1 Täŋpäkaŋ Jekop, nanitä bian itkukken, Kenan komeken u itkuk. 2 Eruk Jekop nanakiye täŋo manbiŋam u ŋode; Nanaki kubä wäpi Josep u gubaŋi, obaŋi 17 ude. Uwä noriyekät sipsip kenta memeta watäni ittäŋ kuŋat täŋkuŋonik. Noriye uwä nani täŋo watä piä webe Bilha kenta Silpa unitäŋo nanakiye. Täŋkaŋ Josep uwä noriyetä kädet wakiwaki täŋpeŋ kuŋat täŋkuŋo u yabäŋpäŋ päŋku nani Jekop manbiŋam iwet täŋkukonik.

3 Täŋpäkaŋ nani tägawaniinik täŋirän Josep ahäŋkuko unita nanitä Josepta gäripiinik nadäk täŋkukonik. Unita tek säkgämän käroŋi kubä, keri käroŋipäŋ bipmäŋ imiŋkuk. 4 Täŋpäkaŋ noriyetä ŋode kaŋpäŋ nadäŋkuŋ; Nanitä Josepta gäripi nadäŋ imiŋkuko u ninta nadäŋ nimik täyak u irepmitak yäŋ kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. Ude kaŋpäŋ nadäŋpäŋä Josepta gaŋani pähap nadäŋ imiŋkuŋ. Kokwawak iŋam dapun ijiŋpäŋ man täga kubä nämo iwet täŋkuŋonik. 5-7 Kokwawak ude nadäŋ imiŋpäŋ kuŋarirä eruk bipani kubä Joseptä däpmonken täŋkuk. Täŋpän yäŋeŋirän däpmonken kaŋkuko u ŋode yäwetkuk; Näkä däpmonken karo u yäŋahäwa nadäwut yäk. Nin kuduptagän piä gänaŋ itkaŋ tepäraŋ ätu pädä täŋ iramäŋonik yäk. Tämäŋopäŋkaŋ näkä pädä täro uwä akuŋpäŋ käroŋ wädäŋ irak yäk. Täŋirän intä täŋo unitäwä näkä täro u it äyäŋutpäŋ gukut imäpmok täŋ imiŋirä yabät yäk. Däpmonken karo ubayäŋ yäk. Ude yäwerirän nadäŋpäŋ noriyetä gaŋani nadäŋ imiŋkuŋo u irepmitpäŋ gaŋaniinik nadäŋ imiŋkuŋ.

8 Ude yäwänä noriyetä iwetkuŋ; Gäk ninta intäjukun äma api iret yäŋ nadätan? Bure? Ude iwetpäŋ däpmonken kaŋkuko u ba man yäk täŋkuko u nadäŋpäŋ kokwawak taŋi pähap nadäŋ imiŋkuŋ. 9 Eruk bipani kubäta däpmonken äneŋi kubä kaŋkuk. Kaŋpäŋ noriye ŋode yäwetkuk; Däpmonken karo u ŋode yabät yäk. Edap dapuri, komepakkät guk 11 ude iŋamnaken gukut imäpmok täŋ namiŋirä yabät yäk.

10 Eruk noriye ude yäwetkaŋ nani imaka, päŋku iwetgän täŋkuk. Iweränä nanitä kaŋ-yäŋpäŋ ŋode iwetkuk; Wa! Däpmonken jidewanipäŋ tän! Gäk meŋka notkayekät nintä iŋamkaken gukut imäpmok kaŋ täŋ namut yäŋ nadätan? 11  * Apos 7:9 Täŋpäkaŋ Josep noriyetä kokwawak nadäŋ imik täŋkuŋo upäŋkaŋ nani Jekop uwä nanakitä man yäŋkuko u kudup nadäŋpäŋ iyap taŋkuk.

12-13 Eruk kadäni kubä Josep noriye Seken komeken sipsipta watäni itta kuŋkuŋo irirä nani Jekoptä Josep iwetkuk; Notkaye sipsipta watäni itnayäŋ Sekem komeken kuŋkuŋo itkaŋ yäk. Gepmaŋpa yäpmäŋ notkayeken kwayäŋ unita tuŋum täyi yäk. Yäwänä Joseptä Täga, kwayäŋ yäŋ iwetkuk. 14 Yäwänä nanitä iwetkuk; Gäk kome udeken kuŋkaŋ notkaye ba tom imaka, säkgämän itkaŋ ba, goret itkaŋ yäŋ kaŋ yabä yäk. Kudup yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ äbä manbiŋam kaŋ näweri nadäwa yäk. Jekoptä ude iwetpäŋ Hebron awaŋ u nanik nanaki Josep tewän yäpmäŋ kuŋkuk. Eruk Josep kumaŋ Sekem komeken ahäŋkuk.

15 Sekem komeken ahäŋpäŋä noriyeta wäyäkŋeŋtäŋ kumän kuŋat moreŋkuk. Kuŋattäŋgän äma kubä ahäŋ imänä iwetkuk; Gäk imata wäyäkŋetan? 16 Iweränä Joseptä iwetkuk; Näk notnaye yawakiyeta watäni itkaŋ unita wäyäkŋetat yäk. Gäk uken itkaŋ yäŋ nadätan? 17 Iweränä äma unitä iwetkuk; Notkaye kome ŋo peŋpeŋ kuŋkuŋ yäk. Uwä kome ŋo peŋpeŋ Dotan komeken kuna yäŋirä nadäŋkut yäk. Ude iweränä eruk Josep noriye yabäŋ ahäkta kuŋtäŋgän Dotan komeken ahäŋkuk. 18 Ahäŋpäŋ ban uduken kuŋ irirän noriyetä kaŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ utta ŋode yäŋkuŋ; 19 Wisiknin! Äma däpmonken käwani ukeŋo äbätak udu yäk. 20 Eruk, iŋitpäŋ kumäŋ-kumäŋ utpäŋ ume awaŋ kubä gänaŋ pena äpmoŋpän yäk. Utnakaŋ däpmonken kak täŋkuko u jide täŋpäŋ bureni api ahäneŋ? Ude täŋkaŋ päŋku nan ŋode kaŋ yäŋikŋatna; Tom ägwäri kubätä utpäŋ naŋkuk yäŋ kaŋ iwetna yäk.

21 Eruk noriyetä ude yäŋirä tuäni Rubentä nadäŋpäŋ Josep täŋkentäŋpäŋ tewa yäpmäŋ nanken kaŋ kwän yäŋ nadäŋpäŋ man ŋode yäwetkuk; Kumäŋ-kumäŋ utnero! 22 Ba nägät iminero. Josep jop iŋitpäŋ kome jopi ŋoken ume awaŋ kubä gänaŋ tena äpmoŋpän yäk. Uwä yabäŋ paotpäŋ Josep äneŋi yäpmäŋpäŋ nanken kaŋ tewa kwän yäŋ nadäŋpäŋ man ude yäwetkuk. 23 Ude yäwerän nadäŋpäŋ irirä Josep, noriye dubiniken äbäŋirän iŋitpäŋ tek keri käroŋi täŋkuko u weŋ täŋpä kuŋ imiŋkuŋ. 24 Weŋ täŋpä kuŋ imiŋirä iŋit yäpmäŋ päŋku ume awaŋ gänaŋ tewä yäpmäŋ äpmo itkuk. Awaŋ uwä kawuki, umeni nämo. 25 Ude täŋkaŋ päŋku maŋit itpäŋ ketem naŋkuŋ. Ketem naŋ itkaŋ Ismael äbotken nanik ätu Gileat komeken naniktä Isip kunayäŋ äbäŋirä bankentä yabäŋkuŋ. Äma äbuŋo unitäŋo kamel terak imaka gäripi ba käbäŋi säkgämän nikek Isip komeken Isip naniktä yämiŋpäŋ gwäki yäpmäkta bumta peŋpäŋ yäpmäŋkaŋ äbuŋ. Ismael äbot uwä wäpi kubä Midian.

26 Ismael äbot wäpi kubä Midian u äbäŋirä yabäŋpäŋ Josep noripak kubä wäpi Judatä noriye ätu ŋode yäwetkuk; Notninpak utpäŋ käbop penayäŋ täkamäŋ u kowata imatäken upäŋ api yäpne? 27 Unita utnero. Ismael äbot äbäkaŋ unita yämiŋpäŋ gwäki yäpna yäk. Ude tänayäŋ täkamäŋ unitä täga bumik. Josep uwä notninpak, nägät moräk kubägän yäk. Judatä ude yäweränä noriye ätu u nadäwä tägaŋkuŋ. 28  * Apos 7:9 Ude yäŋ irirä Midian moneŋ tuŋum äma u dubiniken äbuŋ. Äbäŋirä noriyetä Josep awaŋ gänaŋ nanik wädäŋ yäpmäŋ äbuŋ. Ude täŋkaŋ Ismael äbot unita yämiŋkuŋ. Yämäwä Josep gwäkita siliwa moneŋ 20 ude yämiŋkuŋ. Yämiŋpäŋ yäŋikŋat yäpmäŋ Isip komeken kuŋkuŋ.

29 Ude täŋirä eruk Ruben mäden äbä awaŋ gänaŋ Josepta kawän wawäkaŋ butewaki taŋiinik nadäŋpäŋ konäm kotpäŋ teki weŋ-gajähutkuk. 30 Ude täŋpäŋ päŋku noriye yäwetkuk; Nanak u awaŋ gänaŋ nämo itak yäk. Unita näk jide täŋpayäŋ? 31 Ude yäŋirän noriye ätutä päŋku meme gubaŋi kubä utpäŋ Josep täŋo tek käroŋi uterak nanitä kakta nägäri däpä jiŋkuŋ. 32 Däpä jiwäpäŋ yäpmäŋkaŋ nani iwoŋärekta eŋiken kuŋkuŋ. Päŋku nani ahäŋ imiŋpäŋ tek keri käroŋi, meme nägäri nikek u iwoŋäreŋpäŋ ŋode iwetkuŋ; Nan, ŋo ka! Ŋo Josep täŋo tek ba? 33 Ude iwet yabäŋirä nanitä kaŋpäŋ yäŋkuk; Wära! Ŋo bureni nanakna Josep täŋo tek yäk. Tom ägwäri kubätä utpäŋ nak yäŋ nadätat yäk. 34 Jekop ude yäŋpäŋ butewaki taŋi nadäŋpäŋ iniken teki weŋ-gajähut maŋpän kuŋkuŋ. Weŋ-gajähut maŋpän kwäkaŋ tek wakiwaki yäpmäŋpäŋ täŋkuk. Täŋpäŋ nanaki Josepta yäŋpäŋ kadäni käroŋi konäm butewaki täŋ itkuk. 35 Ude täŋirän nanakiye äperiye kuduptagän nanitä itkukken ugän äbäŋ moreŋkuŋ. Äbäŋpäŋ nani iniŋ bitnänayäŋ nadäŋkuŋopäŋ konäm butewaki pekta nämo nadäŋkuk. Täŋpäŋ yäŋkuk; Nämo! Konäm kot yäpmäŋ kuŋtäŋgän kumäŋpäŋ nanaknatä kukken ugän api iwaret yäk.

36 Täŋpäkaŋ Isip kome uken Midian nanik ukeŋonitä gwäki yäpmäkta Josep Potifata imiŋkuŋ. Potifa uwä Isip kome täŋo intäjukun äma Fero unitäŋo täŋkentäki kubä, komi äma Fero täŋo eŋi watä itkuŋo unitäŋo äma ärowani.