1 Nyi suqä Kraisi Iqu imäkätŋqä iuŋi qänaknä itmä imäkätqäŋä. Ga he-pqe nyi imäkätqätaŋgqä iuŋi, qänaknä inä nyiyäpu imäkqäpŋqe.

2 He hea ique-iqueŋi, nyinyqä kŋuä äpakänä indqänäpu, itaŋga nyi kukŋui ämetmä näqŋqä etapätŋqä iuŋi qänaknä iqaŋguwiŋqe, nyi heyaqä yoqe, haqeqä ämatnämäutqäŋä.

3 Itaŋga nyi he tiiŋiŋqä näqŋqä mapŋqä änyiŋgi. Qokä eeqänäŋä iquauqä nyuäŋi, Kraisi Iquvi. Itaŋga, apäkiyqä nyuäŋi, qokiqu etaŋgi, itaŋga Kraisi Iqueqä nyuäŋi, Goti Hanjuwä Iquvi. 4 Iŋi qokä hŋqu, Goti Iquenyqä tääqä ätätäqäŋga, ä Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä ätätäqäŋga, iqueqä nyuäŋi huäqä äutnäqäŋga ätqe, ii iqu iqueqä Nyuäŋä Iqueŋi womba ävqi. 5 Itaŋga apäkä hui, Goti Iquenyqä tääqä ätätäqäŋga, ä Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä ätätäqäŋga, iiyqä nyuäŋi huäqä mautŋqä iqäŋga ätqe, ii iiyqä nyuäŋä iqueŋi womba ävqi. Ii iiŋä imäkqe, ii apäkä hui, iiyqä nyuäŋä dä eeqäpnä häuä ämätnätqä nyuäŋä huiwi, ätnäŋä iqi änyäŋqä-paŋä iiŋiyi. 6 Iŋi apäkä hui, iiyqä nyuäŋi huäqä mautŋqä itŋqä etaŋgutqe, iiyqä nyuäŋä de, häuä tävämäutŋqe. Iŋäqe de häuä tävämäuŋqetä, hämänä ktämäuŋqetä womba meqä etaŋgqetaŋi, iiyqä nyuäŋi huäqä hutnätŋqänänji.

7 Suqä iiŋä iquauqä quati, tiinji. Qokä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä ktqä eŋqä-paŋä epu, ga Iqueqä yoqä naqe ämotqueqäpŋqetaŋi, qu iquauqä nyuäŋi huäqä mautŋqä ipŋqe. Itaŋga apäkä iua, qu qokä iquauqä yoqä naqe ämotqueqäpŋqe. 8 Tiiŋä-pqe. Qokä iqu, apäkisa ätimäukqä ma, oee. Apäki, qokä iquesa ätimäukqä eä. 9 Iiŋä etaŋgqä-qe, tiiŋä-pqe inänji. Goti Hanjuwä Iqu kŋui, apäkinyqä ganä indqänätä, qokä iqu, iinyqä imäkkqä ma, oee. Iqu kŋui, qokä iquenyqä ganä indqänätä, apäki, iquenyqä imäkkqä eä. 10 Iiŋä eäŋqä-qae, apäkä iua, huiziqueqä yäpä iqi pmetpŋqä motquapŋqe, quwqä nyuäŋi huäqä hutmbŋqe. Iua iiŋä imäkqäpŋqe, eŋätqä iqua hiŋuä äqumbu pmetaŋgä iutayi.

11 Iŋäqe, ne Naqä Ique ämuäŋnäŋquetaŋi, apäkä iua, qokä iquauŋqe, kiui matqäuqŋqä etaŋgpi, itaŋgqäŋga qokä iqua-pqe, apäkä iuauŋqe, iiŋi matqäuqŋqe. 12 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Hiŋuiqänäŋi Goti Hanjuwä Iqu apäkä timäutŋqe, qokä iqueqä huiwi ämetä imäkkqe.* Ipäqäkqä 2:21-22 Itaŋga täŋgaŋi qokä iqua, apäkä iuauqä huiwä iuta äyä ätimäutqäŋä. Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä ätimäutqäŋuwi, ii Goti Hanjuwä Iquesanji.

13 Iŋi tiiŋiŋqe, hiqä-hiuä iwäsäupiyä. “Apäkä iua, quwqä nyuäŋi huäqä mautŋqä ipiyäŋga, Goti Iquenyqä tääqä tqe, ii äŋguätiyä, quvqätiyä?” 14 Ämaqeuqä suqä iuŋi, näqŋqä tiiŋä äyä änätapqi. “Qokä hŋqu dä quäuqä huiqŋqä etaŋgutqe, yoqä naqä mämeqä yänä. 15 Itaŋga apäkä hui dä quäuqä äuiŋqe, iiyqä detaŋi yoqä naqä menä.” Ii tiiŋä etaŋgiyi. Goti Iqu, apäkä iua dä quäuqä huiqŋqe, ii quwqä gquä eŋqä-paŋä äwikqe. 16 Ämaqä hŋqu, nyi kukŋuä iiŋä ätqä iuŋiŋqä yeeqä miqä itä, kukŋuä-täŋu etaŋgutqe, iqu näqŋqä tiiŋä metŋqe. Ne qänaknä yatuŋque, suqä huizi aaŋqä etaŋgi, itaŋga Goti Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iqua-pqe qänaknä ipŋqe, aaŋqä inänji. Ii qäqunänji.

17 Nätmatqä nyi täŋga kukŋuä tmqä iqä iuŋiŋqe, heyaqä yoqe haqeqä ämatnämäutmä matqä imä. Tiiŋä dutanji. He aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, qeiqi mämiŋquenä, haŋä-iqä kuapänä änyätqäŋuwenji. 18 Haŋä-iqä hiŋuiqäŋi, nyi qäte tii äwiyäŋqe. He Goti Iqueqä ämaqä epu Jisasi Iqueä yoqeŋqä aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, awä äqäyäpatnätqäŋuwi. Itaŋga nyi iiŋqe, “Ii naqä-qakuiqe” quuvqä wäŋqäpu, tiiŋä iuta eqiyqä. 19 He kiui-kiui iiŋä äpmapiyitaŋi, “Suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä iuŋi, qänaki naqä-qakuinä itqäŋuwi, ii tqukuatiyä” tpu, hiŋuä qumbŋqe. 20 He aquvä äqänäpu, suqä ymisaŋä ŋqeŋqä Naqä Iqu ämänätquakqeu qänaki ipiyäŋgaŋi, naqä-qakui miqä itqäŋuwi. 21 Ii tiiŋä dutanji. He hŋqunä-hŋqunä, ymisaŋä mapŋqä ipiyäŋgaŋi, “huiziqua äänä ipŋqäpiyä” tpu hiŋuä ganä mäquŋquä, maqänä meqä-quenji. Iutaŋi, hŋqua buayä dä pmetaŋguwäŋga, itaŋga hŋqua eqä yäŋänäqŋqe änäpu, hiqiiyqä iqäpnä. 22 He buayätä eqätä bŋqe, heqä aŋä yuuwiu äpmapu ŋqänäŋi, aŋä maequenda? Ä Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iquauŋi, quvqä itquepu, ga ämaqä nätmatqä maeqä iquauŋi, womba wipŋqätanä? Iiŋqe nyi änäänyä hetmqe? Nyi heyaqä yoqe, haqeqä mamäumqätanä? Oeyä, heqä suqä iiŋqe, nyi iiŋi, mimäkqä imä.

23-24 Iŋi nyi kukŋuä awä qäŋganä ae etmiŋqe, ii nyi Naqä Iquesa ämakqeyi. Ii tiinji.† Matiu 26:26-28, Makä 14:22-24, Lukä 22:17-20 Heatqä Naqä Jisasi Iqueŋi pizqä päkpŋqä iquauqä hipa iu vqaŋgqä iqueŋi, Iqu bretqä ämeqe, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ae ätuäqetaŋi, äkutätä, tii ätukqe. “Tä Ŋqä huiwi, he yätamäkqä heyätŋqä etapqänä. He Nyinyqä kŋuä indqänäpu, iiŋä imäkqäpnä.” 25 Qu buayä qäpu gaŋguwäŋga, Iqu wainqä-eqä-häkiqueŋi, suqä asiqu imäkätä, tii ätukqe. “Wainqä-eqä-häkä tä, kukŋuä änyä-häŋä Goti Iqu guä ämäsäukqä iiyi. Ii naqä-qakuä imäkätŋqe, Ŋqä häŋeqe, equatemqänä. He eqä-häkä tque äkŋga ti änäpiyäŋgaŋi, Nyinyqä kŋuä ämepu, iiŋä imäkqäpŋqä.” 26  Naqä Iqu aŋgi äpätqäŋgaŋqe, bretqä tätä, wainqä-eqä-häkä tätä, he äkŋga ti änäpiyäŋgaŋi, Naqä Iqu äpäkoŋgqeŋqä, suqä iuta ämaqeu motqueqäpŋqe.

27 Iiŋä dutaŋi, ämaqä hŋqu, Naqä Iqueqä bretqetä, eqä-häkä iuŋitä kŋuä qäyunä mämeqä eä änätqä iqu, Naqä Iqueqä huiwitä häŋeqetäŋi qui imäkätä, kukŋuä menä. 28-29 Ämaqä hŋqu, Naqä Iqueqä huiwiŋqä ganä miwäsäuqä, buayitä eqetä änätqe, iqueqä-kiuä iiŋä änätä, haŋä-iqä ämaeŋgi. Iutaŋi, Naqä Iqu kimaŋi ävänä. Iŋi, ämaqä hŋqu, iqueqä-kiuä ganä iwäsänäqetaŋi, bretqetä, eqä-häkä iuŋitä, iŋga nätŋqe. 30 Ganä miwäsäuŋqä iutaŋi, hiyaqä awä iqisaŋi, ämaqä kuapänä yäŋänäqŋqä maeqä epu, täŋä-yaqä wiqaŋgä, itaŋga hŋqua pizqä hämänä ae äyä äpäkonätqäŋuwi. 31 Iŋäqe ne bretqä iiŋitä, wainqä iiŋitä ämetuŋqunä, neqä-neuä ganä äŋguänä iwäsäuŋgque, Naqä Iqu mänewäsäuqä itä, kimaŋi mänätapqäŋqe. 32 Itaŋgi Naqä Iqu änewäsäutä, haŋä-iqä iiŋisua änätapqe, ii Iqu ämaqä qua iuŋi yuuwä ätäutäqäŋgaŋi, ne-pqe qäsä minemäkqä yäniŋqä, jänä inemäkätŋqä änätapqi.

33 Itaŋgi, nyämaqäuä, nyi tiiŋä etqä. “He ymisaŋä bŋqä aquvä äqäyäqänäpiyäŋgaŋi, he ganä timäupqä iquenä, maqänä mämeqäŋqe, qänakŋä iquauŋqä hiŋuä äqumbu pmapŋqe. 34 Itaŋgi hŋqu buayäŋqä dä vqaŋgutqe, hiqä aquväqŋqä iqisaŋi haŋä-iqä Goti Iquesaŋi matimäuqä itŋqä diŋqe, iqueqä aŋiu äŋga timäutŋqeqä.”

Haŋä-iqä änyä äwiŋqe, hiŋuä maeqänmqä aŋgi äquvepmqäŋga, jänäŋi iŋga imäkmniqe.