1 Sakiraaɓe, miɗo miccintina on Kabaaru Lobbo mo njottin-mi on, mo njaɓu-ɗon, mo ɲiiɓu-ɗon e mum oo. 2 Saabe oon Kabaaru kisinirte-ɗon so tawii on nanngirii mo no kaalanir-mi on nii. So wanaa ɗum, goonɗinal mon laatoto meere.

3 Mi yottinii on kabaaru ɓurɗo faydinde mo keɓu-mi oo, ɗum woni: Almasiihu maayirii saabe luutti men, no Binndi ɗii mbiiri nii, 4 o iraama, o immitike e ɲalooma tataɓo oo no Binndi ɗii mbiiri nii, 5 o ɓanngani Piyeer, caggal ɗum, o ɓanngani taalibaaɓe sappo e ɗiɗon ɓee, 6 caggal ɗum, o ɓanngani ko ɓuri sakiraaɓe teemeɗe njoyon darannde wootere. Ko ɓuri heewde e maɓɓe ana nguuri faa jooni, kaa won yawtuɓe e maɓɓe. 7 Jokkiti hen kasen, o ɓanngani Yaakuuba, o ɓanngani nelaaɓe ɓee fuu. 8 Ko sakitii koo, o ɓanngani kam miin baaɗo no ɓinngel ngel lebbi mum kiɓɓaali nii. 9 Sabi miin ɓuri nelaaɓe ɓee fuu famɗude, mi fotaa fay noddireede nelaaɗo, sabi mi torriino deental goonɗinɓe Laamɗo ngal. 10 Jonnoo, saabe moƴƴere Laamɗo ndee laatorii-mi ko ngon-mi koo. Moƴƴere nde mo waɗani kam ndee duu laatanaaki kam meere, sabi miin ɓuri nelaaɓe ɓee fuu gollude. So goonga, wanaa miin gollata, moƴƴere Laamɗo wonnde e am ndee gollata. 11 Kaa so miin so kamɓe, fuu fotu, hono non min mbaajorii, hono non ngoonɗinir-ɗon.

12 Jooni, miɗen mbaajoo Almasiihu immitike e maayde. Ndennoo, hono yoga mon wiirata maayɓe immitataako? 13 Sinndo immital maayɓe walaa, Almasiihu e hoore mum immitaaki, 14 so Almasiihu immitaaki, waaju amen yo meere, goonɗinal mon duu yo meere. 15 Eɗum holla duu ko min kaali haala Laamɗo koo yo fenaande, sabi min mbii Laamɗo immintinii Almasiihu, tawi wanaa goonga so maayɓe immitataako. 16 Sabi so maayɓe immitataako, Almasiihu e hoore mum immitaaki, 17 so Almasiihu immitaaki, goonɗinal mon yo meere, oɗon ngondi e luutti mon faa jooni, 18 maaynooɓe e ley goonɗinal Iisaa Almasiihu ɓee duu kalkike. 19 So jikke men e Almasiihu e ley ɗam ɗoo nguurndam tan nafannoo, enen ɓurannoo yimɓe fuu yurminaade.

20 Kaa jooni, Almasiihu immintinaama e maayde, laatike arano e immitotooɓe. 21 Sabi no neɗɗo gooto sabinbiniri maayde nii, hono non kasen neɗɗo gooto sabinbiniri immital e maayde. 22 No yimɓe fuu maayirta saabe Aadama nii, hono non kasen yimɓe fuu immintinirtee saabe Almasiihu, 23 kaa gooto fuu e wakkati mum immitotoo. Ɗum woni Almasiihu woni arano oo, caggal ɗum, ɓe o jey ɓee njokka hen ɲannde gartol makko. 24 So ɗum ɓettike, darngal daroo, Almasiihu halka kaanankaaku e baawɗe e semmbe fuu, totta Laamɗo Baabiraaɗo men oo Laamu oo. 25 Sabi ana tilsi Almasiihu laamoo faa nde Laamɗo waɗi o yaɓɓa wayɓe ɓee fuu. 26 Gaɲo cakitotooɗo halkeede oo yo maayde, 27 sabi ana winndii: «Laamɗo waɗii huunde fuu ley koyɗe makko.»* Jabuura 8.7 Kaa so wiyaama non, taƴoral Laamɗo gaɗuɗo huunde fuu ley koyɗe makko oo walaa hen. 28 So huunde fuu heedii ley Bajjo oo, Bajjo oo e hoore mum heedan ley gaɗuɗo huunde fuu ley makko oo faa Laamɗo laamoo huunde fuu e neɗɗo fuu.

29 Haya, won yogaaɓe jaɓuɓe lootireede lootogal batisima saabe maayɓe. So tawii maayɓe immitataakono, koɗum waɗi so yimɓe ana mbatisiree saabe maɓɓe? 30 Enen e ko'e men, ko waɗi so eɗen njarroo wakkati fuu naatude e farati? 31 Sakiraaɓe, ɲannde fuu miɗo hosa maayde saabe golleeji am ɗii. Miɗo haalana on ɗum kammari ko mantortoo-mi on saabe haɓɓagol mon e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu koo. 32 So no neɗɗo wa'i nii tan miilortonoo-mi ko kaɓannoo-mi e waasooji ley Efeesu koo, koɗum ɗum nafata kam? So maayɓe immitataakono, ngaɗen no wiiraa nii: «Ɲaamen njaren, sabi en maayooɓe janngo.» 33 Pati njaayree ko'e mon: «Yaadude e bonɓe ana bonna needi.» 34 Ngartiree hakkillaaji mon e ko haani, pati luuttee. Sabi yoga mon anndaa Laamɗo. Ko mbiiru-mi non yalla oɗon njaagoo.

35 Kaa daɲan lamndiiɗo: «Hono maayɓe immitortoo? Terɗe hoɗe ɓe tawretee?» 36 Pamaro hakkille! Aawdi ndi aaw-ɗaa fuu, sinaa waata so fuɗa. 37 Aawdi ndi aaw-ɗaa fuu, so gawri so goɗɗum yo wabbere tan, a aawataa wullere ndee e hoore mum. 38 Caggal ɗum, Laamɗo waɗata ndi sii wullere nde muuyi, aawdi fuu e sii wullere mum. 39 Kulle jogiiɗe yonki duu ngaldaa terɗe: yimɓe terɗe mum, daabaaji terɗe mum, pooli terɗe mum, liɗɗi terɗe mum. 40 Ana woodi terɗe kammunkooje e terɗe leydinkooje. Kammunkooje ɗee e ŋari mum, leydinkooje ɗee e ŋari mum. 41 Naange e jalbugol mum, lewru e jalbugol mum, koode e jalbugol mum. Fay koode ɗee e ko'e mum'en jalbugol mum'en ana seerti.

42 Immital maayɓe duu hono non worri. Ko iretee koo ana ɲola, ko immitotoo koo ɲolataa. 43 Ko iretee koo ana hoyi, ko immitotoo koo ana teddi. Ko iretee koo ana lo'i, ko immitotoo koo ana jogii semmbe. 44 Ko iretee koo yo terɗe leydinkooje, ko immitotoo koo yo terɗe ruuhunkooje. Terɗe leydinkooje ana ngoodi, ndennoo terɗe ruuhunkooje duu ana ngoodi. 45 Ɗum waɗi so ana winndii: «Neɗɗo arano oo, ɗum woni Aadama, laatii yonki wuurki.» Aadama cakito oo noo yo Ruuhu dokkoowo nguurndam. 46 Wanaa ko jeyaa e Ruuhu koo ardii warde, ko jeyaa e leydi koo ardii warde, caggal ɗum, ko jeyaa e Ruuhu koo jokki hen. 47 Neɗɗo arano oo e leydi iwi, leydi moƴƴiniraa. Neɗɗo ɗiɗaɓo oo e kammu iwi. 48 No iwɗo e leydi oo wa'i nii, hono non iwɓe e leydi ɓee duu mba'i. No iwɗo dow kammu oo wa'i nii, hono non iwɓe dow kammu ɓee duu mba'ata. 49 Hono no nanndir-ɗen e iwɗo e leydi oo nii, hono non nanndirten e iwɗo dow kammu oo duu. 50 Sakiraaɓe, ko kaalunoo-mi koo annii: tew e ƴiiƴam mbaawataa naatude e Laamu Laamɗo oo, kasen duu ko ɲolata waawataa tawreede ko ɲolataa.

51 Miɗo ɓannginana on sirri: en maayataa en fuu, kaa en fuu en mbaylitete 52 e wakkati gooto, no himƴaango yitere nii, so buututal cakite jamaanu ngal fuufii. Sabi ngal fuufan, maayɓe ɓee immitoto ɓe ɲolataa, enen, mbaylite-ɗen. 53 E ley ɗum, ana tilsi terɗe ɲolooje ɗee ɓoornoo ko ɲolataa, terɗe maayooje ɗee duu ɓoornoo ko maayataa. 54 So terɗe ɲolooje ɗee ɓoornike ko ɲolataa, maayooje ɗee ɓoornike ko maayataa, e oon wakkati, ngol konngol binndaangol tabitan: «Jaalogal moɗii maayde.»† Esaaya 25.8

58 Ndennoo sakiraaɓe am horsuɓe, laatee joottiiɓe ɓe ndimmbataako, ɓeydo-ɗon ɲannde fuu soobaade e golle Joomiraaɗo oo, sabi oɗon anndi ko ngollaton e haɓɓagol mon e Joomiraaɗo koo wanaa meere.