1 Qänakŋi Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquau eqä-huäŋä Taipiriyasi* Eqä-huäŋä Taipiriyasi, ii eqä-huäŋä Galili asänäŋiyi. maŋä iqi aŋgumä äwimakqe. Iŋgaŋi Iqu tii imäkätä, Kiqä-kiuä iquau ämitquatŋgqe.

2 Saimonä Pitä ique, Tomasi, iqueqä yoqä huizi, ‘Qäyawiqueqä’ ätumiŋuwä ique, ä Nataniyoli, aŋä-himqä Kana, qua Galili iutaŋä ique, ä Sepri iqueqä hikŋä iŋgueqi, ŋŋ wäuŋuä yätquakä huiziquaqui, eqä-huäŋä maŋä iqi anä äpmamiŋuwi. 3 Itaŋi, Saimonä Pitä iqu, quŋi tii ätukqe. “Nyi hämapäkäŋqä imqä umqänä.”

Ga huizi iqua, “Ne-pqe anä watuŋqueqä” ätukuwi. I ätmbiyi, yimba hŋqueŋqä äupiyi, ikuapmäupu äukuwi. Heatqä qäqueŋi, qu hämapäkä tutqä qäpu hmbu mapiqä ikuwi.

4 Zä vqaŋga, Jisasi Iqu eqä-huäŋä weä näŋi tqäutaŋgaŋi, wäuŋuä yätquakä iqua Ique hiŋuä äqunäpiyä-qe, ‘Di, Jisasi Iqu ätqäunä-qe,’ näqŋqä mämeqä ikuwi.

5 Jisasi Iqu ätqäuqä näŋisa quŋi yatŋqä tii äwikqe. “Ŋqä nyämaqä iquenä, he hämapäkä hui äpiquwätanä?” Ga qu “Aaŋqeqä” ätukuwi.

6 Iwä Iqu aŋgiŋi tii ätukqe. “He heqä hämapäkä-piqä qae, yimba iqueqä ämuaŋgisa tnämäupqe, hämapäki kuapänä päpŋqäuä.”

Iŋi, qu Iqu tquaŋgqä-pa ätnämäukuwi, hämapäkä aaŋä hävemnäqŋqä qaeu mŋgaŋgä, qu qa mŋqe eyqiyäpu yimba yätu maenätpiyi, hämeqä ämikuwi. 7 Iiŋä äqunäqe, wäuŋuä yätquakä Jisasi Iqu, iqueŋqä kiiŋä äwinymiŋqä iqu, Saimonä Pitä iqueŋi tii ätukqe. “Di, Naqä Iqueyqä.” Iŋgaŋi, Pitä iqu qätä i äwiyäqe, iqueqä gquä naqä hämapäkäŋqä itŋqä äquvätekqe, ämipnätä, eqä-huäŋä bu ikuapmäuqe, äŋgua Ique wimetŋqä äukqe. 8 Itaŋga wäuŋuä yätquakä huizi iqua yimba iu äpmapu, hämapäkä qae eyqiyäma äpkuwi. Eqä weä näŋisati quwqä imiŋuwä täqiŋqe, kiŋä haqiqi ma, 100 mitäyi.

9 Qu iqi ae euqämapiyi, tä hŋqu sätaŋgi, hämapäkä hui tä iqi tätaŋgi äqumbiyi, bretqä-pqe aaŋqäqi witaŋgi äquŋguwi. 10 Itaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “He hämapäkä täŋga äpiquwi, hui ämappiyä.” 11 I tquaŋga, Saimonä Pitä iqu yimbaeu ikuapmäuqe, hämapäkä qa mŋqe eyqiyäma hikä weä iqiŋqä äpekqe. Hämapäkä naqänäŋä ämnmiŋuwä iqua, kuapänäŋä 153 ämnmiŋuwä-qe, qa mŋqe mändakmäuqä ikqe.

12 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, quŋi tii ätukqe. “He ymisaŋä bŋqä ppiyä.” I tquaŋga, wäuŋuä yätquakä iqua ‘Tä Naqä Iqueqe’ näqŋqä ae epiyä-qe, qundqändqä ipu “Si tqukikä-qe?” yatŋqä vanä-tpu ipiyä-qe, pemä miqä ipu, yatŋqä mävqä ikuwi. 13 Iŋi, Iqu ävauqe, bretqetä, hämapäkä huisä ämetä äwikqe.

14 Iqu iiŋä ikqe, ae äpäkonätä, aŋgi ävautä, Kiqä-kiuä iquau hŋquaqu ae ämitquatŋgqetaŋi, ii huizi iqueyi.

15 Iqua ymisaŋä ae ämbiyitaŋi, Jisasi Iqu Saimonä Pitä iqueŋi yatŋqä tii äwikqe. “Jonä iqueqä ymeqä, Saimonä iquki, tqä Nyiŋqä äkiŋqä di, huizi iquauqeuŋi ämäwqätäuŋinyä?”

Ga Pitä iqu ämävauqe ätukqe. “Auäqä, Naqä Iquki, ŋqä Siŋqä änyinätŋqe, näqŋqä äyä eŋinyä.”

I tquaŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Si Ŋqä sipsipqä meqeuŋi, ymisaŋä äŋguä bŋqä miqätŋqeqä.”

16 Aŋgumŋi, iqueŋi yatŋqä tii äwikqe. “Jonä iqueqä ymeqä Saimonä iquki, si Nyiŋqe kiiŋä äkinyätqänä?”

Ga iqu, “Ŋŋqä, Naqä Iquki, ŋqä änyiŋqä Siŋqä änyinätŋqe, näqŋqä ae eŋinyä” tquaŋga, Jisasi Iqu kima tii ätukqe. “Si Ŋqä sipsipqe, äŋguänä miqätŋqeqä.”

17 Itaŋi, yatŋqä huiziqu tii äwikqe. “Jonä iqueqä ymeqä, Saimonä iquki, si Nyiŋqe äkinyätqänä?”

Iqu, “Si Nyiŋqä äkinyätqänä-qe?” hŋquaqu-hŋque vqaŋgqeŋqä, Pitä iqu äwqä haŋä ämeqe, tii ätukqe. “Naqä Iquki, Si nätmatqä eeqänäŋiŋqe näqŋqä eŋinyä. Iŋä-qae, ŋqä Siŋqä änyinätŋqeŋqe, näqŋqä ae äyä eŋinyä.”

I tquaŋga, Jisasi Iqu iqueŋi tii ätukqe. “Si Ŋqä sipsipqe, ymisaŋä äŋguä bŋqä miqätŋqeqä. 18 Nyi kukŋuä naqä-qakuänäŋi, tii ktmqe. Si hikŋä yqänä äpmanäŋgaŋi, tqä qäkä kitokutäuqe, ätokutäunätnä, itaŋga aŋä äkiuŋqe tqä äkiŋqä iutanä imäknätnä äyä äumiŋi. Iwä si qoyaŋä etnäŋgaŋi, tqä hipae haqä etnä, itaŋga ämaqä hŋqu guä äkikiqiyäutä, aŋä si mäwqä imätnä imitätqä iuŋqä äktma wäniqeqä.” 19 (Jisasi Iqu kukŋuä i ätukqä ii, Pitä iqu äpäkonätä, Goti Ique yoqä naqä väniŋqä iiŋqe, qu suqä äki-äkitaŋi motquapnuwä diŋqä kŋuä äme ätukqe.) I ätuäqetaŋi, Iqu Pitä iqueŋi, “Si qänaki nyivändqätŋqeqä” ätukqe.

20 Iŋgaŋi Pitä iqu tuwäŋgi hiŋuä ämäquŋgqe, wäuŋuä yätquakä Jisasi Iqu iquenyqä kiiŋä äwinymiŋqä iqu, iquaquiŋqä qänaki äquvepqaŋgi äquŋgqe. (Ämaqä iqu, qu buayä änäpiyäŋga iqueqä nyuäŋi Jisasi Iqueqä quikuä-täŋä qäqi eä, Ique yatŋqä tii äwikqä iquvi. “Naqä Iquki, mäkä-iqä iquauqä hipa iuŋi, ämaqä äkisqu kiväniqäwä?”† Jonä 13:23-25) 21 Pitä iqu ique hiŋuä äqunäqetaŋi, Jisasi Ique yatŋqä äwikqe. “Naqä Iquki, ämaqä näŋueŋqe, änääŋqäwä?”

22 Itaŋi Jisasi Iqu, iqueŋi kima tii ätukqe. “Nyi iqu aŋgi äquvepmqäŋgaŋqä qäyä pmetŋqä nyiŋgaŋgutqe, ii nätmatqä tqätanä? Si qänaki dinä nyivändqätŋqeqä.”

23 Iiŋä etaŋgi, wäuŋuä yätquakä iquenyqe, kukŋui im-imä tii äwekqe. “Jisasi Iqueqä wäuŋuä yätquakä iqu mapäkoŋqä yäniqeqä.” I etaŋgqä-qe, Jisasi Iqu, iqueŋqe, “Mapäkoŋqä yäniqeqä” ätätä, matqä ikqe. Ii ma. Iqu tii ätkqe. “Nyi iqu aŋgi äquvepmqäŋgaŋqä qäyä pmetŋqä nyiŋgaŋgutqe, ii nätmatqä tqä manä.”

24 Ii wäuŋuä yätquakä, nätmatqeŋqä täŋga awä ätätä, kukŋuä tä äqäkqä iqu, ii qäqueqä. Ga ne näqŋqä tii eŋu. Kukŋuä iqu awä ätqäqä tä, ii naqä-qakuänäŋi. 25 Itaŋga nätmatqä hui-hui-pqä di, Jisasi Iqu inä imäkmiŋqe. Iŋäqe qu nätmatqä iiŋi hŋqunä-hŋqunä äqäpqe, ga qua täuŋi bukä pŋqä eqäŋqe, hiqŋqe etäti, maeqä etäti?