmatoh tao, Ritonõpo omipona pyra, imehnõ pyty maro toehse roropa mana. 12 Tymõkomokãkara enekunohnõko mana te, ematonanohnõko te, imehnõ mõkomory onekaropyra ropa mana axĩtao rokẽ tarose ahtao. Toponãmasã eahmatoh taka ytõko mana, toponãmasã xihpyry eahmãko roropa, moro nuriame Ritonõpo a. 13 Axĩtao rokẽ tineru ekaroryhtao, imotyehxo emetakamapõko mana. Moro sã mokyro ahtao isene exĩko nae? Arypyra! Orihnõko mana; morohne emero popyra ehtoh tyrise eya exiryke orihnõko mana, tynyrityã emetakame orihnõko mana.
14 — Morarame mokyro iirypyryme exikety emũkuãko mana; mame imũkuru tumy rypyry emero enẽko mana, yrome onypoenohpyra mana. 15 Toponãmasã Izyraeu tõ nyrityã oneahmara mana. Tõsẽ onõpyra mana ahno nekarohpyry apoto apõ po toponãmasã eahmatoh tao, Ritonõpo omipona mana te, imehnõ pyxiã poko pyra mana, 16 tymõkomokãkara onenekunohpyra mana, onematonanohpyra roropa mana. Imehnõ kyryry ekarõko ropa mana, zae rokẽ zurupohpyry emetakamaryhtao. Omise exiketomo a tonahsẽ ekarõko mana, upo ekarõko roropa mana tupoke pyra exiketomo a. 17 Popyra ehtoh poko pyra mana te, tineru ekaroryhtao imehnomo a axĩtao rokene, imotyehxo onepehmapopyra mana. Jomihpyry omipona mana te, ynyripohpyry omipona roropa mana. Mokyro orihpyra exĩko mana tumy rypyry emetakame. Isene exĩko mã rahkene. 18 Jumy a imehnõ tonekunohse, tomatonanohse te, popyra ehtoh poko toehse imehnõ takorekehkase eya. Morara exiryke orihnõko mana tyyrypyry pokoino.
19 — Otarame ynara ãko mase, ekaropõko: “Oty katoh imũkuru onuãnohpyra exĩko nae jũ nyrihpyry epehpyryme?” Ezuhtoh ynara mana: imũkuru zae ehtoh poko toehse, jomihpyry omipona. Ynyripohpyry tyrise eya exiryke isene exĩko mana. 20 Tyyrypyry poko exikety orihnõko mana. Imũkuru tumy rypyry onepehmara mana; jumy tumũkuru rypyry onepehmara roropa mana. Zae ehtoh poko exiketõ tynyrihpyrykõ epehpyry apoĩko mã toto; yrome tyyrypyrykõ poko exiketõ tuãnohsẽme exĩko mã toto tynyrityã epehpyryme.
21 — Yrome popyra exikety toeramase ropa ahtao tyyrypyry rumekatohme, jomihpyry omipona ehtohme te, ynyripohpyry ritohme roropa, orihpyra exĩko mana; isene exĩko mana. 22 Jomihpyry omipona pyra aexihpyry tykorokasẽme exĩko mana, isene exĩko mana zae ehtoh poko toehse exiryke. 23 “Popyra exiketõ orikyry yzamaro, ekarõko matou?” ãko Ritonõpo mana. Arypyra! Tyyrypyry rumekary eya isene aehtohme. Moro yzamaro mana.
24 — Yrome imepỹ zae exikety toeramase ahtao, zae toehtoh turumekase ahtao eya popyra ehtoh poko toehtohme, imehnõ popyra exiketõ samo, mokyro isene exĩko nae? Arypyra! Zae ehtoh poko aexihpyry tuenikehse mana, tamonohse ynororo a exiryke, zae pyra ehtoh poko toehse toexiryke. Morara exiryke orihnõko mana.
25 — Yrome ynara ãko matose: “Ritonõpo nyriry zae pyra mana,” ãko matose. Etatoko ke Izyraeu tomo! Ynyriry zae pyra ekarõko matou? Onyrityãkõ zae pyra mana. 26 Ahno zae exikety zae toehtoh poko rumekaryhtao eya, popyra ehtoh poko toehtohme. Mame toorihse ynororo ahtao, tyyrypyry xihpyry pokoino orihketyme mana. 27 Mame popyra exikety tyyrypyry rumekaryhtao zae ehtoh poko toehtohme jomiry omipona toehse ahtao, osepynanohnõko mana, isene exĩko mana. 28 Tõsenetupuhse ynororo tynyrihpyry poko; tyyrypyry turumekase eya, ipoko pyra toehse. Naeroro orihpyra exĩko mã rahkene, isene ro exĩko mana. 29 Amarokõ Izyraeu tõ ynara ãko: “Ritonõpo nyriry zae pyra mana.” Ynyriry zae pyra ekarõko matose repe. Yrome onyrirykõ zae pyra kuhse mana.
30 — Seromaroro ywy, Ritonõpo, ynara ãko ase oya xine, Izyraeu tomo: oepehmatorỹko ase onyrityãkõ epehpyryme. Oorypyrykõ irumekatoko, zae pyra ehtoh poko pyra ehtoko oenahkapopyra xine oorypyrykõ ehtohme. 31 Popyra ehtoh poko oehtohkõ irumekatoko, zae ehtoh poko se rokẽ oehtohkõme okurohtao xine tyrisenã sã õsenetupuhtohkõ ehtohme. Oty katohme oorikyrykõ se hmatou Izyraeu tomo? 32 Oorikyrykõ se pyra ase ipunaka! ãko Ritonõpo mana. Naeroro oorypyrykõ poko pyra ehtoko isene oehtohkõme.