1 Asä qäŋgaŋi, Jisasi Iqu kukŋuä ktqä huiziqu, ämaqä naqä iquauŋi tiiŋä qe ätukqe. 2 “Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqe, ämiqä naqä hŋqu imäktqä eŋqä-paŋiqä. Iqueqä ymeqä qokä iqu apäkä metŋqäŋgaŋi, ämaqä ämiqä iqu, ymisaŋä naqänäŋä imäkäŋqiyä. 3 Kiŋganäŋi iqu ämaqä hŋquauŋi, ‘Nyi ymisaŋä naqänäŋä imäkmqäŋgaŋi, he nyitä ymisaŋä anä natuŋquä ppnuwäŋqeqä’ tuäŋqiyä. Itaŋga hiunji ymisaŋä-ŋqä iqueŋi, iqu iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquauŋi, tääqä tuätumapŋqä dowatqaŋga, qu äpqeŋqe, enyqä winyäŋqiyä. 4 Itaŋi iqu wäuŋuä imäkqä huiziquau-mända ändowatätä tii tuäŋqiyä. ‘He ämaqä nyi tääqä ätukqä iquauŋqä äwäpu, nyaqä kukŋui, tii jipiyä. “Qätä nyipiyä. Nyi ymisaŋi näwe ae imäkeqeqä. Bulumäka qokä iquautä, naŋuä äŋguänäŋitä äpäsätanä, nätmatqä eeqänäŋi näwenyä ae imäkequä äwinä. He ämaŋqä ymisaŋä täuŋqe, ppiyä” tupŋqä äupiyä’ tuäŋqiyä.

5 Ämaqä wäuŋuä imäkqä iqua äupiyi, kukŋuä tä iquau tquaŋguwäŋga, ämaqä iqua qätä mäwiyqä ipu, hiŋginäwa wepŋqäuä. Hŋqu iqueqä wäuŋguwä-aŋguwiuŋqä wäŋqiyä. Hŋqu iqueqä mbqä wäuŋuä yätŋqä wäŋqiyä. 6 Ga huiziqua, wäuŋuä imäkqä iquau a äkiqätäpu, ämuamuapqä ämipu, pizqä päkpŋqäuä. 7 Iutaŋi, ämaqä ämiqä iqu, äwqä tnäŋä wiŋgaŋguti, iqueqä ämaqä mäkä-iqä iquau, ämaqä pizqä päsqä iquauŋqä dowatäŋqiyä. Qu äwäpu, iquau pizqä äpäsäpu, iquauqä aŋä-himqe tä qäyäväpŋqäuä.

8 Iŋgaŋi ämiqä iqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquauŋi tuäŋqiyä. ‘Ämaŋqä ymisaŋi näwenyä witaŋgqä-qe, ämaqä nyi tääqä kiŋganä ätquäqä iqua, buayä täŋqä ppŋqe, äŋguä-qua manä. 9 Iiŋä etaŋgi, he hänaqä maŋä eeqänäŋä iuŋqä äwäpu, ämaqä iqi pmetaŋgä äqunäŋuwä iquau, ämaŋqä ymisaŋä tä bŋqä tääqä tuätumapiyä’ tuäŋqiyä. 10 Ga iqua hänaqä eeqänäŋä im-imä äwäpu, qokä-apäkä quvqä iquautä, äŋguä iquautä äwindäpqä iquauŋi, aquvä maqäpŋqäuä. Itaŋi qu äpäpu, ämaŋqä ymisaŋä täu äpmepiyäŋgaŋi, aŋä iuŋi täptembŋqäuä.

11 Iŋäqe ämiqä iqu, yäpä iŋgisa iquau hiŋuä qunätŋqä äpäyäqe, ämaqä hŋqu ämaŋqä gque mipnätaŋgi qunäŋqiyä. 12 Iiŋä äqunäqe, iqueŋi, ‘Näueqä iqukiyä’ tuäŋqiyä. ‘Si ämaŋqä gque, mipŋga mäyapqä iŋi, äänä etaŋgikä?’ Iqu kimaŋi matqä yäŋqiyä. 13 Itaŋi ämiqä iqu iqueqä wäuŋuä imäkqä iquauŋi, tiiŋä tuäŋqiyä. ‘He iqueqä yukä hipa iuŋi hatŋä äququätäupu, hiawiqä imä pmetŋqä yäpaqä mäŋgisa tnämäupiyä. Aŋä hiawiqe, ii kŋuä äqiyäpu hiquaŋä maŋgtäsqukuä ämäutqäŋuwä ivqä’ tuäŋqiyä. 14 Ii tiiŋä etaŋgiyqä. Goti Hanjuwä Iqu ämaqä kuapänäŋä iquauŋi, tääqä ätuätŋqeqä. Itaŋgi yäpä iŋgisa upŋqä iiŋqe, Iqu hŋqunä-hŋqunäŋi atäuŋuä itŋqeqä” ätukqe.

15 Iŋgaŋi Parisi iqua äupiyi, “Jisasi Iqueŋi, kukŋuä äänä mitaniquäwä?” ätnäpu, kŋuä yaŋä änyäpu, iqueä kukŋuä quvqä hui tqaŋgutqe, äkäpŋqä kukŋuä guä ämäsäukuwi. 16 Qu iquauqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋuwä hŋquautä, ämiqä naqä Heroti iqueŋqä äwinyämiŋqä hŋquautä‡ Ämaqä iqua, Heroti ique quea äwisäumiŋuwä iquayi. Qu kŋui, ‘Mbqä takisi Romätaŋä iquau vqe, ii äŋguiqä’ indqänmiŋuwi. Parisi iqua, ‘Ii suqä quvqeqä’ kŋuä indqänmiŋuwi. Jisasi Ique tii tupŋqä ändowatkuwi. “Ämotqueqä Iquki, ne näqŋqä eäŋunä. Si kukŋuä naqä-qakuä Tqukiyqä. Itaŋga Goti Hanjuwä Iqueqä suqeŋqe, Si qokä-apäkä iquau naqä-qakuä ämotquetqäŋä qäyuŋä-qe, Si ämaqä hŋquenyqä zä miqä itnä, yoqä-täŋä iquautä, yoqä maeqä iquautäŋi, kukŋuä asänäŋi ätuätqäŋiqä. 17 Iŋi ne Romätaŋä ämiqä naqä Sisa ique mbqä takisi ävätuŋque, ii äŋguätiyä, quvqätiyä? Si kŋuä äänä äkiyäŋqe, ne natiyä” ätukuwi.

18 Itaŋgi Iqu iquauqä kŋuä indqäŋqä quvqä iuŋqe näqŋqä ae eätä, tiiŋä ätukqe. “He wopqä ipu, kukŋuinä tqä iquenä, suŋqä yamwiqä nyiyqäuä? 19 He mbqä takisi iunä ävätqäŋuwitaŋä hŋqu, Nyi mändquapiyä.” Iŋgaŋi qu mbqä hŋqu Iquenyqä äma äpkuwi. 20 Itaŋi Jisasi Iqu iquauŋi, “Ktqä itä, yoqä itä, ii tqueqäwä?” ätukqe. 21 Qu “Sisa iqueqeqä” tquaŋguwäŋga, Iqu iquau tii ätukqe. “Iŋi, nätmatqä Sisa iqueqä etaŋgutqe, ii kaqäque wipŋqeqä. Ä nätmatqä Goti Hanjuwä Iqueqä etaŋgutqe, ii Goti Ique wipŋqeqä.” 22 Qu kukŋuä tä qätä äwipiyi, eämepu, Iqueŋi äväma äukuwi.

23 Hiunji iqueŋi Satyusi hŋqua, Jisasi Iquenyqä qe äpkuwi. Satyusi iqua, tii tqä-quae. “Ämaqä ae äpäkombqä iqua, aŋgumä mävauqä ipŋqäuä.” Itaŋi qu Jisasi Iqueŋi, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. 24 “Ämotqueqä Iquki, Mosisi iqu bukä iuŋi tiiŋä ätätä äqäkqe.

29 Kimaŋi Iqu tii ätukqe. “He Goti Iqueä bukä iu äqänäŋqeŋqätä, itaŋga Iqueä yäŋänäqŋqeŋqätä maqŋqä epu, kukŋuä iuŋqe qämä-qämä ipu ätqäuä. 30 Hea iŋgaŋi, ämaqä ae äpäkombqä iqua aŋgumä ävaupiyäŋgaŋi, qokä-apäkä mämaŋqä ipnuwiqä. Oeyä. Qu eŋätqä qäukuä yätuŋä iqua äpmeŋuwä-pa, iiŋä pmapnuwiqä.

31 Itaŋgi ämaqä äpäkombqä aŋgumä ävaupnuwäŋqe, Nyi yatŋqä hemqeqä. Kukŋuä Goti Hanjuwä Iqu etkqä bukä iu äqänäŋqe, he a matäuqä itqäŋuwätanä?

33 Qokä-apäkä iqua i tqaŋgi äwipiyi, näqŋqä Iqu vqaŋgqeŋqä yäuŋuä kiiŋä ikuwi.

34 Parisi iqua, Jisasi Iqu Satyusi iquauŋi, qu kukŋuä matqä ipŋqä imäkqaŋgqeŋqä, qätä äwipiyi, iqua aquvä äqänäpu Iquenyqä äpkuwi. 35 Iquautaŋä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqu, Jisasi Ique yamwiqä ävätä, yatŋqä tii äwikqe. 36 “Ämotqueqä Iquki, kukŋuä-suqä naqänäŋä, huizi iquau ämäwqätäuŋqä iqu, äsqukuä?”

37 Itaŋi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “ ‘Goti Hanjuwä tqä Naqä Iqueŋi, si tqä äwqetä, qeqä-quuvqetä, kŋuä indqäŋqetä Ique äwinyätnä, Iquenyqänä kuapänä kiŋguätŋqeqä.’§ Kukŋuä-suqä 6:5 38 Kukŋuä-suqä tqu, naqä kiŋganäŋä-qu eä, huizi iquau ämäwqätäunä. 39 Itaŋga kukŋuä-suqä tqueqä tuwä iqiŋä iqu, asä tiiŋiqä. ‘Si tqä-täuŋqä äkinyätŋqä-paŋi, ämaqä si-täŋä iqi äpmeŋuwä iquauŋqä-pqe, inä kinyätŋqeqä.’* Hiqäva-imäkqä 19:18 40 Mosisi iqu ätätä äqäkqetä, hiŋuä-tqä iqua äqäkuwitäŋi, kukŋuä-suqä tquaqu, kiqä quatiyqä” ätukqe.

41 Parisi iqua aquvä yqänä äqämbu pmetaŋguwäŋga, Jisasi Iqu iquau yatŋqä äwikqe. 42 “Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä ämaqä iquau ämitŋqä atauŋä ikqä Iquenyqe, he kŋui äänä hiyqiyä? Iqu tqueqä ymeqäwä?”

Itaŋi qu Iqueŋi, “Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqä” ätukuwi.

43 Iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi tii ätukqe. “Iŋi änääŋäŋqäwä? Dŋä Äŋguä Iqu Dewiti ique kŋuä indqäŋqä vqaŋgi, ga iqu Kraisi Iqueŋi, ‘Ŋqä Naqä Iqueqä’ ätuätäqe, iŋi änääŋäŋqä äqäkqäwä?