1 I etaŋgqetaŋi, nyi yatŋqä tiiŋä imqe. Änääŋgä? Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä qokä-apäkä Israitqä iuŋi, tuwä ae äwikqätanä? Aaŋä oee. Nyi-pqe, Israitqä iutaŋä inäŋunji. Nyi ŋqä-nuänä Aprähamä iqueqä kawiqunä eämä, itaŋga awiqu Benjämenä iquesaŋä hueqä-himqä iqunji. 2 Ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqäŋqä hiŋuiqänä a ätäukqä iquauŋi, Iqu tuwä hämänä mäwiyqä ikqe.

He kŋuä mämeqä iŋä? Laisa iqu, “Nyi Goti Iqueqä ämaqä yäpakä iqunjqä” kŋuä indqänätä, Israitqä iquauqä quvqeŋqä ätuätä, Goti Iqueŋi, tääqä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. 3  “Naqä Iquki, qu Tqä kukŋui hiŋuä-tqä iquau pizqä äpäsäpu, hiqäva-imäkqä ttawi äpnasäpu qui äyä ikimäkikuwi. Itaŋi täŋgaŋi, nyi tqä ämaqä yäpakä iqunäŋi, qu pizqä bäkpŋqä qävqä täsä änyätqäŋä.”* 1 Ämiqä Naqä 19:10, 14

4 Itaŋgi Goti Hanjuwä Iqu iqueŋi, kukŋuä kimaŋi, äki ätukqeŋqe, he kŋuä mapiyä. “Ŋqä ämaqä 7,000, goti quaŋgä Balä iquenyqä qoŋä mäwoktäuqä itqäŋuwä iquau, yqänä ämitqäŋä.”† 1 Ämiqä Naqä 19:18

5 Itaŋga Iqueqä ämaqä iutaŋä hui, iŋga yqänä äpmamiŋuwä-pa, täŋgaŋä-pqe, Iqueqä ämaqä Israitqä iquautaŋä hui yqänä äpmeŋä. Ii, ämaqä, Iqu qeqä äwimänätä hiŋgi vqeuta atäuŋuä ikqä iquayi. 6 Iqu quŋi atäuŋui, Iqueqä qeqä äwimänätä hiŋgi vqeuta ikqä etaŋgutqe, ii, Iqu quwqä wäuŋuiŋqä kŋuä indqänätä, atäuŋuä ikqä hmayi. Iqu, quwqä wäuŋuiŋqä kŋuä indqänätä, atäuŋuä ikqä-säpi, Iqueqä qeqä wimäŋqeta hiŋgi vqe, naqä-qakuä maeqä hitäninji.

7 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Israitqä iqua, Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänänäŋä pmapŋqä hänaqeŋqä, qävqä imiŋuwä-qe, mämäqumueqä ikuwi. Iquautaŋä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqä iquanä ämäqumuakuwi. Itaŋga huiziqua, iquauqä kŋuä iqe, qŋqaŋä eŋqä-pa yäŋänäqŋqä enätaŋgi äpmeŋä. 8 Qu haŋä-iqä iiŋä iu äpmeŋuwi, ii Goti Iqueqä bukiu tii äqänäŋqä-payi. “Goti Iqu quŋi iwimäkqaŋgi, qu popo ipu, kŋuä mämeqä ipu, ä hiŋuä maqŋqä ipu, qätä mäwiyqä, iiŋä ätimäukuwi. Iŋi qu ii äpmaka äpäŋä.”‡ Asayä 6:10; Kukŋuä-suqä 29:4 9 Itaŋga ii, Dewiti iqu tii ätätä äqäkqä-payi. “Quwqä ymisaŋä naqänäŋä äŋqäŋgaŋi, ii naŋuä meqäŋqä eŋqä-pa, quwqä-quwä guä äquvänäpu, ä hikiu äqutäumäupu, ga quwqä kimaŋi, i mapŋqä iiŋqä änyiŋgi. 10  Iwä qu hiŋuä maqŋqä ipŋqä hea iwimäkiyä. Itaŋga haŋä-iqä ämepiyitaŋi, iquauqä tuwi huakmä näwinyä imbŋqä iwimäkiyä.”§ Apqä Bukä 69:22-23

11 I etaŋgqetaŋi, nyi yatŋqä tiiŋä imqe. Israitqä iqua, Kraisi Iqueŋqä quuvqä maeqiyqä ipu, quvqä iu äpäkŋguwi, hma ekuwäta? Aaŋä hma, naqä-qakuä eä. Qu Goti Hanjuwä Ique tuwä äwikuwitaŋi, Goti Iqu Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, quwqä quvqeuta qui mimäkŋqäŋqä, häŋä imäkäqumuatekqe. Iqu ii imäkkqe, Israitqä iqua Iquenyqe, ‘Neqänäŋiqänä’ ätäpu, äwqä quvqä winyätŋqä iwimäkkqe. 12 Itaŋgi Israitqä iqua, Goti Ique tuwä äwiyäpu, jänänäŋua matimäuqä iqaŋguwäŋga, Goti Iqu ämaqä huizi iquau suqä äŋguä iwimäkkqetaŋi, ne tiiŋiŋqä näqŋqä ämenä. Israitqä iqua, Ique aŋgumä hämänänä wimeqaŋguwäŋga, Goti Iqu iquauŋi, aaŋä äŋguänäŋä iwimäkänä.

13 Täŋgaŋi nyi, Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquenä, etmqe. Jisasi Kraisi Iqu heyaqä awä iqi wäuŋuä imäkqa uwqämqä änändowatkqetaŋi, nyi wäuŋuä iiŋi, naqä imäkqa ti peyqämqe. 14 Nyi ŋqä nyämaqä Israitqä iquautaŋä hŋqua, Goti Iquenyqe, ‘Neqänäŋiqänä’ ätäpu, äwqä quvqä winyätŋqä iwimäkätmä, qu qui mimäkŋqäŋqä häŋä pmepŋqä ätuma pmqä itqäŋä. 15 Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iquau huätä ändowatätäqäŋgaŋi, Iqu qua im-imdaŋä huizi iquautaŋi, hŋquau itmetä, Iqutä naqä-huinyä pmapŋqä imäkkqetaŋi, ne tiiŋiŋqä näqŋqä menä. Iqu Israitqä iquau yeeqetä aŋgu itmetqe, ii Iqu ämaqä, qua äptepqä iuta aŋgumä ävauqumuatätŋqä-paŋä iiyi.

16 Qu bretqä imäkäpiyäŋgaŋi, bretqä kiŋganäŋä iqueŋi, Goti Hanjuwä Ique, Iqueqänä hiätŋqä vqaŋgpqe, iutaŋi bretqä huizi iqua-pqe Iqueŋqäŋqänä timäupŋqäuä.* A Täuqä 15:17-21; Esekiyäli 44:30 Ga zä-huki Goti Iqueqänä etaŋgutqe, kiqä äpa-pqe Goti Iqueqänäŋäŋqe.† Kukŋuä ktqä iquaqui, Israitqä iquau atäuŋuä vätätŋqä iyi. Bretqä kiŋganäŋitä zä-huki-täŋi, Israitqä iquauqä kawukiquayi.

17  Israitqä Goti Iqu huätä ändowatkqä iqua, qu zä-olipqä äŋguä iqueqä äpa, Iqu äquakkqä iquayi. He Israitqä iqua qäyä etaŋgi huizi iquenä, he zä-olipqä quvqä iutaŋä äpai, zä-olipqä äŋguä iu äuqänäpu, kiqä äpa huizitä, hukä iqueqä aowi ämepu, äŋguä eqä-paŋä iquenji. 18 Iiŋä etaŋgi he hiqä-hiuä haqeu ämamäunäpu, zä-äpa Goti Iqu äquakkqä iquau ämäwqätäupŋqä iiŋqä kŋuä mindqäŋqä pambiyä! He hiqä-hiuä haqä mamämbŋqä etaŋgutqe, kŋuä tiiŋiŋqä indqämbiyä. He zä-äpa iquenä, hukä iquau aowä mävqä, hukä iqua, aowä etapätqäŋäuä.

19 Iutaŋi hesaŋä hŋqu nyiŋi, tiiŋä däŋquti? “Goti Hanjuwä Iqu, äpa hui äquakkqe, ii nyi quwqä aŋiu tŋäŋqä mamqä iiŋqeqä.” 20 Ii qäyunjqae, qu quuvqä maeqiyqä etaŋgä, Iqu iquauŋi äquakkqe. Ga he quuvqä eqiyäpiyitaŋi, äŋguä äyä äpmeŋäuä. Iiŋä etaŋgi, he hiqä yoqe haqeu mämamäŋqä pambiyä. He ze, tiiŋiŋqä hinyätŋqeqä. 21 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Hiŋuiqänäŋi Goti Iqu äpa naqä-qakuänäŋi, hŋgisanä iqaŋgä hiŋuinä mäquŋquä itä, äyä äquakkqe. Iŋi he hŋgisanä iqaŋgpqe, Iqu heŋi hiŋuinä eqänäniqätiyä? Oeyä.

22 Iutaŋi ne Goti Iqueqä suqä äŋguä itqueqä iiŋqätä, suqä tnäŋä itqueqä iiŋqätä näqŋqä ämequ. Qokä-apäkä, Iqueqä suqe ävquatämäukuwä iquauŋi, Iqu suqä tnäŋi ämotquakqe. Iŋäqe Iqu heŋi, suqä äŋguä etquakqe. He Iqueqä suqä iiŋqä quuvqä heqiyqaŋgpqe, Iqu änäänä etquaka uwquäniqe. He ii miqä iqaŋgpqe, Iqu he-pqe i etevämäuniqe. 23 Itaŋga Israitqä, Kraisi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqaŋgä, Iqu zä-äpa eŋqä-pa ae ätävämäukqä iqua, qu quuvqä heqiyqaŋgpqe, Goti Iqu quŋi aŋgi äuqiyeniqe. Iqu quwqä äuqinmitpqä iu aŋgi äuqiyetŋqä iiŋqe, näqŋqätä, yäŋänäqŋqätä qäsäŋue. 24 He näqŋqe. Hiŋuiqänäŋi, heŋi Goti Iqu, zä-olipqä quvqä hŋquesa etävätä, mauqŋqä imiŋuwä äŋguä ique-mända, äyä euqiyekqe. Iqu wäuŋuä naqä iiŋä imäkkqetaŋi, Iqu wäuŋuä wäŋqä, zä-äpa Iqu ätäwikqä iqua, aŋgumä ämetä quwqä äuqinmitpqä iu äuqiyeniqe, änä mimäkqä yäniqi? Iqu imäkänä.

25 Ŋqä nyämaqäuä, he Israitqä maeqä eŋuwä iquenä, “Ne näqŋqä naqänäŋä-täŋuneyqä” kŋuä eyqŋqe, he Goti Iqueqä kukŋuä zä äwiŋqä tquenyqe, näqŋqä mapŋqä änyiŋgi. Israitqä iquautaŋä hŋqua, iquauqä kŋuä iqe, qŋqaŋä eŋqä-pa yäŋänäqŋqä enätaŋgi äpmeŋä. Iiŋä etaŋgqä-qe, Israitqä qäyä etaŋgi huizi, Goti Iqu atäuŋuä ikqä eeqänäŋä iqua, Iquenyqä pqaŋgpqäŋgaŋqä, Israitqä iqua kiŋä nämä yqänä pmetpnuwi. 26 Itaŋga hänaqä täutaŋi, Goti Iqu, Israitqä eeqänäŋä iquauŋi, qu qui mimäkŋqäŋqä häŋä imäkäqumuateniqe. Ii Goti Iqueqä bukiu tii äqänäŋqä-payi. “Ämaqä, qui imäknanä-tpu iqaŋguwä iquau Aŋgumä Itmeqä Iqu, Sayonä iuta quvepänä. Ga Iqu, Jekopä iqueqä hueqä-himqä iqua, suqä Goti Iquenyqä hŋgisanä iqe, huätä vquatämäupŋqä imäkänä. 27  Itaŋgaŋi hea iŋgaŋi, Nyi iquatä kukŋuä guä ämäsäutmä, iquauqä suqä quvqe, huätä mamäumqänä.”‡ Asayä 59:20-21; Järämai 31:33-34

28 Israitqä iqua, kukŋuä äŋguä, Jisasi Iquenyqä tuwä wiyqaŋguwitaŋi, Goti Iqu quŋi, Iqu Iqueqä mäkä-huŋqä-qua äqunätä, ga he Israitqä maeqä eŋuwä huizi iquenä, yätamäkqä eyätŋqä äwiŋgqe. Iŋäqe Iqu Israitqä iquau Iqueqäŋqä atäuŋuä ekqetaŋi, Iqu kukŋuä quwqä kaqä-kawäkatä guä ämäsäukqe, qäyu timäutŋqä wiŋgaŋgi, quŋqe, Iqu aaŋä kiiŋä äwinyätŋqä iqua etaŋgä äqunätqäuä. 29 Iqu iiŋä-qua äqunäqŋqe, ii Iqu ämaqä, Iqueqäŋqä tääqä ätuätumetä, nätmatqä äŋguänäŋi ae äwikqä iquauŋqe, qänakŋi, kŋuä hui-mända mindqäŋqä yätŋqä iiyi. 30 Hiŋuiqänäŋi he Goti Iqueqä kukŋui hŋgisanä ikuwä-qe, täŋgaŋi, Israitqä iqua hŋgisanä i itqäŋuwitaŋi, Goti Iqu qeqä wimäŋgaŋgi i emäkätqäuä. 31 Iŋi Israitqä iqua, kukŋui täŋga tuwä äwiyätqäŋuwi, ii Goti Iqu qeqä wimäŋgaŋgi emäkätŋqä-pa, quŋä-pqe asä inä iwimäkätŋqä iiyi.§ Näqŋqä-täŋä hŋqua, Poli iqu tii ätqiyä ätätqäŋä. “Iŋi Israitqä iqua, Goti Iqu qeqä wimäŋgaŋgi emäkätqätaŋgqetaŋi, Iqueqä kukŋui täŋga äwiyätqäŋuwi, ii Iqu quŋi-pqe asä inä iwimäkätŋqä iiyi.” 32 Ii tiinji. Goti Iqu, ämaqä eeqänäŋi, Ique hŋgisanä itqueqaŋguwitaŋi, guä äkiqiyäuekqe, ii Iqu ämaqä eeqänäŋä iuŋqä qeqä wimäŋgaŋgi, äŋguä itquetŋqä diŋqeyi.

33 Täukue! Goti Hanjuwä Iqueqä kŋuä iqä äŋguänäŋitä, näqŋqä äŋguänäŋitäŋi, aaŋä hävemnäqŋqä eä. Ne ämaqä-qune, Iqueqä kŋuä iwäsäuqeŋqätä, suqä Iqu imäkätŋqeŋqetä, qäquaquiyqä quatiŋqä näqŋqä metuŋque, änä maeqä iŋu. 34  “Naqä Iqueqä kŋuä indqäŋqä iiŋqe, näqŋqä ae eäŋqe, tqukä? Ä Iqu suqä imäkätŋqä iiŋqe, kŋui tqu vätŋqe? Aaŋqe.”* Asayä 40:13 35 Itaŋga, “Nätmatqä hui, Goti Iqu ämaqä ique kima vätŋqä iiŋqe, tqu äwikqe? Aaŋqe.”† Jopä 41:11 Nätmatqä eeqänäŋi, Iqu ae ämeqetaŋi, äwa miqä Iquvi. 36 Nätmatqä eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iquesa ätimäupu, Iqueqä yäŋänäqŋqä iuta äwäka äpäpu, ga Iqueqä näweqä wimänäniqe. Ne Iqueqä yoqe, hea ique-ique haqeu mamäuquatuŋque. Ii, aaŋä naqä-qakui.