23
Yisa die dɩ kpaana vuosi yaa gamma mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi vuosi wɩa dene
(Maki 12.38, 39; Luki 11.43, 46; 20.45, 46)
1 Die Yisa die dɩ balɩ a yɩ kpɩkpaakʋ aŋaŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba dɩ; 2 “Mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi yine vuodiekemba ba yɩna sieŋ dɩ ba yiŋŋi balɩma Mosisi mɩraha chɩasɩ. 3 Die chɩaŋ ma dɩ vɩɩna aŋ nɩ saagɩ ta dɩa ba dagɩna nɩ die mana, ama nɩ sɩmma nɩ keŋ yime wudieke ba yinene, dama ba ka dɩ wudieke ba balala wa. 4 Ba ŋaaŋ vaa wa vuosi chii chiidʋnsa, chii dieke dɩ dʋnsɩna a yɩa ba, ama ba ka saaga a suŋŋe be aŋ ba chii chiititi. 5 Wudieke mana ba yinene, ba yie mɩŋ dɩ vuota ye be. Ye, ba nagɩna Ŋmɩŋ mɩraha dɩ maagɩna bɩta gbanbisi me a bɔbɩ yi ba die aŋaŋ ba nuusi me ta a faasɩ dala dala die; bɩ ye ba nyiŋyeeki wagɩtɩ kʋaŋ nʋa dɩ wagɩrɩna ta faasɩ teeli die. 6 Dɩɩ yi ba dʋʋga jige ba ŋaaŋ yaala ba kala sikpeŋkpɩɩma tieliŋ jigikasɩka; ta ba keŋ ga Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juone jigiŋ, ba ŋaaŋ yaala ba kala vuokpɩɩma jigikasɩka; 7 ta bɩ yaala ba waasɩma ba aŋaŋ jɩlɩma nyʋgɩtɩ jige ta wasɩma ba ‘Dɩdagɩrʋ.’ 8 Ama nɩnɩŋ nɩŋ da keŋ yi ba wasɩma nɩ ‘Dɩdagɩrʋ’ dama nɩ mana yiwo nɩmballɩ aŋaŋ taŋ ta yaa nɩ Dɩdagɩrʋ balɩmɩŋ. 9 Ta nɩ daa keŋ wa vuoŋ tɩŋgbaŋka gie me ‘Chɔɔŋ’ dama nɩ yaa wa Chɔɔŋ balɩmɩŋ; wʋnɩŋ ʋ yiwo Ŋmɩŋ dieke dɩ benne arɩzanna ma. 10 Nɩ daa bɩ vaa vuosi wa nɩ ba ‘Nɩŋŋandɩɩsɩrɩba’ dama nɩ yaa wa nɩ Nɩŋŋandɩɩsɩrɩ balɩmɩŋ wʋnɩŋ ʋ yine Yisa Masia. 11 Vuodieke dɩ yine vuokpɩɩŋ nɩ sʋŋ ʋ yi ʋ gbaŋ nɩ tʋntʋntʋ. 12 Ama vuodieke dɩ kɔtɩna ʋ gbaŋ ŋmɩŋsikpeŋ, Ŋmɩŋ nan dansɩ sʋʋŋ wa tɩŋgbaŋ; ama vuodieke dɩ sʋʋna ʋ gbaŋ tɩŋgbaŋ Ŋmɩŋ nan daansɩ kɔtɩ wa ŋmɩŋsikpeŋ.”
Gɩgaantɩba vuosi gaamɩŋ wɩa
(Maki 12.40; Luki 11.39-42, 44, 52; 20.47)
13 Ta Yisa dɩ bɩ balɩ dɩ, “Nɩnɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi mba yine gɩgaantɩba dɩ nan dɩ bɩaŋ a yɩ nɩ, dama nɩnɩŋ nɩ ligi wo Ŋmɩŋ naarɩ sanʋarɩ dɩ vuosi daa juu. Nɩ gbaŋ ka baa nɩ juu, ama ta kaga vuodiekemba dɩ yaalala ba juu wo. 14 ((Nɩnɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi mba yine gɩgaantɩba, wʋbɩaŋ bie nɩ ma, dama nɩ gbata kpihɔgʋba tige, ta jʋʋsa Ŋmɩŋ a yʋasa ta gaama sɩba nɩ yiwo vuodiekemba dɩ chɩgɩnana Ŋmɩŋ. Die wɩa nɩ tɩbɩdatɩŋ nan dɩ faasɩ dala pam.))
15 “Nɩnɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi mba yine gɩgaantɩba, wʋbɩaŋ bie nɩ ma, dama nɩ gasa mʋgɩkpɩɩma ta chʋŋ gara tɩŋgbaŋɩsɩ ta yaala vuodieke dɩ baaŋ nan tarɩgɩ ʋ beriŋ a dɩa nɩ kʋaŋ, dɩɩ yi nɩ keŋ ye vuoŋ, nɩ ŋaaŋ yiwo ʋ tʋmbɩatɩ dieke dɩ yalla wa a gara Sitaani boliŋ me bɩ gʋtɩ die bule sɩba nɩnɩŋ.
16 “Nɩnɩŋ yɩɩsɩ dɩdatɩrɩŋ, wʋbɩaŋ bie nɩ ma! Nɩ daga vuosi dɩ, ‘Dɩɩ yi ta vuoŋ dɩ huu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ, dɩ ka yi nɩŋŋmɩna, ama dɩɩ yi ʋ keŋ huu ligire dieke dɩ benne juoku me wo sie ʋ yi dene.’ 17 Nɩnɩŋ yɩɩsɩ aŋaŋ gaantɩŋ, nyinti ale wo gie a jabɩa yine nɩŋŋmɩna, ligirehe yaa Ŋmɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ die dɩ yine ligirehe dɩ yi Ŋmɩŋ sɩɩtɩ? 18 Ta nɩ bɩ daga dɩ, ‘Dɩɩ yi vuoŋ dɩ huu kaabɩŋ koriŋ, ka ka yi nɩŋŋmɩna, ama ʋ keŋ huu kaabɩŋ dɔŋ dɩ diisine koriku me wo, sie ʋ yi dene gbaŋ gbaŋ.’ 19 Nɩ seŋ yiwo yɩɩsɩ wusie. Nyinti ale wa a jabɩa yine nɩŋŋmɩna, kaabɩŋ dɔŋkʋ yaa koriku dɩ yine kaabɩkʋ dɔnka die dɩ yi Ŋmɩŋ sɩɩtɩ? 20 Die wɩa dɩɩ yi ta vuoŋ dɩ huu kaabɩkʋ koriku, dɩ dagɩ sɩba ʋ huu kanɩŋ aŋaŋ jadieke mana dɩ diisine ka ma. 21 Ta dɩɩ yi vuoŋ dɩ huu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ, dɩ dagɩya sɩba ʋ huu kanɩŋ aŋaŋ Ŋmɩŋ, vuodieke dɩ benne ka ma. 22 Dɩɩ bɩ yi vuoŋ dɩ huu arɩzanna, ʋ huu wa Ŋmɩŋ naarɩ gbaŋtɩtɩ aŋaŋ vuodieke dɩ kalala ka ma.
23 “Nɩnɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi mba die yine gɩgaantɩŋ, wʋbɩaŋ bie nɩ ma. Nɩ naga nanjʋʋsɩ aŋaŋ bʋŋʋ aŋaŋ neeri aŋaŋ nyinti a taŋ baŋ sʋŋ a nagɩ kaanɩ a yɩa Ŋmɩŋ, ama ta va jadieke dɩ yine nɩŋŋmɩna ʋ mɩraha ma; sɩba wusie sarɩya diile, aŋaŋ zɔɔlɩŋ chɩgɩla aŋaŋ yada yiile. Genhe die mʋna nɩ yime, ta da va hanɩŋ ba yiile. 24 Nɩnɩŋ yɩɩsɩ diekemba dɩ datɩnana nɩ chanchaalɩŋ naa, nɩ ŋaaŋ vʋara nanjʋʋŋ nyaaŋ ma a taaŋ ama ta nyɩa nyɔgɩnɩ aŋaŋ nyaabʋ!
25 “Nɩnɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi mba nɩ yiwo gɩgaantɩŋ, wʋbɩaŋ bie nɩ ma, dama nɩ daaraa nɩ nyanyuuli kpala aŋaŋ nɩ tɩmbala kʋasɩ, ama a sʋgɩtɩ dɩ suuli aŋaŋ gbatɩŋ aŋaŋ halɩ. 26 Nɩnɩŋ Farasisi mba yine yɩɩsɩ, nɩ woliŋ a daarɩ nɩ nyanyuuli kpalaha aŋaŋ nɩ tɩmbalaha sʋgɩtɩ, ta a kʋasɩ dɩaŋ nan daarɩ.
27 “Nɩnɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi mba nɩ yiwo gɩgaantɩŋ, wʋbɩaŋ bie nɩ ma. Dama nɩ sɩɩ sɩba vɔrɩtɩ dieke ba mɩɩ a penti zie, ta a kʋasɩ dɩ vɩɩna ama ta a sʋgɩtɩ dɩ suuli aŋaŋ vuota kɔba aŋaŋ nyʋʋgɩŋ. 28 Die gbaŋ gbaŋ ta vuosi yese nɩ yeŋ me ta nɩ vɩɩna, ama nɩ sʋgɩtɩ dɩ suuli aŋaŋ ŋmɩnchɩbɩsɩ aŋaŋ bɩaŋ.
Yisa die dɩ bala ba tɩbɩdatɩŋ wɩa
(Luki 11.47-51)
29 “Nɩnɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi mba nɩ yiwo gɩgaantɩŋ, wʋbɩaŋ bie nɩ ma. Nɩ mɩa Ŋmɩŋ naazʋalɩba vɔrɩtɩ, ta penti zieŋ, ta yi jadieke dɩ baaŋ nan tɩɩnsɩ vuosi yaa gamma vuodiekemba die dɩ chɩgɩnana Ŋmɩŋ kuŋ wɩa, 30 ta baarɩ dɩ, die tɩ tɩŋ beri tɩ chɔɔŋkʋʋlɩŋ saŋka, tɩ tɩŋ kaaŋ yi wudieke ba yine wo ta kʋʋ Ŋmɩŋ naazʋalɩba. 31 Die wɩa nɩ seŋ a saagɩ mɩŋ dɩ nɩ yine vuodiekemba die dɩ kʋna Ŋmɩŋ naazʋalɩba wo haagɩsɩ. 32 Die wɩa nɩ chɔɔŋkʋʋlɩba die dɩ piiline a yie tʋmbɩatɩ die wo, nɩ yi he a kpatɩ. 33 Nɩnɩŋ nyinvuuke aŋaŋ nyinvuuke ballɩ. Nɩ baa nɩ yiwo lalɩa a chɩgɩ nyɩŋ tɩbɩdatɩŋ boli dieke dɩ wone kpisiŋ sʋŋ? 34 Die wɩa n bala nɩ dɩ, n nan tʋŋ Ŋmɩŋ naazʋalɩŋ aŋaŋ sɩsɩbɩrɩŋ aŋaŋ dɩdagɩrɩŋ nɩ jigiŋ, ama nɩ nan kʋʋ bataŋ, ta kpaasɩ bataŋ a diisi dagarɩkɩŋ ma aŋ ba kpi, ta nɩgɩ bataŋ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juone me ta dɩ ba nagɩsɩ a nyɩŋ tɩŋ kaanɩ a ga tɩŋ kaanɩ. 35 Naa chɩaŋ ba kʋna vuodiekemba dɩ chɩgɩnana Ŋmɩŋ tɩbɩdatɩŋ nan keŋ nɩ ma, a nyɩŋ Abeli a tʋgɩ Berakia bʋa Zakaria ma, vuodieke die nɩ kʋna Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ aŋaŋ kaabɩŋ koriku sʋnsʋkʋ. 36 Wusie maŋ bala nɩ, lele gie vuosi nan daansɩ ye tɩbɩdatɩŋ tʋmbɩatɩ gie mana wɩa.
Yisa die dɩ chone Jerusalemi vuosi wɩa dene
(Luki 13.34, 35)
37 “Nchʋanaawee, Jerusalemi vuosi, nɩnɩŋ vuodiekemba dɩ kʋna Ŋmɩŋ naazʋalɩba, ta bɩ taa vuodiekemba ʋ tʋnna nɩ jigiŋ wo tana, bʋŋmɩa maŋ mɩa, a yaala dɩ n lagɩsɩ nɩ bʋnyɩ sɩba kpɩanɩɩŋ dɩ ŋaana lagɩsɩ ka ballɩ ka chobiti chɩaŋ ta nɩ ka saaga. 38 Ye, Ŋmɩŋ va nɩ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ ta ka zie yɔrɩ. 39 N bala nɩ, a nyɩŋ jinne yaa gamma, nɩ kaaŋ bɩ ye mɩŋ bɩbra a ga tʋgɩ saŋŋa dieke nɩ baaŋ nan balɩ dɩ, ‘Ŋmɩŋ alibarika bie vuodieke dɩ kennene tɩ Yɔmʋtieŋ saaŋ ma.’ ”