1 Ämaqä hiŋuiqändqä kuapänäŋä iiŋä iqua, änakuäqupu, quuvqä heqiyqeŋqä ämänätquetqäŋä. Iiŋä eäŋqe, suqä quvqä eeqänä, ne täka änamäkäŋqe, huätä equvämäutanä, haŋä maeqä eanä, qaŋä tnäŋä äwätuŋquä-pa, suqä jänänäŋä Goti Iqu ne imäkquatuŋquä äwiŋgqä iuŋqä enyqä miqä, yqänä imäkqa uwquatuŋque. 2 Ne ii imäkquatuŋquä diŋqe, hiŋui Jisasi Iquenyä äquŋgua uwquatuŋque. Iqu neqä quuvqä eqiyätuŋquä iu ävauqumuatätä, ikikinyäŋä timäutŋqä Imäkqä Iquvi. Iqu yeeqä iŋqe qänakŋi wimeniqä etaŋgqeŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä indqänätä, womba iŋqä zä-huätatä iu wimeqäŋqe äwäwa miqä, yäŋä äqänätä tmi-tmiqä ämetä, zä-huätati äuŋgqe. Iŋi, täŋgaŋi Iqu quami, Goti Iqueqä zä-hawiu hipa ämuaŋgisa äpme.

3 Iwä he hiqä-hiuä enyqä ipu mävquatämäuqä ipŋqä diŋqe, Ämaqä, suqä quvqä imäkqä iqua, quvqä kiiŋä qäyä itquamiŋuwä-qe, Iqu yäŋä äqänätä äpmakqä, Jisasi Iquenyqe, kŋuä heyqutŋqänänji.

4 He suqä quvqä ique ämäwqätäuanä-tpu mäkä ipiyä-qe, heyaqä häŋeqä kuapänäŋi mäpäkäwiqä iqäqä änyänji. 5 Goti Iqu henyqe, “Ŋqä ymeqeqä” kŋuä indqänätä, kukŋuä yäŋänäqŋqä emäkätä etkqeŋqe, hui imäukuwä mandi? Iqu heŋi,

7 Haŋä-iqä äänä emeqe, he, “Goti Iqu ne jänä nemäkätŋqä inetquetqänä” kŋuä indqänäpu, yäŋänäqŋqä tqäpŋqe. Kaniqukua, quwqä ymeqä du itquetqäŋuwä-pa, Goti Iqu asä ii etquetqäuä. Ymeqä, kaniqu jänä miwimäkqä hiŋuinä äqunätŋqe, äsqukä? Ymeqä iiŋi, aaŋqe. 8 Goti Iqu Iqueqä ymeqä eeqänäŋi, Jänä Iwimäkqä-qu etaŋgqetaŋi, heŋi jänä memäkqä-säpi, he Iqueqä ymeqä naqä-qakuä maeqä, ä heniqu maeqä-quenä hetpninji. 9 He tiiŋäŋqä-pqe kŋuä inä mapŋqe. Apka äneemetqäŋuwä iqua, ne jänänä inemäkqaŋguwiŋqä yoqä naqänäŋä äyä ämaetqäŋu. Itaŋgqetaŋi, Apiqu quuvqä änätapkqä Iqueuä yäpä iqinyä itanä, iuta ne häŋä-pmeqä metuŋque. 10 Neqä apka, qu ne suqä jänänäŋiu inemäkpŋqe, quwqä iwäsäuqä iuta imäkäpu, hŋgaŋqä mänetqueqä ipnä. Mä Goti Iqueqä jänänä inemäkqe, yätamäkqä äneyätä, Iqu suqä ikikinyäŋinä itŋqä-pa, ne-pqe asä iiŋä nemäkätŋqä inetquenä. 11 Suqe, ne jänä inemäkqä iutaŋi, haŋä-iqä ämetanä, aquvänä miqä yanä. Ga qänakŋi, ne suqä iquesa jänänä ae ätimäuanitaŋi, ne suqä aaŋä jänänäŋi ämetanä, äwqä haŋuä-iŋqä pmenä.

12 Iiŋä iutaŋi, haŋä-iqä ämetqäŋuwita, hiqä hipa eqiyämäuŋqetä, yukä yäuŋuä-yäuŋuä iŋqä änyäuŋuwitäŋi, qäyä eänä, enyqä miqä, yäŋänäqŋqä imäkmbu.† Asayä 35:3 13 Hänaqe, jänä imäupu upiyä.‡ Quamä-pmeqä 4:26 Iwä yukä quvqä änyäuŋuwä iqua, quanŋä mapäkŋqä ipu, äŋguä imämbŋqänänyä.

14 He yäŋänäqŋqe, ämaqä huizitä äwqä quvqä miŋqä, haŋuä imbu, suqä ikikinyäŋä iunä iqäpŋqe. Ämaqä ikikinyäŋä matimäuqä eŋqä iqu, Naqä Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä yänä. 15 Hesaŋä hŋqu, Goti Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqe mämeqä iqäŋqä, äŋguänä mimbu. Ga hesaŋä hŋqu, äwqä quvqä änyätä, huizi du yätquakä vqäŋqe, äŋguänä mimbu. 16 Itaŋga hesaŋä hŋqu, suqä huiwä yaŋä iŋqe, Goti Iqu änätapkqä iu miqä, quvqä iqäŋqe, äŋguänä mimbu. Aŋgumä, hesaŋä hŋqu, Iso iqu Goti Ique tuwä äwiyätä, qua täu-taŋiŋqänä indqäŋgqä-pa, indqäŋqäŋqä äŋguänä mimbu. Iqu ymeqä hitmqä-qu eä, kaniqueä nätmatqä iqu meqä iuŋi, ymisaŋä naqä-hŋganä äŋqä di, mbqä ikqe. 17 He näqŋqä äyä eŋä. Qänakndaŋi iqu nätmatqä ii aŋgumä mamätä ikqe, änä mämeqä ikqe. Itaŋi iqu nätmatqä äŋguänäŋi aŋgi metŋqeŋqe, kŋuä kuapänä äqämiŋqä-qe, iqueqä suqä quvqeŋqä kŋuä kunmäkŋqä ikqetaŋi, huäŋqä miŋqä ikqe.

18 He Jisasi, Iqueŋqä quuvqä eqiyätqäŋuwä Ique ätimäuquwi, qoqoŋä naqä-qakuä itmaqänäpu a mipŋqä hmanji. Israitqä iqua qoqoŋä Sänai iu ätimäukuwäŋgaŋi, tä naqänäŋä äsätä, hea mäma naqänäŋä äwitä, yuŋuä yäŋänäqŋqä äqunätä, iqaŋgi äquŋguwi. 19 Itaŋga hääwä tätqätaŋgi äwipiyi, mä maŋä tqaŋgi äwiyäpiyä iqueŋqe, qu zä kiiŋä ipu, Mosisi iqueŋi, “Ne Iqueä kukŋui qätä wiyqäŋqe mäneŋqä iqiyä-qe,” änäänä ätqua äumiŋuwi. 20 Qu kukŋui, ämaqä-qe, hiveqä-yaqueqä-qe, qoqoŋä-eptäŋgqä täu qo äuiqäqä iqueŋqe, hikä pizqä päsqäŋqä tqaŋga, zä ipu mämeqä ipiyitaŋi, “Ne Iqueä kukŋui qätä wiyqäŋqe mäneŋqä iqiyä-qe,” ätqua äumiŋuwi.§ Aŋgumä Itmakqä 19:16 21 Qu nätmatqä iiŋä äwiyäpu, ga hiŋuä äqunäpiyiŋqä zä kiiŋä ipiyä iutaŋi, Mosisi iqu-pqe, “Nyi aaŋä zä kiiŋä itmä, yäuŋuä-yäuŋuä iqänä” ätkqe.* Kukŋuä-suqä 9:19

22-24 He iiŋiu matimäuqä, tiiŋiu ätimäuquwi. He qoqoŋä Sayonä iutä, Goti Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iqueä aŋä-himqä Jerusälemä qäukuä yätuŋä ämätnäŋqä iutä, ätimäuquwi. Iqiŋi, tiiŋä iquau äwimequwi. Eŋätqä a änä matäuqänäŋä aquvä äqänäpu, yeeqä itqätaŋguwä iquautä, Goti Iqueqä ymeqä hitmqä, quwqä yoqe, qäukuä yätu äqänäŋqä iuqä aquväqŋqä iutä, ä Goti ämaqeu kukŋuä mitqä Iquesä, ŋŋ ämaqä Goti “Jänänäŋä-quaiqä” ätätä, ikikinyäŋä ae iwimäkkqä iquauqä quuvqä iquautä, ga Jisasi, Goti Iqutä, ämaqetä, awä iqi ätqäutä, kukŋuä änyä-häŋä Goti Iqu ämäsäuekqe, qäyunä timäutŋqä imäkqä Iquesä, ga Jisasi Iqueqä häŋeqä ne pŋqä-pŋqä änekqä iquesänji. Häŋeqä iiŋä iqueqä kukŋui, äŋguänäŋä eä, hiŋuiqänä Epo iqueqä häŋeqä ätmiŋqä† Ipäqäkqä 4:10 iuŋi, ämäwqätäunä.

25 Naqä Iqu kukŋuä tätqätaŋgqe, hŋgisa ipu, qätä mäwiyqä danä iqäŋqe, hiŋuä äqunäpu, äŋguänä mimbu. Hiŋuiqänäŋi, Iqu Israitqä iquau qoqoŋä Sänai iu ätumiŋqe, qu Iqueä kukŋuä iuŋi, hŋgisa ipu, qätä mäwiyqä ikuwitaŋä haŋä-iqe, zä äwäpu, mämäwqätäuqä ikuwi. Iŋi Iqu qäukuä yätuta kukŋuä natätqätaŋgqe, ne tuwä äwiyquque, iquesaŋä haŋä-iqe, zä äwätanä mämäwqätäuqä yaŋqunä. 26 Goti Iqu, qoqoŋä Sänai iu kukŋuä tquaŋga, quae ämeŋä ikqe. Mä Iqu täŋgaŋqe, kukŋuä guä ämäsäutä, “Aŋgiŋi Nyi ämeŋä naqä-hŋganä mimniŋqe. Iŋgaŋi qua iquenyä mimniqä ma, qäukuä iqueŋi qäsä mimniqeqä” ätkqe.‡ Hakai 2:6 27 Iqu “Naqä-hŋganäyä” ätkqe, tiiŋiŋqeyi. Goti Iqu iiŋä imäkätäqäŋgaŋi, nätmatqä Iqu imäkätä ekqe, ämeŋä ämitä huätä mamäuniqe. Mä nätmatqä ämeŋä-miqä yätqe, iinä yqänä witŋqä imäkäniqe.

28 Goti Iqueqänä ämiqe, ne ämeŋque, ii ämeŋä-miqä yänä. Iqu qeqä wutqaŋgi ii änätapkqetaŋi, ne Iqueŋi, “Si Äŋguä Iqä Iqukiyqä” tquatuŋque. Iutaŋi, ne Iqu ämänaqutäutaŋgi äqunätanä, Iqueqä yäpä iqinyä itanä, itaŋga, Ique yeeqä iwimäkatuŋquä diŋqe, Iqueqä yoqe haqeqä ämaequatuŋque. 29 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Neqä Goti Iqu, tä tnäŋänäŋä äsätä, nätmatqä eeqänäŋä tä änätŋqä-paŋä Iqueyi.§ Kukŋuä-suqä 4:24