1 CORINTHIANS
TE PAS MUA PAUL KI NAA TAMA TE LOTU I KORINT
TE HAKATAAKOTO TE PAS NEI
Te pas mua Paul ki naa tama te lotu i Korint ni sissii ki taratara i naa vana see ttonu teelaa e ssura i te lotu Paul ni hakamasike i Korint, teenaa naa ora ma naa hakataakoto naa tama te lotu i te kina naa ku see taukalleka pee ko imua. Korint se matakaaina e lasi i Greece e nohoria naa tama i naa henua hakkaatoa, teenaa ko te matakaaina hakamau i Akaia, se henua e takoto i laro te kaaman Rome. Te henua e hakatuu naa sitoa laatou ka mee te kau heuna ki ssee mane i te matakaaina naa, aa naa tama i te kina naa e ahu sara iloo i te tiputipu teelaa ni nnoho mai iloo ma laatou imua; te sosorina hai huri teelaa e hai te henua ki naa haitino laatou raa e lasi i te matakaaina naa, aa te kau lotu e ssura hoki i te kina naa.
Te aposol nei e hakatahito ana taratara raa ki naa mee pee ko naa nnoho maavae naa tama TeAtua aa ma te tiputipu hai huri teelaa e lasi iloto te lotu. A ia e taratara hoki i te tiputipu te aavana, te tiputipu te hakataakoto ttama, te tiputipu ki tautari iloto te lotu, naa mahi TeAitu Tapu, aa i te saaita TeAtua ma ki hakamasike te mate. A ia e taratara hakamattoni lokoi i naa taratara iho te Lono Taukareka raa i naa vana nei.
Sapta 13 e taratara maa te manava laaoi raa ko te oti hakaoti i naa tiputipu TeAtua ki ana tama, aa e tammaki iloo naa tama teelaa e tokatoka i naa taratara TeAtua raa e illoa i te sapta nei.
Naa takkoto naa taratara iloto te pas nei
Te hakataakoto te pas nei 1.1–9
Te lotu e nnoho maavae 1.10—4.21
Ttiputipu te hai huri ma te nnoho laaoi naa haimaatua 5.1—7.40
Ttiputipu naa tama e lotu ma naa tama see lotu 8.1—11.1
Ttiputipu te ora ma te lotu naa tama TeAtua 11.2—14.40
Te saaita Christ ma naa tama e lotu iaa Ia raa ma ki hakamassikeria TeAtua i te mate 15.1–58
Te tokonaki ki naa tama te lotu e nnoho i Judea 16.1–4
Naa taratara hakaoti Paul 16.5–24
1
A nau Paul, ni kannaatia TeAtua i tana hiihai ki heheuna nau ma se aposol Jesus Christ. Maaua ma taatou taina, Sostenis, e sissii atu te pas nei ki kootou, naa tama TeAtua e nnoho i te matakaaina Korint, naa tama ni kannaatia ki mee ma ni tama e ttapu TeAtua. Naa ora kootou e ttapu i kootou e hakannoo ki naa taratara Jesus Christ; teenaa ko kootou hakapaa ma naa tama i naa kina hakkaatoa teelaa e lotu ki TeAriki taatou, Jesus Christ. A Ia naa se Ariki taatou, aa se Ariki hoki laatou. Acts 18.1
TeAtua taatou Tamana, ma TeAriki Jesus Christ e roorosi hakaraaoi iloo ki kootou ki nnoho kootou ma te laaoi.
Naa mee e taukalleka i Christ
Nau e hakanau peenaa i taku Atua i tana laaoi ni kauatu ki kootou, i kootou e hakapaa ma Jesus Christ. I te aa, i teenaa ko te lotu kootou i Christ naa teelaa e kaatoa ai te kau vana e taukalleka i kootou. Kootou ku llau te hakaea ana taratara hakkaatoa, aa kootou hoki ku illoa i te kau vana hakkaatoa. Naa taratara maatou ni hakaea atu i Christ raa ku mmoe ka kkapi iloto naa manava kootou, teenaa naa mee e taukalleka hakkaatoa TeAitu e hookii raa e nnoho ma kootou, i naa nnoho kootou ka ttari ki te ssao Jesus Christ ma ki hakasura mai. A Ia ma ki tokonaki atu ki lotu maaoni kootou no tae ki te hakaoti ana, teenaa ki see haisara kootou i te aso e lasi taatou Ariki, Jesus Christ. Taatou ni kannaatia TeAtua, te Tama e tonu, ki ttaka taatou ma tana Tama, TeAriki Jesus Christ.
Kootou see hakatauttau soko kootou
10 Aku taaina ma aku kave nei, nau e taratara atu ki kootou iloto te inoa Jesus Christ, ki taratara kootou ki te taratara tokotasi, ki see hakatauttau kootou. Kootou ki meemee hakapaa ki see nnoho maavae kootou. Kootou ki nnoho hakapaa ma te hakataakoto tokotasi. 11 E mee naa tama i te haanauna Chloe ni taratara mai maa kootou maraa e hakatauttau soko kootou. 12 Te taratara raa e mee maa kootou e hakatauttau i naa tama kootou e hai maa kootou e tautari. E mee aaraa tama i kootou e taratara peelaa, “Maatou e tautari ki Paul.” Aaraa tama e mee maa, “Maatou e tautari ki Apollos.” Aaraa tama e mee maa, “Maatou e tautari ki Peter.” Aa aaraa tama e mee maa, “Maatou e tautari ki Jesus Christ.” Acts 18.24 13 Te haitino Christ ku vaaea kootou peehea? Kootou e mannatu maa teelaa ko Paul raa ni mate i aruna te kros ki hakassaoria kootou? Kootou e mannatu maa kootou ni too te hakaukau tapu ki mee kootou ma ni disaipol Paul? Seai iloo!
14 Nau e hiahia i TeAtua i aa nau seai aku tama ni hakaukkau. Taku takarua koi ni hakaukkau raa, teenaa ko Crispus laaua ma Gaius. Acts 18.8; 19.29; Rom 16.23 15 See hai tama e lavaa te taratara maa ia ni hakaukauria ma se disaipol aaku. 16 (Ni maaoni, Stefanas ma tana haanauna raa hoki ni hakaukau tapuria a nau, tevana iaa nau see hakamaarona maa ni tama hoki aaku ni hakaukau tapu.) 1 Cor 16.15 17 Nau ni see heunatia Christ ma ki hano nau no hakaukau tapu te henua. Nau ni heunatia are ki hakaea te Lono Taukareka. Nau see taratara pee ko naa tama e hikkahi maa laatou e illoa i te kau vana, i aa nau see hiihai maa te mate Jesus Christ i aruna te kros raa e haia ma se mee vare koi.
Naa mahi ma te atamai TeAtua e takkoto i Christ
18 Te taratara i te mate Jesus Christ i aruna te kros raa e haia naa tama e nnoho poouri raa ma se taratara vvare. Tevana iaa te taratara naa ki taatou, naa tama e ssao no ora raa, teenaa ko naa mahi TeAtua. 19 Naa taratara e takkoto i te Laupepa Tapu raa e mee maa, “Te iloa naa tama e hai maa laatou e atammai raa ma ki seua a nau, aa see hai tama ma ki hii hakannoo ki naa tama e hai maa laatou e illoa i te kau vana.” Is 29.14 (LXX)
20 Teehea naa tama e atammai? Aa teehea naa tama e illoa i te kau vana? Teehea naa tama e hai maa laatou e llau te taratara i naa vana te maarama nei? TeAtua ku oti te hakailoa mai maa te atamai naa tama te maarama nei se atamai naa vvare! Job 12.17; Is 19.12; 33.18; 44.25
21 TeAtua e atamai, teenaa e puuia ai a Ia naa hakataakoto naa tama te maarama nei ki see lavaa naa tama naa te illoa iaa Ia. Te henua e hai maa te taratara TeAtua e hakaea maatou nei, se taratara vvare koi. Tevana iaa naa tama e hakataakoto tonu ki te taratara nei ni hakassaoria TeAtua no ora. 22 Naa Jew raa e fiffai maa laatou ki kkite i naa mahi TeAtua, aa naa tama teelaa seai ma ni Jew raa iaa, e fiffai maa laatou ki atammai. 23 Maatou iaa e tarataraina maatou te mate Christ i aruna te kros. Te taratara nei e mee ma se saakiri ki naa Jew, aa naa tama teelaa seai ma ni Jew raa iaa, e hai maa teenei ni taratara vvare koi. 24 Tevana iaa, naa Jew ma naa tama teelaa seai ma ni Jew ni kannaatia TeAtua raa e illoa maa te taratara nei e hakailoa mai ki taatou i te tiputipu Christ. A Ia naa ko naa mahi aa te atamai TeAtua. 25 Te atamai TeAtua teelaa e haia te henua ma se mee vare raa, e laka i aruna te atamai naa tama te maarama nei. Te tiputipu TeAtua e haia te henua ma ko te tino mmate TeAtua raa, e haimahi are i naa mahi naa tama te maarama nei.
26 Aku taaina ma aku kave nei, kootou hakatuu ake ki naa tiputtipu kootou imua, i te saaita kootou ni kannaatia TeAtua. Kootou ni see ilotia te henua ma ni tama e atammai, e haimmahi, aa ma ni tama hakamaatua. 27 TeAtua ni hirihiri naa tama te henua e vana maa ni tama e vvare ka see illoa i te kau vana raa, ki hakannaparia naa tama e hai maa laatou e atammai. A Ia ni hiri hoki naa tama see haimmahi raa ki hakannaparia naa tama haimmahi. 28 A Ia ni hiri naa tama te henua e vana ma ni tama see ilotia raa ki seua naa mee te maarama nei e mannatu ma ni mee hakamau. 29 Te mee nei e mee maa see hai tama e tau te ahu imua naa karamata TeAtua. 30 Tevana iaa kootou ku oti te toa TeAtua no hakapaaria ki Jesus Christ, teenaa ki tauhia kootou tana atamai e takoto i Christ. Taatou nei ku haia Ia ki ttonu naa ora taatou imua TeAtua. Teenaa taatou ku mee ma ko te kanohenua e tapu TeAtua, aa taatou ku hakassaoria i naa mahi te haisara. 31 Teenei e hakatuu ai naa taratara te Laupepa Tapu raa peelaa, “Ttama e hiihai maa ia e ahu, a ia ki ahu tonu i naa vana TeAtua ni mee.” Jer 9.24

1.2 Acts 18.1

1.12 Acts 18.24

1.14 Acts 18.8; 19.29; Rom 16.23

1.16 1 Cor 16.15

1.19 Is 29.14 (LXX)

1.20 Job 12.17; Is 19.12; 33.18; 44.25

1.31 Jer 9.24