6
Nasäretqätaŋä iqua, Jisasi Ique tuwä äwikuwiŋqä* Matiu 13:53-58; Lukä 4:16-30
Jisasi Iqu aŋä iqiŋi äväma, aŋä-himqä Iqueqeuŋqä aŋgumä äukqe. Ii äwqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äwivändkuwi. Sämbatqä, hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, Iqu aŋä aquväqŋqä iuŋqä äwäqe, Goti Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqä vätŋqä ätipäqäkqe. Ämaqä kuapänäŋi, qu Iqueŋi qätä äwipiyi, “Äänä ätqutiyä” tpu ikuwi. Iiŋä ipiyi, “Ämaqä tqu, kukŋuä tä äŋgisa ämeqäqäwä? Näqŋqä Iqu ämeŋqä ätqäqä tä, äkitaŋiwä? Itaŋga ämaqä mimäkqänäŋi imäkätŋqe, änääŋäwä?” ätŋguwi. Itaŋga, “Ne näqŋqe, Iqu, aŋä Imäkqä Ique. Ä Mäliyaqä Ymeqä Iquvi. Itaŋga Jemisi, Josepä, Jutä, Saimonä, iquauqä Kätequvi. Ga qunapqa täqi nesä anä äpmeŋunä” ätŋguwi. Ii ätäpu, Iqueŋqä äwqä quvqä ätimäukŋguwi.
Iŋgaŋi Jisasi Iqu quŋi, ätukqe. “Hiŋuä-tqä iqua aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi, yoqä-täŋuae. Etaŋgqä-qe, hŋqunä-hŋqunäŋi, iqueqä aŋä-himqä iutä, iqueqä käyämaqä iutä, iqueqä aŋiu anä äpmeŋuwä iutäŋi, iqu yoqä maiqä-queqä.” Itaŋi Iqu, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi hui, iqi mimäkqä danä ikqe. Mä Iqu ämaqä täŋä-yaqä-täŋä huiunä a uwqätätä, äŋguä imämbŋqä inä imäkkqe. Iŋi Iqu, iqua qätä äwiyäpu quuvqä maeqiyqaŋguwiŋqä, yäuŋuä itä, kŋuä kuapänä indqäŋgqe.
Jisasi Iqu, ämaqä 12 iquau ändowatkqeŋqä Matiu 10:5-15; Lukä 9:1-6
Iŋgaŋi Jisasi Iqu ämaqä aŋä-himqä pmetaŋguwä-pa äkoquväkitä, näqŋqä äwimiŋqe.
Iqu Iqueqä 12 iquauŋi, aquvä ämaqiyäqe, iŋgi-iŋgi hŋquaqu-hŋquaqu ändowatätŋqä ipäqäkqe. Iwä Iqu iquauŋi, dŋä quvqä qokä-apäkiu ätqäuŋuwi, huätä ändowatpŋqä yäŋänäqŋqä äwikqe. Iqu tii ätukqe. “He äwäpiyäŋgaŋi, yäkqä qaŋä huisäŋqenä a maqätqäpŋqä. Ä nätmatqä qaŋä qäsä äma uwqä hnjua, mämeqä iqäpŋqä. Tiiŋä isua, bretqä, yquayä qa-mŋqä, ŋŋ mbqeu. Iiŋqe, ‘aaŋä oeyqä’ ätqä. Itaŋga yukä-su dinä ämuasmäupu, gque hŋquaqu mipŋqä danä iqäpŋqä.”
10 Iqu tii-pqä inä ätukqe. “He aŋä himqä hŋque ätimäupiyäŋgaŋi, hiqaqe, aŋä du-täu mäwäyäkiqä, aŋä-himqä iuŋi ävämepiyäŋgaŋqe, aŋä hiqaqä äwipiyä iquenyä wiqäpŋqä. 11 Itaŋga aŋä-himqä hŋqueŋi, qu yeeqä miqä danä ipu, qätä maeyqä iqaŋgpqe, he iqi ävämepiyäŋgaŋi, qua yukä iu emäkäŋqe, ptäquväteqämä imbnuwäŋqe. Suqä iiŋi, qu quwqä suqä quvqeŋqä näqŋqä mapŋqänänyä” ätukqe.
12 Itaŋi iqua äupiyi, qokä-apäkiuŋi, quwqä kŋuä äkunmäknäpu, suqä quvqe huätä vquatämäupŋqä, awä ätuäkämiŋuwi. 13 Iqua ii ätäkipiyäŋgaŋi, dŋä quvqä kuapänäŋi huätä ändowatäpu, itaŋga ämaqä täŋä-yaqä-täŋä etaŋguwä iuŋi, olipqä eqä aowätäŋi äwiquatäpu, äŋguä iwimäkmiŋuwi.
Jonä iqu äpäkoŋgqeŋqä Matiu 14:1-12; Lukä 3:19-20; 9:7-9
14-15 Jisasi Iqueä yoqe im-imä täkiqaŋgä, ämaqeu miqä naqä, Heroti iqu qätä äwikqe. Ämaqä hui, “Jonä asŋä-qäyqä iqu, pizqeuta aŋgi häŋä ävautä, yäŋänäqŋqä-täŋä eä, ämaqä mimäkqänäŋä di täwäsi imäkqiyä” tqaŋguwäŋga, hui, “Laisa iqueqä” tqaŋguwäŋga, itaŋga hui, “Ii, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä qäŋgatqä iqua eŋqä-paŋä iqueyqä” ätmiŋuwi.
16 Heroti iqu qätä ii äwiyäqäŋgaŋi, tii ätkqe. “Jonä, nyi nyuäŋä ätäwikqä iqu, täŋga aŋgi häŋä ävautänjqä.”
17 Tiiŋä etaŋgi. Heroti iqu, iqueqä-kiuä ämaqä hui dowatqaŋgi, ga qu Jonä ique itmepu, guä äkiqiyäupu, guä pmeqä aŋiu äpmuatekuwi. Iqu ii ikqe, käta, Pilipä iqueqä apäkä Herotiyasi iiŋi, iqu ämotautä, ämetäqeŋqä imäkkqe. 18 Jonä iqu Heroti iqueŋi, “Si tqä ttequeqä apäki ämotautnä ämeŋi, äŋguä miqä danä inyä” ätumiŋqe.
19 Ii tuätqätaŋgqetaŋi, Herotiyasi, Jonä Iquenyqä wiwuŋgaŋgi, “Iqueŋi äpäkmä” kŋuä vqaŋgqä-qe, Heroti iquesa eqänmiŋqe. 20 Heroti iqu, Jonä iqueŋqe, iqu ämaqä jänänäŋä-qu, Goti Iqueqä yäpä iqi pmetaŋgqeŋqä zä itä, äŋguänä ämimiŋqe. Iwä iqu Jonä iqueqä kukŋui qätä äwiyätäqäŋgaŋi, kŋuä mäwiyqä imiŋqe. Ii qäyä itä, Jonä iqueqä kukŋui qätä-wiyqäŋqe, yqänä äwinymiŋqe.
21 Qänakŋi Herotiyasi, iiyqä äwinyätaŋgqä di imäkätŋqä hiunji iqu ätimäukqe. Hiunji Heroti iqu, iqueqä känai ämikqeŋqä kŋuä ämetä, ymisaŋä naqänäŋä hŋqu imäkkqe. Iqu ii imäkkqe, ii ämaqä naqä, iqueqä gapmanqä wäuŋuiu yätamäkqä wimiŋuwä iquauŋqätä, ä mäkä-iqä iquauqä ämiqä kiŋganäŋä iquauŋqätä, ŋŋ ämiqä qua naqä Galili iutaŋä iquatä anä bŋqeyi. 22 Iŋgaŋi Herotiyasiyqä meqi, yäŋgisa äpäyäqe, Heroti iquesä, iqutä anä pmetaŋguwä iquautä, himnuŋuä äwukoquvätä, yeeqä äwikqe. Iŋgaŋi ämiqä naqä iqu, hitqä iinyŋqä yeeqä itä, “Si nätmatqä hnjua matŋqä, nyi yatŋqä änyiyqaŋgtqe, ga äktapmqänä” ätukqe.
23 Heroti iqu kukŋuä guä yäŋänäqŋqä tii ämäsäukqe. “Hitqä iiki, naqä-qakuä äktqä. Nätmatqä tqä äkinyäŋqeŋqä yatŋqä änyiŋi, ga nyi äktapmqänä. Itaŋga qua nyi ämitŋqe, hŋquaqu ämisqiyätmä, hŋgiŋi si ktapmqä dqaŋgtqe, nyi kikiyaŋgu miqä ymqänä” ätukqe.
24 Iqu iiŋä tquaŋga, hitqi äwäqe, känäu yatŋqä äwikqe. “Nyi iqueŋi yatŋqe, nätmatqä äkiŋqä wimqäwä?”
Ii i tquaŋga, känae, “Jonä asŋä-qäyqä iqueqä nyuäŋi ktapätŋqä tuvä” ätukqe.
25 Känai i tquaŋga, hitqi aŋgumä ämiqä naqä iqueŋqä tnäŋä äwäqe, “Nyi Jonä asŋä-qäyqä iqueqä nyuäŋi, täŋganä hevqä iqutäwa daptŋqeqä” ätukqe.
26 Qätä ii äwiyäqe, iqu äwqä haŋä naqänäŋä ämakqe. Iŋgaŋi, iqu hitqiŋi, iqueqä kukŋuä guä yäŋänäqŋqä ämäsäukqeŋqä kŋuä ämetä, ga iqutä ymisaŋä anä änmiŋuwä iquauqä hiŋuä iqisa womba meqäŋqe mäwiŋqä itä, iiyqä äwiŋqeuŋi hŋgisanä vqeŋqe mäwiŋqä ikqe. 27-28 Itaŋga iqu mäkä-iqä hŋque, Jonä iqueqä nyuäŋi äma pätŋqä maqänä ändowatkqe. Itaŋi iqu guä pmuateqä aŋä duŋqä äwäqe, Jonä iqueä nyuäŋi ätävätä, hevqeu äma äpätä, hitqä ii äwikqe. Ga hitqä ii äma äwätä, känäu äwikqe.
29 Itaŋgaŋi Jonä iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, haŋä-iqä ii timäuqaŋgqeŋqä qätä äwipiyi, iqua ätimäupu, iqueä huiwi ämapiyi, hikä hovqeu pŋqä ekuwi.
Jisasi Iqu, qokä 5,000 iu buayä äwikqeŋqä§ Matiu 14:13-21; Lukä 9:10-17; Jonä 6:1-15
30 Itaŋga ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, aŋgumä Jisasi Iqutä aquvä äqämbiyi, qu Iqueŋi, wäuŋuä imäkkuwiŋqätä, kukŋuä qokä-apäkiu ätukuwiŋqätä, tiwiqä eeqänä äwikuwi.
31 Iŋgaŋi ämaqä kuapänäŋi, iquauŋqä äpäpu, äwäpu iqaŋgä, iqua ymisaŋä änä maŋqä ipu, hapä äŋguä mäpmeqä ipiyä iutaŋi, Jisasi Iqu, “Hapä wäŋqä hmbu pmetuŋquä, neqä-neuänä hŋqäqinyqä watuŋqueqä” ätukqe.
32 I etaŋgi, quwqä-quwänä yimba ikuapmäupu, aŋä avqŋqä imŋqä upŋqä ävämakuwi. 33 Iqua iiŋä iqaŋguwiŋqe, ämaqä aŋä-himqä eeqänäŋä iutaŋä kuapänäŋi, hiŋuä äqunäpu, “Tä iqua äyä mändanä-qe” näqŋqä ämapiyi, qaŋä maqä-maqä äwäpu, qu-ganä ätimäukuwi. 34 Ga Jisasi Iqu yätäqä näŋgisa ae iuäqämeqe, ämaqä kuapänä pmetaŋgä äqunäqe, quŋqä huäqä kiiŋä äwuŋgqe. Huäqä äwuŋgqe, tiiŋä iutayi. Qu sipsipqä, quwqä ämiwiyqä iqu maeqä eŋuwä-paŋä iiŋä äquŋgqe. Ii äqunäqe, Iqu näqŋqä kuapänä äwimiŋqe.
35-36 Qäŋga awiyqeuŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Ique äwimapiyi, tii ätukuwi. “Täqiŋi aŋä avqŋqä eä, ga ae awiyqä äyä eqä-qae, ämaqä täuŋi, ymisaŋä mbqä ipu bŋqeŋqe, ämaqä aŋä qäqi täpe pmakäwätaŋguwä iuŋqä dowatiyä” ätukuwi.
37 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Ymisaŋi, hiqä-hiuä wipiyä” ätukqe.
Iqua Iqueŋi, kima tii ätukuwi. “Ne mbqä 200 äma äwätanä, ymisaŋä mbqä itanä, iquau vatuŋquä änatnyä?” ätukuwi.
38 Iqu, “He bretqe, äänä ämeŋä? Hiŋuä-ganä qumbŋqä upiyä!”
Itaŋga qu näqŋqä ae ämapiyi, tii ätukuwi. “Bretqe, hipa hŋgi eeqä, ä hämapäkä hŋquaqu qäsä äqunäŋunä.”
39 Iŋgaŋi, Iqu ämaqeuŋi, “Iwäsämbu, qätaqä hioätqä äŋguä täqi pmakäupiyä” ätukqe.
40 Itaŋga qu iwäsämbiyi, hui 100, ä hui 50 äpmakuwi. 41 Itaŋi, Jisasi Iqu bretqetä, hämapäkitä ämeqe, qäukuä yätu äqunä, Goti Ique, “äŋguiqä” ätuäqe, bretqe äkutätä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äma yaŋä väkäpŋqä äwikqe. Itaŋga hämapäkä iquaquiŋä-pqe, ämaqä eeqänäŋi bŋqe, inä iwäsäukqe. 42-43 Ämaqä eeqänäŋi äwqä änäpäkpiyi, iqi änätquteqaŋguwäŋga, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, bretqätä, hämapäkitäŋi aŋgi aquvä ämaqäpiyi, qa naqä 12 ämamikuwi. 44 Ämaqä qokä ymisaŋä äŋguwä iqua, 5,000.
Jisasi Iqu, eqä-huäŋä haqeqi qaŋä äukqeŋqä* Matiu 14:22-33; Jonä 6:16-21
45 Ymisaŋä qäpu ti ämbiyi, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “He yimba ikuapmäupu, eqä-huäŋä yätäqä Betsaitä näŋgisaŋqä, hiŋuiqä upiyä” ätukqe. “Nyi qokä-apäkä täuŋi, quwqä aŋämqä dowatmqänä.” 46 Iŋgaŋi Iqu, ämaqä eeqänäŋä iuŋi ae ändowatäqe, Goti Iquenyqä tääqä tätŋqä qoqoŋä yätuŋqä ekqe.
47 Heatqä asä qäŋgaŋi, yimba eqä-huäŋä awä iqi äwätqätaŋga, Jisasi Iqu kiuänä näŋgisa yqänä ätqäumiŋqe. 48-50 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, yimba iqueŋi wäuŋuä tnäŋä ämipiyä-qe, yuŋui aŋgumä ätakmä uwqänä itqätaŋgi äquŋgqe. Zä we-hunätŋqetäŋi, Jisasi Iqu, iquauŋqä eqä-huäŋä haqeqi qaŋä äukqe. Iqu iquauŋi jänä mäwqätäutŋqä pqaŋgi äqumbiyi, iqua ‘hikuapqeqä’ kŋuä wiyqaŋgi, zä ipu, zääqä ätukuwi. Jisasi Iqu maqänäŋi tii ätukqe. “Nyi tä Qäqunjqä. He zä miqä, pemä pmapiyä.” 51 Ii ätuäqe, Iqu yimba iu äpeyätä, iquatä anä pmeqaŋga, yuŋui qe äqänäkqe. Yuŋuä ii iqaŋgqeŋqä, iqua, “Tä änääŋqä iqutiyä” tpu, miqä yäŋä ikäkuwi. 52 Quwqä kŋui qŋqaŋä enätaŋgqetaŋi, Iqu bretqä äkutätä ämaqeu yaŋä ävqäkqueta, Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä kŋuä yasämä mämeqä ikuwi.
Jisasi Iqu, ämaqä Genesäretqätaŋä kuapänä äŋguä iwimäkkqeŋqä Matiu 14:34-36
53 Qu eqä-huäŋä maŋä näŋgisa, qua Genesäretqä iu iuäqämapiyi, yimba iqi guä äqäyekuwi. 54 Qu yimbaeta ti ätimäwa uwqaŋguwäŋgaŋi, ämaqe, tä Jisasi Iqu äyä hitaŋgi äquŋguwi. 55 Iŋgaŋi qu qua ique äpmamiŋuwi, im-imä tnäŋä ikipu, ämaqä täŋä-yaqä-täŋi hevqä ämiqutäwa, Jisasi Iqu äkisqi pmetaŋgutqeu wimapŋqä ätŋgäukuwi. 56 Itaŋga Iqu aŋä-himqä naqä iquau, ä wäŋqä isuau, ŋŋ aŋä hŋqunä-hŋqunäŋä iu ikiqaŋgqä-pa, ämaqe, qu täŋä-yaqä-täŋä iquau ququawä aquväqŋqä iqi ätuma äwätemiŋuwi. Itaŋga Jisasi Iqueŋi, “Iyää! Ämaqä täŋä-yaqä-täŋä tqua, saqä qäkä hituŋui qäyä itmaqämbŋqä, hiŋuinä qunyä” ätumiŋuwi. Iŋi, ämaqä Iqueä qäkä hituŋui itmaqänäpiyä iqua, quwqä täŋä-yaqe qäpu emiŋqe.

*^ Matiu 13:53-58; Lukä 4:16-30

6:6 Matiu 10:5-15; Lukä 9:1-6

6:13 Matiu 14:1-12; Lukä 3:19-20; 9:7-9

§6:29 Matiu 14:13-21; Lukä 9:10-17; Jonä 6:1-15

*6:44 Matiu 14:22-33; Jonä 6:16-21

6:52 Matiu 14:34-36