1 Jisas ko Anut nukan ämän roasiret erekapu mare kuremara, ko Galili an kasakup Kapaneam mena manowon. 2 Kiro mena kar ro, ko marai roat akan kamwareäu ro näwäu, nukan sarau ro ko sip orip. Kon sarau ro kon sarau ämän aurnuk, jekur tainoriäu. Keseria, kon ro näwäu konun wous meiewon. Kiro ro sip näwäu oumara, meiäurnuk, kiro ro näwäu ko kon sarau ro nukanun wouti mowon. 3 Keseria, kiro ro näwäu ko Jisas Kapaneam mena pe rawon ämän roumara, kos karauk Juda* akan roat näunäu äsimwaronuk, koi kon sarau ro jekuraun aurau potoin. 4 Kiro roat akas Jisas siakup tonomana, ämän sakau aurin, “Kiro ros ik jekur kamoikeäu kon sarau ro meiäuru, okon, nas potoinam, jekur mo. 5 Ko ik Juda roasiret jekur sareikeäu. Kosar iken tururianik, Anut nuka jou muraun ou mowon.”

6 Keseria, Jisas ko kiro ro näwäu nukan sarau roat tainware potowon. Ko mena siakup potonuk, kiro ro näwäu nukas Jisas ämän keser surmurowon, “Näwäu, is onok aru miäim ro, okon, na isan owa wa potau. 7 Is ro aru, okon, is na siatap potau senek itok wa. Utianik, na onsaus karar äieta, isan sarau ro ko eposek saräi. 8 Is nais roat näunäu akan inkaruru raiäim. Karauk marai roat ak isan inkaruru raiäi. Isan kar marai ro auriaim, ‘Na okoro opok koi,’ aurita, koiäu, kar auriaim, ‘Na enro opok pot,’ aurita, poteäu. Isan sarau ro ko ‘Na okoro sarau mo,’ rai aurita, sarau miäu.”

9 Jisas ko kiro ämän roumara, ko karkairwon. Ko ätäi pirirmara, kiro roasiret ko tainori potoin awarowon, “Is epar senes awarom, is kar Israel ro okoro ro senek kon wou epar mowon wa aparmin.” 10 Kiro roat akan näwäu nukas äsimwarowon ak ätäi poteanik, kiro sarau ro eposek sarewon aparin.

11 Om ses katu manonuk, Jisas kar mena enip Nein, kiro mena potowon. Kon tamareäu roat pak karauk roasiret sosop pak erek potoin. 12 Jisas ko kiro mena porim rorokpai siakup raunuk, kar ro meiewon imäi koin, Ro meiewon kon anak kar mokoi wäpik, kon mokoi kiro karar, kon komu nais meter meiewon. Kiro mena roasiret sosop kiro asik pak erek tainori koin. 13 Näwäu ko kiro asik aparianik, wouti mowon. Ko kiro asir auruwon, “Na wa waiäu.”

14 Ko kiro ro meiewon siakup poteanik, ro meiewon patan opok ipou mowon. Kesernuk, roat ak meiewon ro patan orip ämäi koin ak kiro opok tai rain. Jisas nukas äiewon, “Mokoi, is aisom, na siräu.” 15 Kiro ro meiewon ätäi siräumara, kon patan opok tane raumara, ko arewon. Keseria, Jisas nukas kiro mokoi imäiemara, kon anak nuruwon.

16 Kesernuk, roasiret erekapu iminemoi, Anut nukan enip jou murianik, ak äiein, “Anut nukan ämän roianik, areawon ro kar ik kamuk kowon. Anut kon roasiret sarwarau kowon.” 17 Roasiret ak Judia provins pak karauk omnokou Judia siakup pak manoutomana, ak kiro onok Jisas nukas sarau mowon ämän ari ari arein.

18-19 Jon nukan tamareäu roat akas Jisas nukas onok erekapu Jisas nukas keserwon aparianik, Jon koi aurin. Keseria, Jon nukas kon tamareäu roat ori, Jisas siakup äsimwatia, keser totoraun awatowon, “Roat akas kar ro näwäu kowai äiein. Na kiro ro ra, ara, ik kar ro ruris kowai kumäm ra?”

20 Kiro roat ories Jisas siakup koianik, totoririn, “An jomareäu ro, Jon nukas ik na totoisaun äsimoitowon, ‘Na koi Israel roasiret imwaraun koumon ra, ik kar ro kowai kamäm?’ ”

21 Kiro ses opok Jisas nukas roasiret sosop sip aru orip jekwarowon. Osou aru orip roat erek jekwarowon. Karauk roat amiak utup orip amiaka urarenuk, ak ätäi om aparin. 22 Keseria, Jisas nukas ätäi kiro roat ori awatowon, “Ak owo ämän roumoi, akan amiakas owo onok apari kiro erekapu, ätäi pote Jon aurwe. Amiak utup roat ak ätäi amiak uräianik, om apari. Isiaka tipinewon roat ak apu arirai. Roat sip repros orip ak ätäi eposek sarei. Raiaka otop roat ak ätäi ämän jekur roi. Meiein roat ak ätäi awau siräiein. Saruku roat ak Anut nukan Ämän Eposek roi. 23 Inok ro ko isanun wou epar mianik, ko sakau tai rawai, kiro ro kon wou näu saräi.”

24 Jon nukan tamareäu roat ori manosa, Jisas nukas Jon nukan ämän roasiret turur rain awarowon, “Ak ro wäpik mena om puru opok Jon siakup owo osap aparaun potoin? Ak kar pakpak uriris atonuk aparau potoin ra? 25 Ak owo pote aparin? Ak kar ro omjo eposek mer amke rawon pote aparin ra? Kiro roat ak omjo eposek orip ak osap sosop orip pak ak mena ou eposek opok raiäi. 26 Ak is airowe, ak owo aparau potoin? Anut nukan ämän roianik, ariäwon ro kar ra? Kiro epar senes. Is epar awarom ko Anut nukan ämän roianik, ariäu ro. Kos karauk Anut nukan ämän roianik, ariai roat itimware rau. 27 Jon kiro ro meter Anut nukan ämän nukas äiewon, ‘Anut nukas äiewon “Is isan ämän oi areäun ro äsimorta, amke koi, nan apu tuku sare musai.” ’ Malakai 3:1

28 Is ak epar senes awarom, Jon nukas okoro omnokou pakan roasiret erekapu itimware rau. Utianik, inok ro ko Anut nukan amuk opok enip jou wäpik, kos äiäu, ‘Anut isan kamoireäu ro näwäu, is ko inkaruru raim’ kiro ros Jon itimori rau.”

29 Roasiret erekapu kiro ämän roumoi, karauk roasiret pak karauk takis aiauk oiäi roat pak akas äiein, “Epar Anut nukan onok tuku eposek.” Meter, ak Jon nukas an jomarowon, okon, ak keser äiein. 30 Parisi roat pak sintore ämän tamareäi roat pak ak Anut nukan onok eposek tainorau utiäi. Keseria, Jon nukas an jomaraun awaronuk, utoin.

31 Jisas nukas roasiret awarowon, “Is rusapaian roasiret owo senek äiäm? Is akan onok owo senek äiäm? 32 Ak mokoit eteinanak akas om sorik opok tane raumana, karauk mokoit pak sipiräiäun keser urwareäi, ‘Ik asir oiäin parau urumun, utianik, ak karäu wa.’ ‘Ik op meieäin sir wemun, utianik, ak waiäu wa.’ 33 An jomareäwon ro, Jon pemara, karauk omre opok, ko o pak wain an pak wa jeäwon. Kesernuk, akas aurin, ‘Jon ko osou aru orip,’ äiein. 34 Ro Nukan Mokoi koumara, ko wain an o pak jenuk, akas äiein, ‘Okoro ro aparwe, ko po senek o sosop jeäu. Ko aiauk oiäi roat pak onok aru miäi roat pak o jeäu.’ 35 Anut nukan Osou Näu oin roasiret ak epar kiro Anut nukan ronkat eposek äpu maiei.”

36 Kar Parisi ro nukas Jisas kon owa o jaun imäi potowon. Jisas ko kiro owa poteanik, o jaun tanewon. 37 Kiro mena kar asir ko onok aru orip raiäwon. Kos Jisas Parisi ro nukan owa o jera ämän roumara, ko kar botol eposek uer sou eposek päun oumara, kowon. 38 Kiro asir pemara, Jisas siakup tai raumara, wai rawon. Kon amuk urokus Jisas nukan isou opok nowon. Keseria, kon tapau urik rumukäus kiro amuk urok Jisas nukan isou opok tätäi kuremara, kon isou oktokormara, kiro uer oianik, Jisas nukan isou opok kourwon.

39 Kesernuk, kiro Parisi ro kiro aparmara, ronkatewon, ‘Okoro ro ko Anut nukan ämän roianik, areawon ro maro, ko äpu mai, kiro asir inokos ko atou. Ko äpu mai kiro asir ko apu pakan asir.’

40 Jisas nukas kiro Parisi ro nukan ronkat äpu momara, äiewon, “Saimon, is kar ämän aisaurim.” Saimon nukas ätäi Jisas auruwon, “Näwäu nan ämän airota, rowam.”

41 Jisas nukas keser auruwon, “Ro oirori au poteanik, kar ro opok aiauk oianik, auririn ‘Nan aiauk amuk tawa ätäi isamur.’ Kar ro ko aiauk 500 orip owon, kar ros nais keseriar ko aiauk 50 orip owon. 42 Au ätäi kon aiauk nurau senek wa, okon, kiro aiauk atowon ros awatowon, ‘Au kiro aiauk mesin wa ronkatäu, is erar atom.’ Kiro roat oirori, inokos kiro ro mesin wous näwäu meiäi?”

43 Saimon nukas ätäi keser äiewon, “Isan ronkat kiro ro ko aiauk sosop 500 orip owon.”

Jisas nukas ätäi Saimon auruwon, “Na kiro ämän epar senes äiem.”

44 Keseria, Jisas nukas kiro asir rawon pakaima pirirmara, Saimon auruwon, “Na okoro asir amunas aparum ra? Is nan owa pemin, na isan isi an kosoraun an irau wa, utianik, okoro asir ko amuk urokus isan isi an kosorianik, kon tapau urikus tätämuruwon. 45-46 Na is nan owa imäiri pemon na is oktokoirau wa, okoro asires is peita, kos isan isi oktokormara, utoirau wa. Na uer isan tapi opok kourau wa, utianik, okoro asires isan isi uer sou eposekus erekapu jomurowon. 47 Keseria, rusapai is aisom, kon onok aru sosop miäu, isas kon onok aru erekapu jäkäi murim. Owon, kon wou isanun meiewon. Utianik, inok ro ko onok aru eteinak mowon, isas kon onok aru jäkäi murimin. Kos isanun wou uru eteinak meiäi.”

48 Keseria, Jisas nukas kiro apu pakan asir auruwon, “Isas nan onok aru erekapu jäkäi musom.”

49 Karauk roat ak erek ko pak o je rain kiro ämän roumana, aka aka arein, “Okoro ro inok, ko onok aru jäkäi maraun itok ra?”

50 Jisas nukas kiro asir auruwon, “Nan won is mesin epar momon, okon, na ätäi eposek saremon. Keseria, rusapai nan won päurar orip man.”