22
Eqä häŋä-pmeqä vqeŋqätä, zä häŋä-pmeqä vqeŋqätä
1-2 Itaŋga eŋätqä iqu, eqä naqä häŋä-pmeqä-vqä hŋqu ämändquakqe. Ga kiqä äyäŋqä di, huiwä hiqumuaŋä hiŋuä iqäŋqänäŋä aaŋä quvanyäqŋqä iŋiqä. Eqä iiŋä iqu, Goti Hanjuwä Iqueqätä, ä Sipsipqä Meqä Iqueätä, zä-hawä iuta ekukua, aŋä-himqä iiyeqä hänaqä awä iqi quvepqaŋgi äquŋgqe. Itaŋga eqä yätäqä iŋgi-iŋgisaŋi, zä häŋä-pmeqä-vqä hui ätqäuŋäuä. Ga zä häŋä-pmeqä-vqä iiŋä iqua, häukuä qaŋuä ique-ique wiquäŋqiyä. Itaŋga kiqä quwqe, qokä-apäkä eeqänäŋä iu äŋguä iwimäkquäŋqiyä. 3-4 Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä, Goti Iqu mäwiŋqä iqäqä iqua, iqiŋi mäwiqä danä eŋä. Goti Hanjuwä Iqutä, Sipsipqä Meqä Iqutä, zä-hawä iu äpmanyä miqiyŋqeqä. Iquaqu pmetaŋgiyäŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuä imäkqä iqua, Iqueqä yoqe haqeu ämamäupu, wäuŋui imäkqämanäpu, Iqueqä himä-hiqumuaŋiu hiŋuä qumbnuwi. Itaŋga, iqua quwqä hipeŋuä iuŋi, Iqueqä yoqä-täŋä-quayi. 5 Itaŋga Goti Naqä Hanjuwä Iqu, qokä-apäkä iuŋi we-huŋqe, Iqueqä-kiuä vqaŋgqetaŋi, heawiqe matimäuqä da itä, hiqi-tetä, mäptqä iqueqä we-huŋqeutäŋi, wäuŋuä imäkqäŋqe, maeqä danä yäniqeqä. Oeyä. Ga qu hea ique-ique ämiqäpnuwi.
Jisasi, si biyä!
6 Iqu iiŋä ämändqueqetaŋi, tii ändkqe. “Kukŋuä tä aaŋä naqä-qakuänäŋä etaŋgi, ga ämaqä eeqänäŋi, kukŋuä iquenyqe, quuvqä heqäpŋqänänyä. Goti Naqä Iqu, kukŋuä hiŋuä-tqä iquauqä quuvqe wivauqumuatqä Iqu, Iqueqä eŋätqä hŋqu, Iqueqä wäuŋuä imäkqä iquauŋi, nätmatqä eeqänäŋi, maqänä timäutŋqä iiŋqä motquetŋqä, ändowatkqe.* Itkimäkqä 1:1 7 Jisasi Iqu tii ätkqe.
‘Qätä nyipiyä. Nyi maqänä quvepmqänä.† Itkimäkqä 3:11 Ämaqä, kukŋuä nätmatqä timäuniqeŋqä bukä tque äqänäŋqä iu qänaknä imipqä iqua, Goti Iqu äŋguä iwimäkäŋqiyä.’ ”‡ Itkimäkqä 1:3
8-9 Nyi Jonä, nätmatqä timäuniqeŋqä, qätä äwiyätmä, äquŋgqä iqunji. Nyi qätä äwiyätmä, hiŋuä ae äqunmitaŋi, eŋätqä nätmatqä e ämändquakqä iqueuä yukä-täŋä qäqiqi qoŋä äuktäumi, iqueqä yoqe haqeu mamäumätmä iqaŋga, iqu tii ändkqe. “Si nyinyqe, iiŋi miqä panä! Sitä, tqä tta-tŋguäka kukŋuä hiŋuä-tqä iquatä, ämaqä eeqänäŋä, bukä tque qänaknä itqäŋuwä iquatä, Goti Iqueqä wäuŋuä-wiyqä eŋuwä-pa, nyi asä iiŋä iqunjqä. Si yoqä haqeu mamäutŋqe, Goti Hanjuwä Iquenyä qoŋä woktävä.”§ Itkimäkqä 19:10
10 Ga hui-pqä inä tii ändkqe. “Kukŋuä nätmatqä timäuniqeŋqä bukä tque äqänäŋqe, qäqi ae ätimäutŋqä iqä-qae, si imä zä makiptqäyqä panä. 11 Ae ätimäutŋqä iqä-qae, ämaqä suqä quvqä äki-äkitaŋä imäkätqäŋuwi, quwqä iunä äwäpu, qäyä imäkqa uwqaŋgpu. Ŋŋ qokä-apäkä Goti Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä iqaŋgi, suqä jänäŋä iunä imäkätqäŋuwi, iunä qäyä imäkqa uwqäpŋqeqä.”
12 Jisasi Iqu tii ätqiyä. “Qätä nyipiyä. Nyi maqänä quvepmqänä. Ga maqänä äquvepätmäŋgaŋi, ämaqä hŋqunä-hŋqunäŋä iuŋi, quwqä suqä imäkätqäŋuwä-pa, kimaŋi wimqä iiŋqe, Nyi qäsä äma quvepmqänä. 13 Hiŋuiqäŋqä, qänakŋqä, Nyi Ŋqä-näuänjqä. Nyi ganä äpmamä, yäpakäŋqä äpmeŋqä Iqunjqä. Nätmatqä eeqänäŋiŋqä Qakuä-qunä emä, qäpu imäkqä Iqunjqä. 14 Qokä-apäki, quwqä ämuasmäŋqä asŋä äqäyätqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu äŋguä wimäkqaŋguti, qu zä häŋä-pmeqä-vqä ique änäpu, aŋä-himqä iutaŋä hävqä qŋqaŋä äutemä yäŋgisa paqupŋqäuä. 15 Itaŋga ämaqä, suqä aaŋä quvqenä imäkqä iquau, paaqä imäkqä iquau, huiwä yaŋä hiŋgi väkiqä iquatä, ämaqä pizqä päsqä iquau, ä goti quaŋgä iquauŋqä quuvqä heqiyqä iquatä, ŋŋ suqä quaŋgiuŋqä äwinyätä, qänaki iqä iquatäŋi, qu eeqä, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä-himqä iuŋi, yäpaqäŋgisa pmapnuwiqä. 16 Nyi Jisasi Iqunä, Nyi Ŋqä eŋätqe, henyqä ändowatqaŋgä, ga iqu qokä-apäkä, Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquenä, Nyaqä kukŋuä tä awä äyä etätŋqeqä. Nyi ämiqä Dewiti iquesaŋä Zä-Hutäkŋä äuŋgqä Iqunä,* Itkimäkqä 5:5 ga iquesa ätimäukqeqä. Itaŋga Nyi Qätäqueqä ziŋuitä ätimäutä, äyänätŋqä Iqunjqä.”† Itkimäkqä 2:28
17 Dŋä Äŋguä Iqutä, ä Sipsipqä Meqä Iqueqä apäkisäŋi, tii ätqinyä. “Si biyä.”
Ga ämaqä eeqänäŋä, kukŋuä tä qätä äwipqä iqua, qu-pqe tii tpnuwi. “Si biyä.”
Itaŋga ämaqä äkisqu-äkisqu, quväki ye vqaŋgi, eqäŋqä äwiŋgqä iqu, äpätŋqänänjqä. Ga tqu-tqu eqä häŋä-pmeqä vqe, nätŋqä etaŋgutqe, iqu äpätä mbqä maeqä, qanyä ionätŋqeqä.
Jonä iqueqä kukŋuä yäŋänäqŋqä yäpakiyi
18 Ämaqä eeqänäŋä, kukŋuä nätmatqä timäuniqeŋqä bukä tque äqänäŋqe qätä wipqä iquauŋi, nyi Jonä iqunä yäŋänäqŋqä tii tumqe. Ämaqä hŋqu kukŋuä tqueŋi, hui wiyä iqa uwqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä iqueŋi, haŋä-iqä aaŋä quvqä iiŋqä bukä tque ätä äqänäŋqe, wiyä iqa peyäniqe. 19 Ŋŋ ämaqä hŋqu, kukŋuä nätmatqä timäuniqeŋqä bukä tque äqänäŋqeuta hui huätä mamäuqaŋgutqe, ga Goti Hanjuwä Iqu iqueqä nätmatqä äŋguänäŋä iiŋqä bukä tque ätä äqänäŋqe, huätä mätnämäuŋqiyä. Nätmatqä äŋguä ii, zä häŋä-pmeqä-vqä iqutä, Goti Hanjuwä Iqueä aŋä-himqä iisä, iquaquvi.
20 Ga Ämaqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋqä awä ätätŋqä Iqu, tii ätqiyä. “ ‘Nyi maqänä quvepmqänä-qe,’ naqä-qakuä etkqe.” Auä, yqänä! Jisasi Naqä Iquki, Si maqä quvepiyä!
21 Naqä Jisasi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, nätmatqä äŋguänäŋi hiŋgi vqe, etapquä. Ii naqä-qakuä eä, qäyä pmetänä.