1 Paul ni hano no tae iloo te matakaaina Derbe, araa hano iloo hoki ki Listra. E mee te tama e noho i te kina naa e tautari i Jesus, tana inoa ko Timothy. Tana tinna raa se Jew e lotu i TeAtua, aa tana tamana raa iaa se tama haka Greece. 2 Naa tama te lotu i Listra ma Aikonium raa e taratara peenaa maa Timothy se tama e taukareka. 3 Paul ni hiihai ma ki toa a ia Timothy ki oo laaua. Teenaa serea iloo ia naa kina te tama naa, i te aa, i naa Jew e nnoho i te kina naa e illoa maa te tamana Timothy raa se tama haka Greece. 4 Naa tama naa ni hakataka i naa taon raa no kauake naa taratara naa aposol ma naa tama hakamaatua te lotu i Jerusalem raa ki naa tama e lotu i naa kina naa. Laatou ni hai ake ki tautari naa tama naa ki naa taratara naa. 5 Teenaa ki mau ai naa hakataakoto naa tama e lotu i naa kina naa i TeAtua, aa te kooina ni ffuri no lotu i naa kina naa ni hanake koi no tammaki i te aso.

6 Naa tama naa ni oo vaaroto Frigia ma Galesia, i te aa i laatou e ppuia Te Aitu Tapu raa ki see hakaea laatou naa taratara TeAtua raa iloto Asia. 7 Saaita naa tama naa ni tauppiri atu ki Misia raa, mee iloo ma ki oo laatou vaaroto Bitinia, araa nei laatou ni tuukia TeAitu Jesus. 8 Teenaa hakaraka iloo naa tama naa i Misia no oo ki Troas. 9 I te poo naa raa, Paul ni hakakkiitea TeAtua i naa tuu ake te tanata haka Masedonia no mee ake kiaa ia, “Kau ki Masedonia no tokonaki mai ki maatou!” 10 Te saaita koi Paul ni hakakkiitea TeAtua i te mee nei raa, massike iloo maatou no tukutuku hakaoti naa mee maatou raa ki oo ki Masedonia, teenaa i maatou ku illoa maa maatou nei ku arumia TeAtua ki oo no hakaea te Lono Taukareka raa ki naa tama i te kina naa.

11 Maatou ni kkake i te vaka raa i Troas no tere iloo ki Samotras, aa i telaa aso raa maatou ni ffana ka tere ki Neapolis. 12 Maatou ni massike i te kina naa hoki no hakataka iloo ki loto ki te taon e ttapa ma ko Filipai. Teenaa ko te taon e lasi i Masedonia, aa te taon naa e takoto i laro te roorosi te kaaman Rome. Maatou ni oo atu no nnoho iloo naa aso maatou i te kina naa.

13 I te Sabat raa, maatou ni oo ki taha te taon raa ki te riva, i maatou e mannatu maa e mee te kina i te vasi te riva naa maraa e oo ai naa Jew raa no kkutu ki taku. Maatou ni nnoho no hai taratara ma naa haahine ni kkutu ake i te kina naa. 14 Te ffine tokotasi, tana inoa ko Lidia, e hai i naa haahine e nnoho ka hakannoo ki naa taratara maatou. Te ffine naa se tama i te matakaaina Tiatira, aa te henua maraa e oo atu no tataavi naa maro e mmea poouri raa iaa ia. A ia se ffine e lotu i TeAtua, teenaa tana hakataakoto ni tarakina TeAriki ki hakannoo ia ki naa taratara Paul e kauake. 15 I te saaita te ffine naa maa ana hareaakina raa ni oti te hakaukau tapuina raa, te ffine naa ki mee mai ki maatou, “Ki mee maa kootou e illoa maa nau se tama e lotu maaoni i TeAriki, aa kootou ku oomai no nnoho i taku hare.”

16 Te aso tokotasi, i te saaita maatou ni sassare ka oo ki te kina te lotu raa, maatou ni ttiri te taupu e tauria te tipua hakallika. Te ffine naa e lavaa te tarataraina a ia naa vana ma ki ssura imuri, teenaa a ia maraa e ffuti te lopo mane maa naa tama e roorosi iaa ia naa ki ana vana e meemee naa. 17 Te taupu naa ni sasare mai vaamuri peenaa maatou ma Paul ka tanitani varo peelaa, “Naa taanata nei ni tama e heheuna maa TeAtua i Aruna. Naa tama nei e taratara atu i te ara kootou ma ki hakassaoria TeAtua.” 18 Te taupu naa ni hai tana vana naa i naa aso iloo e tammaki, teenaa ki loto Paul no huri atu iloo no nutua te tipua e tau i te ffine naa, “Nau e vanaatu kiaa koe iloto te inoa Jesus Christ: Hakataha i te taupu naa!” Te tipua naa ni hakataha i te ffine naa i te saaita naa lokoi.

19 Te saaita naa tama e mmata ake te taupu naa ni kkite maa laatou ku see lavaa hoki te too mane i te ffine naa raa, naa tama naa ki oo atu no tauhia iloo laatou Paul ma Silas no taakina ki te kina te henua e nnoho, ki mmata naa hakamau raa i laaua. 20 Te takarua naa ni taakina atu naa tama naa kimua naa hakamau i Rome raa no mee ake peelaa, “Takarua Jew nei maraa e hakkoro te kau vana e hakallika no hakatauttau naa tama te henua nei. 21 Naa tama nei e akonaki te tiputipu teelaa see hanotonu ma naa loo maatou; maatou nei ni tama haka Rome, aa maatou see lavaa te tautari ki te tiputipu naa.”

22 Naa tama e kkutu i te kina naa ni ffuri atu hoki no taia laatou Paul ma Silas, teenaa ki mee ake naa hakamau raa ki saaea naa kkahu te takarua naa aa ku sarua ki naa laakau. 23 Te saaita te takarua raa ni oti te sarua raa, laaua ni peesia ki loto te hare karapusi. Teenaa naa hakamau te hare karapusi raa ki mee ake ki te wasi raa ki roorosi hakaraaoi iloo ki see ffuro te takarua naa. 24 Naa hakamau raa ni kauatu koi naa taratara nei raa, masike atu lokoi te wasi raa no ponotia te takarua raa ki mmoe ki te puitana iloo iloto i te hare karapusi. Naa vae te takarua raa ni hakkapitia ki loto naa kunaaroto laakau e mmaha.

25 Te mee raa ku tino poo no taupiri ki te tuaapoo raa, te takarua raa ni mmoe ka huahua naa mako lotu ka taku i TeAtua, teenaa aaraa karapusi e mmoe ka hakannoo ki laaua. 26 Te mahuke e hakamataku raa ni hakateki no ue ka tuu parapara te hare karapusi naa. Naa tootoka te hare karapusi naa ni llee katoo no ttuu tallaki ka maffana naa seni e mmau i naa karapusi. 27 Teenaa ki maahuru te wasi te hare karapusi raa no kite i naa tuu tallaki naa tootoka; a ia ni ttau maa naa karapusi raa ku oti te ffuro, teenaa ki uhuki a ia tana komu raa no mee iloo ma ki urumaki soko ia. 28 Araa nei Paul ku kappisi atu ana varo, “Au see taa soko koe! Maatou hakkaatoa i te kina nei!”

29 Te wasi raa ni kannaa ki kauake se lamu, teenaa tere atu iloo ia ki loto te hare raa no tuu ki ana turi imua Paul laaua ma Silas; te wasi naa ni porepore iloo i tana mataku. 30 Teenaa toa iloo ia te takarua naa ki haho, no vasiri ake, “Naa hakamau nei. Se aa taaku ki mee ki hakasaoria nau?”

31 Takarua raa ki mee ake, “Ki mee koe e hakannoo no tautari ki TeAriki Jesus, koe ma ki hakasaoria ma too haanauna naa hakkaatoa.” 32 Teenaa hakaea atu iloo te takarua naa naa taratara i TeAriki raa kiaa ia ma naa tama hakkaatoa i tana hare. 33 I te poo naa koi raa, Paul laaua ma Silas ni toa te wasi raa no huihuia naa kina laaua e mmere; te tama naa ma tana haanauna raa ni toa laatou te hakaukau tapu raa i te saaita naa lokoi. 34 Ki oti raa toa iloo ia Paul laaua ma Silas ki tana hare raa no hanaia. Te wasi raa ma tana haanauna naa ni fiaffia iloo i laatou nei ku lotu i TeAtua.

35 I te tahaata telaa aso raa, naa hakamau naa Rome raa ni heuna naa polis laatou raa ki oo no hanaa te takarua naa.

36 Teenaa ki mee ake te wasi raa ki Paul, “Naa hakamau raa e kkave mai laatou taratara ma ki hanaa koorua ma Silas i te hare karapusi. Koorua nei ku lavaa te oo, aa koorua oo hakaraaoi.”

37 Teenaa ki mee ake Paul ki naa polis, “Maaua ni see hai sara ni ppena, tevana iaa maaua ni sarua vare koi imua naa karamata te henua; maaua iaa ni tama hoki i Rome! Maaua ni ponotia naa tama naa ki loto te hare karapusi, aa teenei maaua ku haia laatou ki hanaa seemuu. See lavaa! Naa hakamau naa ki oomai naa tino laatou no hanaa maaua.”

38 Naa polis raa ni oo no kauake iloo naa taratara Paul raa ki naa hakamau Rome, aa i te saaita naa hakamau raa ni llono maa te takarua raa ni tama haka Rome raa, naa tama naa ni mattaku. 39 Teenaa oo atu iloo laatou no taratara hakaaroha atu ki te takarua naa; araa hanaa iloo laatou te takarua naa i te hare karapusi no taratara ake ki hakattaha laaua i te matakaaina naa. 40 Araa oo iloo te takarua naa ki te hare Lidia. I te hare Lidia raa, laaua ni nnoho no taratara ma naa tama te lotu raa ki hakatipuina naa manava laatou. Ki oti raa massike iloo te takarua naa ka oo.