1 Jim̱ä Apolos hänajty yhityñä Corinto, mänitä Pablo jim̱ chohṉ̃ Antioquía. Mänit jim̱ ñaxøøyy tunjoot. Mänit jim̱ miejch Efeso. Jim̱ä Pablo jaꞌa mäbøjpädøjc may piaaty. 2 Mänitä Pablo miänaaṉ̃:

―Mänaa mijtsä Diosmädiaꞌagy mmäbøquiän, nej, mänitiä jaꞌa Dioshespíritu hajxy xquiorazóngtägøøyyä ―nøm̱ä mäbøjpädøjc‑hajxy miäyajtøøw̱ä.

Mänit hajxy yhadsooyy:

―Tii jaduhṉ mnänøøm̱by jaꞌa Dioshespíritu. Cahnä højts jaduhṉ nmädoyhatyñä.

3 Mänitä Pablo miänáaṉgumbä:

―Mänaa mijts mnäbetiän, pøṉä quiuhdujt hajxy myajtuuṉä.

Mänit hajxy yhadsooyy:

―Jaꞌa Juan quiuhdujt højts nyajtuuṉä.

4 Mänitä Pablo jiaac mänáaṉgumbä:

―Jueꞌe jaꞌa Juan hänajty yajnäbejpy, pønjatiä yhaxøøgwiinmahñdy hänajty tøø ñajtshixøꞌøy. Jaduhṉä Juan hänajty yajnähixøøbiä coo jaꞌa Jesús jaꞌa miädiaꞌagy miäbǿjcäxät, jaꞌa hänajty jaac medsaam̱bä ―nøm̱ä Pablo jaꞌa mäbøjpädøjc ñämaayy.

5 Coo hajxy jaduhṉ miädooyy, mänit hajxy hoy ñäbety jaꞌa Jesucristocøxpä. 6 Mänitä Pablo jaꞌa mäbøjpädøjc tiägøøyy cøꞌøguhxajpä hanidiuhm̱jaty. Mänitä Dioshespíritu hajxy ñähgädaacä. Mänit hajxy tiägøøyy capxpä wiinghayuuc‑haamby. Mänitä Dios jaꞌa miädiaꞌagy hajxy tiägøøyyä najtscapxǿøyyäbä. 7 Nämajmetscä mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty.

8-9 Mänitä Pablo tiägøøyy nøcxpä maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän jim̱ Efeso. Sábadohaam hänajty ñøcxy. Mänitä Pablo jaꞌa judíos jaꞌa Diosmädiaꞌagy tiägøøyy yajwiingapx yajwiinmädiaagøøbiä nebiatiä Dios yhaneꞌemiän. Møcjootä Pablo miøødhajt. Jia wiꞌi yajmäbøgaam̱biä Pablo jaꞌa judíos hänajty. Jia mäbøjc hajxy jaduhṉ näjeꞌe. Pero cab hajxy nägøx̱iä miäbøjcy. Jaꞌa hajxy hänajty caꞌa mäbøjpä, mänit hajxy haxøøgjaty ñäꞌägä mänaaṉnä jäyaꞌayhagujc. Haxøøgä Diostuꞌu hajxy piädaacnä. Mänitä Pablo wyiinmaayy coo hänajty jim̱ quiaꞌa nøcxaaṉnä maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän. Tägøøgpoꞌo hänajty tøø yhabety coo jaꞌa Pablo jim̱ tiägøøyy nøcxpä. Coo jaꞌa Pablo jim̱ chohṉ̃, mänitä Pablo jaꞌa mäbøjpädøjc jiaac møødnøcxy. Mänit hajxy tiägøøyy hamugøøbiä maa jaꞌa Tirano tiøjcän. Hamøj jaꞌa Tirano tiøjc hänajty. Jabom̱‑jabom̱ä Pablohajxy hänajty jim̱ ñøcxy capxpä mädiaacpä. 10 Mejtsjomøjtä Pablo jim̱ jiaac yajnähixøøyy. Nämayyä jäyaꞌayä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ jim̱ miädooyy maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Asia, wiinduhm̱yhagajpt, møødä judíoshajxy, møød hajxy hänajty caꞌa judíospä. 11 Madiuꞌujä Pablo paꞌam jim̱ yajnajxy jaꞌa Dios miäjaahaam. Hoy‑yagjuøøñäjatiä Pablo jaduhṉ tiuuṉ̃. 12 Coo jaꞌa Pablo wyit hänajty ñähdóoṉäxä, høxtä najxpä piaꞌamhajxy hänajty, høxtä nähwáatsäp jaꞌa haxøøgpoj hajxy hänajty.

13 Jim̱ä judíoshajxy hänajty näjeꞌe wiädity. Jäyaꞌay hajxy hänajty yajnähwaachp, jaꞌa hajxy hänajty haxøøgpojmøødpä. Coo jaꞌa judíoshajxy jaduhṉ miädooyy cooc jaꞌa Pablo jäyaꞌay haxøøgpoj hänajty yajnähwaꞌac̈h jaꞌa Jesús miäjaagøxpä, mänit hajxy wyiinmaadiaacy coo jaꞌa Pablo hajxy hänajty jaduhṉ piahixaam̱bä. Mänitä haxøøgpoj hajxy tiägøøyy nämaabiä:

―Jaꞌa Jesús miäjaagøxpä, jaꞌa Pablo nax̱y miädiaacypiä, jaduhṉ miic̈h nhaneꞌemy coo miic̈h jiiby mjøwáꞌadsät.

14-15 Jaduhṉä Esceva yhuunghajxy hänajty jiatcøøbiä, jaꞌa hajxy hänajty näjuxtujpä. Teedywiindsøṉä Esceva hänajty tiuum̱by maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän. Mänitä jäyaꞌay hajxy tuꞌug piaaty. Haxøøgpoj hänajty miøød. Mänitä haxøøgpoj hajxy ñämaayy:

―Jaꞌa Jesús miäjaagøxpä miic̈h nhaneꞌemy coo miic̈h jiiby mjøwáꞌadsät.

Mänitä haxøøgpoj yhadsooyy:

―Nhíx̱yhøc̈hä Jesús. Nnajuǿøbiøch pøṉ jeꞌe jaꞌa Pablo. Pero mijts, caj mijts nhix̱iä ―jaduhṉä Esceva yhuunghajxy yhadsoow̱ä.

16 Mänit hajxy hoyhoy quioxhoꞌcä. Jaꞌa craa jaduhṉ jatcøøyy, jaꞌa haxøøgpoj hänajty møødpä. Hoyhoy hajxy jaduhṉ chaac̈høøyy. Nähwaꞌads høxwaꞌads hajxy jaduhṉ piädaacä. Mänit hajxy jiiby yhøxpäbooyyä maa craa tiøjcän. 17 Mänitä mädiaꞌagy jim̱ wiädijty Efeso nebiä Esceva yhuunghajxy jiajty yhabejty. Nägøx̱iä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ miädoyhajty, møødä judíoshajxy, møødä caꞌa judíoshajxypä. Jaanc̈h tehm̱ chähgøøyy jaꞌa cuꞌughajxy jaduhṉ. Mänitä Jesús hajxy tiägøøyy wiingudsähgøøbiä nägøꞌø nädecypiä, jaꞌa hajxy nWiindsøṉhájtämbä.

18 Mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy nämay hoy ñägapxy cuꞌughagujc nebiaty hajxy hänajty haxøøg tøø jiäyaꞌayhaty. 19 Jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty tøø tiúṉ̃äbä magiahaam, mänitä magianocy hajxy quiøx̱y yajmejch. Mänit hajxy quiøx̱y noꞌcy hijxwiinduum. Jueꞌegä noquiädaꞌa hänajty tøø choobaady juxychäguiꞌxmajcmil. 20 Coo jaꞌa ñocy hajxy jaduhṉ ñoꞌcy, jaduhṉä hijxtahṉd hajxy yejcy coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty hoy tøø miäbøcy. Tehṉgajnä jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jim̱ jiaac yajwaꞌxy wiinduhm̱yhagajpt.

21 Mänitä Pablo wyiinmaadiaacy coo hänajty jim̱ nøcxy wiäditaꞌañ Macedonia møød jim̱ Acaya. Coo hänajty jim̱ tøø quiøx̱y wädity, mänit hänajty jim̱ ñøcxaꞌañ Jerusalén. Mänit miänaaṉ̃:

―Cooc̈h hänajty tøø nhoy Jerusalén, mänítøch jim̱ nnøcxaꞌañ Roma.

22 Jim̱ä Pablo jiamiøød hänajty miøødä nämetsc, jaꞌa Timoteo møødä Erasto. Mänit jaꞌa Pablo jaꞌa jiamiøød jim̱ quiejxøꞌcy Macedonia. Haa jaꞌa Pablo, maxiøø jim̱ jiaag hijty Asia.

23 Mänitä jäyaꞌayä tsip hajxy näjeꞌe jim̱ yajpädøꞌcy Efeso. Paady hajxy jaduhṉ yajpädøꞌcy jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty quiaꞌa tsocy. 24 Jim̱ä jäyaꞌay hänajty tuꞌug xiøhaty Demetrio. Saandätøjc‑hahädiuuṉnax̱iä Demetrio hänajty yhädiuum̱by poobhorohaam maa jaꞌa saandä hänajty yhitiän, jaꞌa xøhajpä Artemisa. Mayyä Demetrio moonsä hänajty miøødä. Jaanc̈h tehm̱ quianarhajp hajxy hänajty jaduhṉ coo jaꞌa saandätøjc‑hahädiuuṉnax̱y hajxy hänajty tioogy. 25 Mänitä Demetrio jaꞌa mioonsä miøødhamugøøyy nägøx̱iä møød pønjaty hänajty hawiing saandähädiuum̱bä. Mänitä Demetrio miänaaṉ̃:

―Mäguꞌughajpädøjc, coo hädaaduhm̱bä tuuṉg hajxy ndúuṉäm, paady hajxy njaanc̈h tehm̱ quianarhájtäm. Tøyhajt jaduhṉ. 26 Tøø hajxy mhix̱y, tøø hajxy mmädoy coo jaꞌa Pablo jii wiädity, coo jii quiapxy coo jii miädiaꞌagy cooc tyijy højtsä nsaandä quiaꞌa jújquiäm. Tøø jäyaꞌayhajxy may miäbøcy; caꞌa yaayyä Efeso, pero cøx̱iä wiinduhm̱yhagajpt yaa Asianaaxooty. 27 Coo jäyaꞌayhajxy maas may jiaac mäbǿgät, cab hajxy majiaty nganarhájtänät. Y cabä jäyaꞌayä nsaandähajxy xwyiingudsähgøꞌøwáaṉänä, ni jaꞌa saandätøjc maa yhitiän. Jiahdiägoyyaam̱by hajxy jadúhṉän. Wiinduhm̱yhagajptä saandä Artemisa wyiingudsähgøꞌøyii yaa Asianaaxooty møød jäguem̱baady.

28 Coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaduhṉ miädooyy, mänit hajxy jiootmaꞌty. Mänit hajxy tiägøøyy yaax̱pä jojpä.

―¡Viva Artemisa, viva! Højtsä Artemisa yaa nsaandähájtäm yaa Efeso.

29 Coo jaꞌa cuꞌughajxy jaduhṉ miädooyy coo jaꞌa Demetrio mioonsähajxy hänajty jaduhṉ wyiꞌi yaꞌaxy wyiꞌi jiocy cajptooty, mänitä cuꞌughajxy tiägøøyy haamhajpä. Jim̱ä Pablohajxy hänajty wiädity cajptooty. Jueꞌe jaꞌa jiamiøødhajxy hänajty xiøhaty, Gayo møød Aristarco. Macedonia hajxy hänajty nämetsc chooñ. Mänitä Gayohajxy miajtsä møødä Aristarco. Jaꞌa cuꞌughajxy jaduhṉ mämajts. Mänitä Gayohajxy piawijtsä piajägujcä maa jaꞌa hamugøødiaactän. Mänit hajxy jim̱ ñäxøꞌøwøøyyä. 30 Haa jaꞌa Pablo, coo jaduhṉ miädoyhajty coo jaꞌa jiamiøød jaduhṉ miájtsäxä, mänit jiiby jia wiꞌi tiägøꞌøwaaṉ̃ jäyaꞌayhagujc. Jaꞌa jiamiøød hänajty jia wiꞌi ñähgapxtuꞌudaam̱by. Pero cabä mäbøjpädøjcä Pablo hajxy jaduhṉ quiejxy. 31 Jim̱ä Pablo jaꞌa miäguꞌughajpähajxy näjeꞌe miøjhaty Asia. Mänitä Pablo nocy yajnäguejxä coo jiiby quiaꞌa tägǿꞌøwät jäyaꞌayhagujc. 32 Jaanc̈h tehm̱ yaax̱p jaanc̈h tehm̱ jiojpä cuꞌughajxy hänajty jim̱ maa hajxy hänajty tøø yhamugøꞌøyän. Wiingjaty hajxy hänajty yaꞌaxy. Cab hajxy hänajty tuꞌcuhdujt yaꞌaxy. Ni quiaꞌa najuøꞌøy hajxy hänajty tii hajxy hänajty jaduhṉ tøø ñähamugøꞌøy. 33 Jim̱ä judíos hänajty tuꞌug xiøhaty Alejandro. Mänitä Alejandro jaduhṉ piajahm̱ä jäyaꞌayhagujc. Jaꞌa miägunaax̱hajxy jaduhṉ näjeꞌe jatcøøyy. Mänitä Alejandro yhawáaṉäxä tiiguiøxpä yøꞌø jäyaꞌayhajxy hänajty jaduhṉ coo wyiꞌi yhaamhaty. Mänitä Alejandro jaꞌa judíos jia nähgapxtuꞌudaaṉ̃ jäyaꞌayhagujc. 34 Coo jaꞌa cuꞌugä Alejandro hajxy jaduhṉ yhøxcajpy coo hänajty jeꞌe jiudíospä, mänit hajxy tiägǿøguiumbä yaax̱pä jojpä.

―¡Viva Artemisa, viva! Højtsä Artemisa yaa nsaandähájtäm yaa Efeso.

Mejtshora hajxy jaduhṉ jiaac yaax̱y jiaac jojcy.

35 Hobiä nejpiä jaꞌa secretario jaꞌa cuꞌug yaghamooṉ̃. Mänit miänaaṉ̃:

―Mäguꞌughajpädøjc, mijts yaa tsänaabiä Efeso, jéquiänä tsaa tuꞌug quiahy tsajtwiing. Artemisa hajxy nyajxøhájtäm. Jeꞌe hajxy yaa nwiingudsähgǿøyyäm yaa Efeso. Tøø jaꞌa tiøjc hajxy jaduhṉ nhädiúuṉäm coo jaduhṉ jiiby yhídät jiiby tiøgooty. Højtsä cuhdujt jaduhṉ nmøødꞌájtäm coo højtsä Artemisa ngüeendähájtäm. 36 Tøyhajt jaduhṉ. Hopiøṉä jaduhṉ miänaꞌañ. Hoorä, huuc tuṉä mayhajt hajxy. Huuc hamóṉ hajxy. Hoy hajxy jaduhṉ mhuuc tehm̱ tiaj mhuuc tehm̱ miáyät jayøjp tii hajxy mdunaam̱by. 37 Hädaa mähdiøjc hajxy tøø mmáchäbä, cabä tii pojpä tii cädieey hajxy hädaa tøø tiuṉ̃. Cabä Artemisa hajxy tøø miägapxtägoy, ni cab hajxy tii tøø mieec̈h maa jaꞌa Artemisa tiøgootiän. 38 Pø tøø hädaa mähdiøjc‑hajxy jaduhṉ jiaanc̈h cädieey nebiä Demetriohajxy ñäxøꞌøwøꞌøyän, weenä Demetriohajxy jim̱ nøcxy ñäxøꞌøwøꞌøy maa jaꞌa hagujtøjcän. Jaduhṉä cuhdujt ñäꞌägä miṉ̃. Paadiä cuduuṉg yhuuc jím̱äbä. 39 Pø jim̱ä tsip wiingpä hajxy jaduhṉ mjaac møødä, mänit hajxy mnägápxät coo junta hänajty jiaac jadaꞌañii. 40 Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hajxy jaduhṉ nwiꞌi yhaamhájtäm näꞌä nägoobä, coo tsip hajxy jaduhṉ näꞌä nägoobä nyajpädǿꞌcäm. Coo jaꞌa gobiernä Rómabä jaduhṉ miädoyhádät neby hajxy jädaꞌa tøø njatcǿøyyäm, wehṉdä häyaa xñäxøꞌøwǿøyyämät. Neby hajxy häyaa nnäꞌä hadsóow̱ämät.

41 Mänitä secretario quiapxpädøøñä. Mänit miänaaṉ̃ coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy wyiimbíjnät.