5
Te tanata e haia Jesus no marooroo i te kina te vai
1 Kimuri raa, Jesus ni hano ki te kaikai te lotu naa Jew e mee i Jerusalem. 2 Teelaa se vai e takoto i te tootoka te henua naa. Te tootoka naa e ttapa ma ko te Tootoka naa Sipsip. Te vai raa e ttapa ma ko Bethsada i te taratara naa tama te henua naa. Teelaa ni harevaka e rima e ttuu aareha te vai naa, e hakammaru ai naa tama e nnoho i te kina te vai naa. 3 Tammaki naa tama e mmaki e mmoe iloto naa harevaka naa, naa tama e ppuni naa karamata laatou, naa tama see lavaa te sassare, aa naa tama e mmate naa haitino laatou. [Laatou e mmoe ka ttari ki mannuutia te vai naa. 4 Teenaa ko te ssao te ensol TeAriki e sepu mai ki loto te vai raa ka mannuu ai te vai. Ttama mua i laatou ma ki sepu ki loto te vai e mannuu naa ma ki taukareka no marooroo.] 5 Teelaa se tanata e moe i te kina naa. Ttama naa ni maki ana setau e matatoru maa varu. 6 Jesus ni kite iaa ia e moe i te kina naa, no iloa maa tana maki raa ku rooroa. Teenaa ki vanaake Jesus kiaa ia, “Koe e hiihai maa koe ki marooroo?”
7 Ttanata raa ki mee ake, “TeAriki. See hai tama e noho ki au no saaua nau ki loto te vai nei i naa saaita te vai nei e mannuutia. Aku saaita maraa e haaite ki ttoro ki te vai raa, aaraa tama kunaa ttae are. Nau maraa e sukumuri lokoi.”
8 Teenaa ki mee ake Jesus, “Masike no ppiki oo moelana naa aa koe ku sasare.” 9 Te tanata naa ni marooroo lokoi i te saaita naa, teenaa ki masike ia no too ana moelana raa no sare.
Naa vana nei ni mee i te aso te Sabat. 10 Teenaa ki mee ake naa hakamau naa Jew raa ki te tanata naa, “Teenei te aso te Sabat. See hai tama e lavaa te ssau ana moelana raa i te aso te Sabat, i te mee naa e sara i naa Loo taatou.”✡ Neh 13.19; Jer 17.21
11 Te tanata raa ki mee ake, “Ttama ni au no haia nau no marooroo raa ni vana mai ma ki too aku moelana raa aa nau ku sasare.”
12 Teenaa ki vasiri ake laatou, “Ko ai ttama ni vanaatu ma ki mee koe peenei?”
13 Tevana iaa te tanata naa ni see iloa maa Jesus ko ai, i te aa, te kina naa ni kkapi te tama, aa Jesus ni hakasee koi no hano ki taha.
14 Kimuri raa, Jesus ni lave i te tanata naa i te Hare Tapu no mee ake, “Hakannoo, koe raa ku taukareka. Koe ku kaaoti te ppena naa haisara, ki see ssura ni vana hakallika kiaa koe.”
15 Teenaa ki hano te tanata naa no mee ake ki naa hakamau naa Jew raa maa ia ni haia Jesus no marooroo. 16 Teenaa ki kaamata naa Jew raa te hai haaeo ina laatou Jesus, i aa ia ni haia a ia te tanata raa no marooroo i te aso te Sabat. 17 Jesus ki mee ake ki laatou, “Taku Tamana raa e heheuna i naa aso hakkaatoa, aa teenei nau hoki ki heheuna.”
18 Teenei ko naa taratara ni hakkoro naa hakamau naa Jew raa ki lellere ki taia Jesus ki mate. Laatou see mee koi maa ia ni hakasara naa Loo te Sabat. Laatou e mee hoki i aa ia ni taratara maa TeAtua ko tana tino Tamana, teenaa a ia ku mee maa laaua ma TeAtua e hakatau peellaa.
Naa mahi te Tama TeAtua
19 Teenaa ki mee ake Jesus, “Nau e taratara atu maaoni. Te Tama TeAtua raa see lavaa te mee ana vana soko ia. A ia e mee koi ana vana e kkite tana Tamana e mee. Se aa tana Tamana e mee, tana Tama e mee hoki. 20 Te Tamana e manava laaoi i tana tama, aa e huri ake kiaa ia ana vana hakkaatoa e mee. Kootou ma ki oho i ana vana ma ki huri ake raa ma ki ttoe iaa i naa vana nei. 21 Te Tamana e hakamasike no hakaora te mate. Peelaa hoki, tana Tama raa e hakaora ana tama e hiri. 22 Te Tamana tana tino see hakatonutonu naa tama. A Ia ku oti te kauake te taukareka raa ki tana Tama ki hakatonutonu te henua. 23 A Ia e hiihai maa te henua ki hakanau i tana Tama pee ko naa hakanau laatou i te Tamana. Ttama see hakanau i tana Tama raa, a ia see hakanau i te Tamana, i te aa, te Tama raa ni heunatia mai te Tamana.
24 “Nau e taratara atu maaoni. Naa tama e llono i aku taratara no hakannoo ki te Tama ni heuna ma ki au nau raa, naa tama raa ma ki too te ora e ora hakaoti. TeAtua ma ki see hakatonutonu naa tama naa, i laatou ku oti te hakahiti naa mahi te mate no too te ora. 25 Nau e taratara atu maaoni. Ssao raa ma ki tae mai, aa teenei ku oti te tae mai, teenaa ko te ssao te mate raa ma ki llono i te reo te Tama TeAtua. Naa tama e llono raa ma ki ora. 26 Te ora maaoni raa, teenaa se ora e takoto i te Tamana. Peelaa hoki, te ora maaoni naa ku takoto ma se ora tana Tama, i te ora naa ni kauake TeAtua kiaa ia. 27 TeAtua Tamana ni hakanoho tana Tama ki hakatonutonu, i aa ia ko te Tama te Henua. 28 Kootou see oho i te taratara nei. Ssao raa ma ki tae mai, teenaa naa tama hakkaatoa ni mmate raa ma ki llono i tana reo. 29 Laatou ma ki massike hakkaatoa i naa taaruma laatou. Naa tama ni sosorina taukalleka raa ma ki massike no ora, aa naa tama e sosorina hakallika iaa ma ki massike no hakallono isu.✡ Dan 12.2
Jesus, te Tama TeAtua
30 “Nau see lavaa te hai aku vana soko nau. Nau e hakatonutonu te henua ki naa taratara e kaumai TeAtua, teenei e ttonu ai aku heuna. I te aa, nau see haaite ma ki mee aku vana e fiffai. Nau e haia koi nau naa vana te tama ni heuna ma ki au nau e hiihai.
31 “Ki mee nau e hakaea ki te henua i aku tiputipu soko nau, te henua ma ki hainattaa te hakannoo ki aku taratara. 32 Tevana iaa e mee te Tama e hakaea ki te henua i aku tiputipu. Nau e iloa maa ana taratara e mee iaa nau raa ni taratara maaoni. 33 Kootou ni heuna naa tama kootou raa ki oo no vasiria John iaa nau, teenaa ki kauatu John te hakamaaoni.✡ Jn 1.19-27; 3.27-30 34 Nau see mee ma nau e hiihai ma se tama ki hakaea i aku tiputipu. Seai. Nau e kauatu naa taratara nei ki hakassaoria naa ora kootou. 35 John ni tuu ma se lamu e ura no maasina. Kootou ni fiaffia i te maasina naa i te tamaa saaita. 36 Tevana iaa, e mee telaa vana ma ki ttoe are i naa taratara John ni hakaea iaa nau. Teenaa ko naa heuna taku Tamana e heunatia a nau. Nau ma ki ilotia maa nau ni heunatia mai TeAtua i ana heuna e haia a nau nei. 37 Taku Tamana ni heuna ma ki au nau raa e hakaea hoki i aku tiputipu. Kootou seki llono i tana reo ka kkite i ana karamata.✡ Mt 3.17; Mk 1.11; Lk 3.22 38 Ana taratara raa see toa kootou ki takkoto iloto naa hatumanava kootou, i kootou see hakannoo ki tana Tama ni kkave mai ki te maarama nei. 39 Kootou e tokatoka peenaa i te Laupepa Tapu, i kootou e mannatu maa te ora e ora maaoni raa ma ki laavea kootou i naa taratara naa. Naa taratara e takkoto iloto te Laupepa Tapu raa e taratara iaa nau. 40 Tevana iaa kootou see fiffai ma kootou e oomai kiaa nau no too te ora.
41 “Nau see ssee naa ahu naa tama te maarama nei. 42 Nau e iloa i naa tiputtipu kootou, aa nau hoki e iloa maa te manava laaoi TeAtua see takoto iloto naa manava kootou. 43 Nau ni kaavea mai i te hiihai taku Tamana, tevana iaa kootou ni see fiffai kiaa nau. Iaa ki mee se tama e au i tana tino hiihai raa, teenaa kootou ma ki fiffai kiaa ia. 44 Kootou fiffai iloo i naa hakanau kootou ki kootou soko kootou, tevana iaa kootou see illoa te hakamakkii ki hakanau TeAtua i kootou. Kootou ma ki lavaa te hakannoo peehea iaa nau? 45 Kootou see mannatu ma ko nau nei ma ki kauake naa haaeo kootou ki TeAtua. Seai. Teenaa ko Moses, ttama e taaohi manava ai kootou, a ia naa ma ki kauake naa haaeo kootou ki TeAtua. 46 Ki mee kootou ni hakannoo maaoni ki Moses, kootou ni hakannoo hoki kiaa nau, i aa ia naa ni sissii i aku tiputipu. 47 I kootou see hakannoo ki ana taratara ni sissii, kootou ma ki hakannoo peehea ki aku taratara e kauatu nei?”