2
Dimeeki Iisa
1 Nder balɗe dimeeki Yahaaya gaɗoowo *batisma, Ogustus mawɗo laamiiɓe leydi *Rooma, tilsini jooɗiiɓe nder laamu *Rooma fuu limee. 2 Limngal ngaal duu woni limngal aranal gaɗaangal wakkati Kiriniyus wonnoo guferner leydi Siriya. 3 Neɗɗo fuu yehi nder wuro mum'en ngam limee. 4-5 Yusufu duu ngam ƴuwi he lenyol Daawda ummii Nasaratu nder leydi Galili, he Mariyaama ƴamaaɗo mum, pa'i Baytilaama nder leydi Yahudiya ngam limoyde ko'e mum'en. Jahaangal maɓɓe ngaal duu fotodiri Mariyaama no caawɗo.
6 Wakkati ɓe njottinoo Baytilaama, ŋatawere nanngi mo. 7 Ɓe keɓaay nokku nder suudu nannganaadu weerɓe nduun. Nden ɓe cori ley mayru, toon to dabbaaji kaɓɓetee ɓe njippi. Ɗon o rimi afo makko, o soomi nder wudere lobbere, o fukkini nder akala.
Durooɓe mbannginanaama dimeeki Iisa
8 Nder jemma mo Iisa rimetee, durooɓe gom ngari no coggina dabbaaji mum'en nder seraaji Baytilaama. 9 Maleykaajo Joomiraawo gom wanngani ɓe, teddungal Joomiraawo yayni ɓe, sey kulal manngal nanngi ɓe. 10 Nden Maleykaajo oon wi'i ɓe :
—To kulee, ngam mi waddani on habaru lobbo. Habaru laatantooɗo himɓe fuu welwelo manngo. 11 Hannden nder wuro Daawda on ndimanaama Kisinoowo, kanko woni *Almasiihu, Joomiraawo. 12 Ndaaree, ɗum woni alaama mo kokkeɗon : On tawan cukalel keccel no soomaa nder wudere lobbere, no fukkinaa nder akala.
13 Wakkati mum da maleykaaɓe ɗuɓɓe gom duu, ƴuwi dow, ngari, tawi maleykaajo arano oon, nden ɓe fuu ɓe tinni iɓe njetta Alla, iɓe mbi'a :
14 —Teddungal laatanoo Alla toon dow,
jam laatoo dow leydi ngam horsuɓe e makko.
15 Wakkati maleykaaɓe ɓeen ƴeenyunoo dow kammu, sey durooɓe ɓeen mbi'odiri :
—En njaha Baytilaama, ndaarowen ko waɗi, ko Joomiraawo anndini en ɗum.
16 Nden ɓe njaawɗi, ɓe njehi, ɓe tawi Mariyaama, Yusufu he cukalel keccel ngeel, ingel fukkinaa nder akala. 17 Wakkati ɓe ngi'unoo cukalel ngeel, ɓe pillii ko maleykaajo oon haalannoo ɓe fuu dow maggel. 18 Nanuɓe ko durooɓe ɓeen mbi'unoo fuu ɗum haayɗini ɗum'en sanne. 19 Mariyaama kam duu jogii ko ɓe mbi'i ɗum nder ɓerne mum, tinni no miiloo dow majjum. 20 Durooɓe ɓeen coƴƴiti, no teddina Alla, no njetta mo, ngam ko ɓe nani e ko ɓe ngi'ii ɗum, waɗiri dey-dey no maleykaajo oon wi'irnoo ɓe.
Juulnol Iisa e jaarol makko nder Juulirde mawne
21 Balɗe jeɗɗi gaɗa dimeeki cukalel ngeel, ngel juulnaa, ngel wattanaa Iisa. Innde ndee woni innde nde maleykaajo oon haalannoo Mariyaama illa saawaaynoo reedu maggel.
22 Wakkati balɗe lamnol Mariyaama kuuɓunoo, hano no *Tawreeta Muusa tilsiniri ɗum, Yusufu e Mariyaama njaari Iisa *Ursaliima ngam halfinde mo Joomiraawo. 23 Ngam ɗum woni ko Joomiraawo wi'i nder *Tawreeta : Ɓiɗɗo, gorko afo fuu no cuɓanaaɗo Joomiraawo.* 2.23 Burtaaki 13.2, 12, 15 24 Ɓe ngari sakkude buugaali ɗiɗi naa tantabalaaji pamari ɗiɗi† 2.24 Lewinkooɓe 12.8 hano no ɗum woni iɗum winndiraa nder *Tawreeta nii.
25 Simeyon, gorko dartiiɗo, tokkuɗo Alla he ɓerne worre, no wonnoo nder wuro *Ursaliima. Omo heɗi wakkati gonɗi *Isra'el moytetee. *Ruuhu Ceniiɗo no wondi he makko. 26 Ruuhu oo wannginani mo ko o maayataa o hi'aay *Almasiihu Joomiraawo. 27 Nyannde Yusufu e Mariyaama ngaddunoo Iisa faa ngaɗana mo ko *Tawreeta tilsini, nyannde mum *Ruuhu oon ɗowi Simeyon faa nder *Juulirde mawne. 28 Nden Simeyon adi Iisa temmbi mo, yetti Alla, wi'i :
29 —Joonin Joomam, accu miin, maccuɗo maa,
mi maaya he jam,
ngam a jogake haala maa.
30 Mi hi'iri gite am kisinam maaɗa,
31 kisinam ɗam ciryiɗaa ngam himɓe fuu,
32 jeyngol bannginaangol ngam lenyi duuniyaaru fuu,
jeyngol teddinoowol *Isra'el, lenyol maa.
33 Ko haalaa dow cukalel ngeel haayɗini inniigel e baabiigel. 34 Simeyon barkini ɓe, wi'i inniigel Mariyaama :
—Cukalel ngeel, ngel giɗaangel, ngel wari liɓude ɗuɓɓe e umminde ɗuɓɓe nder *Isra'el. Ngel laatoto alaama Alla mo himɓe caloto. 35 Ngel wannginan miilooji ɓerɗe himɓe ɗuɓɓe gonɗi no cuuɗi. Aan duu, Mariyaama, naawɗum yuwan ɓerne maa hano no takubaahi yuwirta goɗɗum.
36 Nder wakkati juulnol cukalel ngel nii no woodunoo annabiijo debbo gom bi'eteeɗo Anna, ɓii-Fanu'el, jeyaaɗo he lenyol Asiira. Debbo oo nii naywi sanne. O haɓɓanaama illa omo surbaajo. Duuɓi jeɗɗi gaɗa dewngal makko, goriiko maayi. 37 O jooɗii o walaa goriiyo faa o naywi, duuɓi makko duu no ngaɗa lasooji-nay e nay (84).‡ 2.37 Woɓɓe mbi'i : « O jooɗake o walaa goriiyo duuɓi lasooji nay e nay. » O faddaaki koyngal makko abada he *Juulirde mawne. Omo teddina Alla, omo suumoo. Omo du'oo jemma e nyalooma. 38 Nder wakkati mum, kanko duu o wari, omo yetta Alla. Omo haalana heɗiiɓe coptinol *Ursaliima fuu, habaru cukalel ngeel.
39 Wakkati saarooɓe Iisa kumnunoo ko Joomiraawo wi'unoo nder *Tawreeta fuu, ɓe coƴƴi Nasaratu. 40 Cukalel ngeel no mawna no semmbiɗa. Ingel heewaa hakkillo, moƴƴere Alla duu no wondi he maggel.
Iisa nder duuɓi mum sappo e ɗiɗi
41 Hitaane fuu he *Juulɗe dimɗinol Isra'ilankooɓe, saarooɓe Iisa no njeha *Ursaliima. 42 Wakkati Iisa wannoo duuɓi sappo e ɗiɗi, ɓe njehi *Ursaliima hano no ɓe mboowrunoo, ɓe njaari Iisa gaɗa maɓɓe. 43-44 Ko juulɗe ɗeen timmi, ɓe nanngi laawol wuro. Ɓe miili omo wondi yaadiraaɓe maɓɓe. Jaa ɓe anndaa Iisa no *Ursaliima. Ɓe ngaɗi yaadu nyalooma muɓɓo, nden ɓe puɗɗi iɓe tefa mo hakkune koreeji maɓɓe e anndaaɓe maɓɓe. 45 Amma ɓe ngiitaay mo. Nden ɓe coƴƴi *Ursaliima ngam tefude mo.
46 Balɗe tati gaɗa mum, ɓe ngiiti mo nder *Juulirde mawne. Omo jooɗii hakkune jannginooɓe *Tawreeta, omo hettinanii ɓe, omo waɗana ɓe ƴamɗe. 47 Nanuɓe ƴamɗe makko, faamo makko e njaabaaki fuu makko ɗum haayɗini ɗum'en. 48 Wakkati saarooɓe makko ngi'unoo mo hakkune jannginooɓe *Tawreeta ɓee, ɗum haayɗini ɓe sanne. Sey inniiko wi'i mo :
—Iisa am, no waɗi ko ngaɗɗaa min huune ndee ? Miin e bammaa, hakkillooji amin fuu ummake sanne. Min tinni miɗen tefe.
49 Nden Iisa jaabii ɓe, wi'i :
—Ɗume tefanton kam ? On anndaa ko no tilsi mi hinnoo golleeji *Baaba am naa ?
50 Amma saarooɓe ɓeen paamaay haalaaji makko ɗii.
51 Nden o tokki ɓe, ɓe kooti Nasaratu. Omo ɗowtanoo ɓe. Inniiko jogii kujje ɗee fuu nder ɓerne mum.
52 Iisa no mawna, hakkillo mum no ɓeydoo. Omo weli Alla e himɓe fuu.