1 “Nyi kukŋuä iiŋi, heqä quuvqä heqiyqe ävquatämäuqäŋqä iiŋqä etqä. 2 Ga Israitqä Jerusälemä iu hiqäva-imäkqä iqua henyqe, quwqä aŋä aquväqŋqä iuŋqä matimäuqä ipŋqä ‘oeyqä’ etpnuwiqä. Iwä qänakndaŋi, suqä tiiŋä-pqä iqua timäuniqe. He pizqä epäsäpiyäŋgaŋi, qu kŋuä tii väniqe. ‘Ne Goti Iqueqä wäuŋui, äŋguä imäkätquŋunä.’ 3 Qu Apiqueŋqätä, Nyiŋqätäŋi, änyä maqŋqä epiyä dutaŋi, suqä iiŋä ii imäkpnuwi. 4 I etaŋgi Nyi nätmatqä ii timäuniŋqeŋqe, ae etqäqe. Itaŋga qänakŋi qu suqä du emäkqaŋguwäŋgaŋi, kukŋuä Nyi tä etqäqeŋqe kŋuä eyquänä.

Qäŋganäŋi Nyi hesä yqänä pmetmqä etaŋgi, nätmatqä iiŋqe maetqä imiŋqe. 5 Ga täŋgaŋi Apiqu, Nyi änändowatkqä Iqueŋqä umqe. Iŋi, ‘Si äŋgiŋqä utŋqäwä-qe?’ hesaŋä hŋqu yatŋqä manyqä iqiyä. 6 Kukŋuä Nyi täŋga tä etqäqeŋqe, heyaqä äwqe, haŋä kiiŋä äyä eyqiyä. 7 Itaŋgi naqä-qakuänäŋi, tii hetmŋqe. Nyi he evämeqe, ii yätamäkqä heyätŋqeyi. Itaŋga Nyi mäwqä iqäqe, Dŋä Yätamäkqä Eyqä Iqu mapqä yäŋqiyä. Ŋŋ Nyi äwqäqe, Iqueŋi henyqe, ändowatmä.

8 Täŋgaŋi, ämaqä qua täutaŋä iqua, suqä quvqeŋqä, suqä jänänäŋiŋqä ä kukŋuä mitqeŋqä, kŋuä quvqä indqänätqäŋuwi, Dŋä Äŋguä Iqu äpäqe, quwqä kŋuä quvqä iiŋi, jänä iwimäkäniqe. 9 Ämaqä Nyiŋqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwitaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu suqä quvqeŋqä awä täniqe. 10 Nyi Ŋqä Apiquenyqä umqe, ga he hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwä hitaŋgqetaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu suqä jänänäŋä imäkqeŋqä awä etäniqe. 11 Itaŋga peŋqä qua täu ämitŋqä iquenyqe, Goti Iqu Iqueqä kukŋuä mitqeuŋi, ‘Homä iqäŋqä’ ae iwäsäukqetaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu kukŋuä mitqeŋqä awä täniqe.

12 Nyi kukŋuä hävemnäqŋqä etmqä etaŋgqä-qe, kukŋuä etmqeuŋi he änä mämeqä ipnä. 13 I hitaŋgi kukŋuä naqä-qakuänäŋä iutaŋä Dŋä Iiŋä Iqu äquvepätä, kukŋuä ätätqe, Iqueqä kŋuä iutanä matqä, kukŋuä Apiquesa qätä äwiyätqä inä awä ätätä, nätmatqä qänaki timäuniŋqeŋqä-pqä inä täniqe. Iutaŋi, kukŋuä naqä-qakuä eeqänäŋä iiŋqe ämetqueniqe. 14 Ga Iqu Nyaqä kukŋui ämetä awä etätäqäŋgaŋi, Nyaqä yoqä naqetä, ä yäŋänäqŋqetäŋi, ätnäŋä iqi maeniqe. 15 Iqu kukŋuä Nyaqe ämetä etäniqeŋqä ätqäqe, ii Apiqueqä nätmatqä eeqänäŋi, Iqueqänä ma, Qämätqiyeqä etaŋgqä dutayi.

16 Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii päwqaŋga, he hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwi. Itaŋga, hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii inä päwqaŋgaŋi, hiŋuä aŋgi ŋqämbnuwiqä” ätukqe.

17 I tquaŋga, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquautaŋä hŋqua, quwqä-quwä tii ätŋguwi. “Iqu ne ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii päwqaŋgaŋi, hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä’ ätqeŋqätä, ä, ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii inä päwqaŋgaŋi, hiŋuä aŋgi ŋqämbnuwiqä’ ätqeŋqätä, ŋŋ ‘Iiŋä dutaŋi, Nyi Ŋqä Apiqueŋqä himqänä-qe’ inä äyä ätqe. Ga kukŋuä tquauqä qakuiŋqä tä ätquque, äki etaŋgi ätqu?” 18 Itaŋga quwqä-quwä yatŋqä aŋgi inä tii iŋguwi. “Iqu, ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbiyqä’ ätqe, nätmatqä äkiŋqä ätqäwä? Iqu ätqeŋqe, näqŋqä mämeqä äyä iqunä.”

19 Jisasi Iqu, qu yatŋqä wipŋqä iqaŋgä äqunäqe, tii ätukqe. “He ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii päwqaŋga, hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä’ etqeŋqätä, ä ‘Hea quäuqä maeqä wäŋqä hmbu tii inä päwqaŋgaŋi, hiŋuä aŋgi ŋqämbnuwiqä’ etqeŋqätäŋi, hiqä-hiuä yatŋqe iiŋqä änyätqäŋä? 20 Nyi naqä-qakuänäŋä tii etqä. He kŋuä naqänäŋä äqäyäpu, huäqä-huŋqä kiiŋä metqätaŋguwäŋga, qokä-apäkä qua täuŋi yeeqä iqäpnuwiqä. Heqä äwqe haŋä eyätqä-qe, aŋgiŋi yeeqä enyäniqeqä. 21 Itaŋga apäkä hui, iiyqä ymeqä änyque qäqi quvepqaŋgaŋi, täŋä-huŋqä meŋqiyä. Itaŋi ymeqä ae änyuäqe, täŋä-huŋqä ymeqä änyuätŋqäŋga wimetqeŋqe, kŋuä mäwiyqä, ymeqä qua täu timäuqaŋgqeŋqe, yeeqä yäŋqiyä. 22 Ii eŋqä-paŋä di, he täŋgaŋi, äwqä haŋä-iqä ämeqäuä. Iŋäqe aŋgiŋi, Nyi hiŋuä eqäŋgaŋgundqäŋga, heqä äwqe yeeqä kiiŋä enyäniqeqä. Heqä äwqä yeeqä iŋqä iiŋi, ämaqä hŋqu änä mämetauqä yäniqe. 23 Asä qäŋgaŋi, he Nyi yatŋqä manyqä ipnuwiqä. Nyi naqä-qakuänäŋä tii etqä. He Ŋqä Apiqueŋi nätmatqä huiŋqä, Nyaqä yoqeta yatŋqä ävquwä di etapäŋqiyä. 24 Qäŋgatqä näŋgisati täŋga tiŋqe, he Nyaqä yoqetaŋi, nätmatqä huiŋqä yatŋqä miqä itqäŋuwiqä. Iŋäqe täŋgaŋi, he yatŋqä vqaŋgpu. Ga he ämepiyitaŋi, yeeqä iŋqä iqu, heqä äwqeuŋi maŋguä emnätätŋqä mapŋqänänyä” ätukqe.

25 Iiŋä ätuätäqäŋgaŋi tii ätukqe. “Nyi kukŋuä ktqä dunä etqa äpätŋqä-qe, qänakŋi asä iiŋi, awä maetqä imniqeqä. Naqänä etqänä. Nyi Apiqueŋqe, awä ätnäŋä iqi etmniqeqä. 26-27 Hiunji iqueŋi he Apiqueŋi, Nyaqä yoqeta nätmatqäŋqä yatŋqä wipnuwiqä. Itaŋga he Nyinyqä enymiŋqä iiŋqätä, ä Nyi Goti Ique äväma äquvepkqeŋqä quuvqä eqäkuwä iiŋqätä, iutaŋi Apiqu Kiqä-kiuä henyqä äwiŋgqetaŋi, he yätamäkqä heyänä. Iŋi Iqu yätamäkqä heyätŋqe, ii Nyi Iquenyqä tääqä tqeta ma, Iqueqä äwiŋqä iutanänji. 28 Qäŋganäŋi, Nyi Ŋqä Apiqutä äpmamiŋqetaŋi, ävämaŋi qua täuŋqä äquvepkqeqä. Ga täŋgaŋi, Nyi qua täu äväma, Apiqueŋqä aŋgi ymqänä” ätukqe.

29 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Iqueŋi tii atukuwi. “Si täŋgaŋi, kukŋuä ktqä hui mänatqä itnä, ätnäŋä iqinyä änatnyä. 30 Täŋgaŋi Si nätmatqä eeqänäŋiŋqä näqŋqä eänä, ämaqä hŋqu yatŋqä makiyqäŋga, Si ganä ätätqäŋiŋqe, ne näqŋqä ae ämequnä. Iiŋä itqäŋä iutaŋi, ne Si Goti Iquesa äpŋiŋqe näqŋqä eätanä, quuvqä eqiyqunä.”

31 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “He täŋgaŋi quuvqä ae eqiyqä? 32 Qätä nyipiyä! Ämaqe he, heqä aŋiuŋqä im-imä zä upŋqä emäkpŋqe, hea iqu ae qe ätimäuqiyä. He täqi Ŋqä-näuänä pmamŋqä änuväma weqaŋguwäŋgaŋi, Nyi Ŋqä-näuänä mäpmeqä danä imä. Apiqu Nyitä pmetaŋgi ii pmamä.

33 He Nyinyqä quuvqä eqiyätqäŋuwitaŋi, heqä äwqe haŋuä imbu pmepŋqä diŋqe, Nyi kukŋuä tä iiŋqä etqänä. Iwä he qua tque äpmapiyäŋgaŋi, haŋä-iqä qäyä emeqaŋguti, zä miqä, pemänä tqäuqäpnä. Nyi qua tqueqä yäŋänäqŋqeuŋi, ae ämäwqätäuqe.”