1 Die daraa ayʋaba die dɩ tɩala dɩ gasɩtɩaŋkʋ dʋʋgaka tʋgɩ wa, Yisa die dɩ ga Betani jigidieke Lazurusi die dɩ benne wo, vuodieke Yisa dɩ sʋgɩrɩna a nyɩŋ kumbu me wo. 2 Mi die ba digi nyindiike a yɩ wa, die Maata dɩ suŋŋi a tɩa nyindiikehe, Lazurusi die yiwo vuodiekemba dɩ dinene aŋaŋ Yisa wa wʋnyɩ. 3 Womi Meri die dɩ nagɩ kɔlɩba aŋaŋ tulaari dieke ligire dɩ faasɩna a tʋa a sitibu a yi Yisa nagɩsɩ ma, ta nagɩ ʋ sikpeŋ zoosi a chɩtɩ bʋ, ta tulaaribu nyuugiŋ dɩ suuli tigiri mana. 4 Die Yisa kʋaŋandɩɩsɩrɩba wʋnyɩ ba wasɩnana Judasi Asikaroti, vuodieke die dɩ bala ʋ keŋ posi Yisa chɩaka die dɩ baarɩ dɩ, 5 “Bɩa wɩa ba ka nagɩ tulaaribu a daa salɩnyɩala* 12.5 Salɩnyɩalɩbiŋ die yiwo damʋʋmɩŋ tune. kɔbɩsɩ-taa ta nagɩ ligirebu a yɩ zɔɔlɩntieliŋ?” 6 Die ʋ ka balɩ naa ʋ baga dɩ benne zɔɔlɩntieliŋ ma wɩa, ama die ʋ yine gaarʋ wɩa. Die ʋ pɔgɩlɩna ba ligire bʋlɔgɩŋ ta die gaara.

7 Ama Yisa die dɩ baarɩ dɩ, “Nɩ vaa Meri sɔmm! Ʋ yiwo naa a gbarɩ n guule daraaŋ. 8 Nɩnɩŋ nɩ aŋaŋ zɔɔlɩntieliŋ nan dɩ beri saŋŋa mana, ama manɩŋ nɩŋ n kaaŋ dɩ beri aŋaŋ nɩ saŋŋa mana.”

9 Die vuosi pam die dɩ wʋŋ dɩ Yisa keŋ Betani ma, die wɩa die ba ga mi. Die ba ka ga mi Yisa nyɩɩna ma wɩa, ama die ba yaala ba ye wo Lazurusi, vuodieke Yisa dɩ sʋgɩrɩna a nyɩŋ kumbu me wo. 10 Naa wɩa kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋraha die dɩ saŋ dɩ ba kʋʋ Lazurusi gbaŋ; 11 dama die Lazurusi kumbu hagɩkʋ wɩa die Juu vuosi pam dɩ zeti ba kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋraha ama ta gara Yisa jigiŋ a yie wo yada.

12 Die ka tʋnvʋʋsa die kpɩkpaakʋ die dɩ kenne gasɩtɩaŋkʋ dʋʋgaka die dɩ wʋŋ dɩ Yisa kieŋ wo Jerusalemi ma. 13 Die wɩa die ba chɩa vaatɩ a nyɩŋ ga dɩ ba tuoli wo sieŋ a faasɩ nata dɩ, “Hozaana,† 12.13 Hozaana chɩaŋ yiwo “Gbatɩ tɩ a taaŋ”. Ŋmɩŋ yi alibarika a yɩ vuodieke dɩ kienene wʋnɩŋ Ŋmɩŋ saaŋ ma! Ŋmɩŋ bɩ yi alibarika a yi Izara naaŋ wa ma.”

14 Yisa die wɔŋ vaa ba yaalɩ wa boniŋ die ʋ jʋalɩ a kalɩ ka ma, sɩba dɩ maagɩna die Ŋmɩŋ gbaŋkʋ ma dɩ:

16 Saŋka mi die ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die ka sɩba wɩɩrɩ gie chɩaŋ; ama Ŋmɩŋ die dɩ kenne a sʋgɩrɩ Yisa a nyɩŋ kumbu me wo die ba tɩɩnsɩ dɩ Ŋmɩŋ gbaŋkʋ balɩ wa die yaa gamma ʋ ma, ta bɩ tɩɩnsɩ dɩ ba yiwo dene a yɩ wa.

17 Die vuodiekemba die dɩ benne Yisa jigiri ta ʋ wa Lazurusi a nyɩŋ vɔrɩkʋ ma ta sʋgɩrɩ wa a nyɩŋ kumbu me wo die dɩ mʋʋla wudieke dɩ yine wo. 18 Die wɩa kpɩkpaaŋ die dɩ nyɩŋ dɩ ba tuoli wo sieŋ me, dama die ba wʋŋya mɩŋ ʋ yine mamachika gie. 19 Die Farasisi vuosi dɩ bala yɩa taŋ dɩ, “Tɩ kaaŋ bɩagɩ a yi wɩɩŋ lele. Ye, tɩŋgbaŋka gie vuosi mana dɩ wa mɩŋ.”

20 Die Giriiki vuosi bataŋ die gʋtɩ wa vuodiekemba dɩ gana Jerusalemi dɩ ba ga jɩaŋ Ŋmɩŋ gasɩtɩaŋkʋ dʋʋgaka saŋka. 21 Die ba ga Filipi jigiŋ vuodieke die dɩ nyɩnna Befisada tɩŋ, Galili tɩŋgbaŋ ma, a balɩ wa dɩ, “Jakʋʋŋ, tɩ yaala tɩ ye wo Yisa mɩŋ.”

22 Filipi dɩaŋ dɩ ga balɩ Andurusi, ba bale wo dɩaŋ dɩ ga balɩ Yisa. 23 Yisa dɩ yiŋŋi balɩ ba dɩ, “Saŋŋa dieke Ŋmɩŋ dɩ bala ʋ kɔtɩ Vuota Bʋa wa ŋmɩŋsikpeŋ tʋgɩya mɩŋ. 24 Wusie maŋ bala nɩ, dɩɩ yi ba bʋrɩ zabɩŋ tɩŋgbaŋ ma ka ŋaaŋ nyuuŋ mɩŋ ta zabɩnɩ kpi. Ka kʋaŋ chaaŋ zaaha bɩrɩŋ a nyɩŋ nyɩŋnyɩŋka pam. Ama ba ka bʋrɩ zabɩŋ ka kaaŋ kpi, ta kaaŋ bɩ a nyɩŋ nyɩŋnyɩŋka. Ama ka nan yiwo zabɩmbalɩmɩŋ. 25 Vuodieke nɩŋ mana dɩ chone ʋ mɩsɩ nan waarɩ ka; ama vuodieke nɩŋ mana dɩ kana a cho ʋ gbaŋ gbaŋ ʋ mɩsɩ tɩŋgbaŋka gie me nan daansɩ ye miivoli dieke dɩ wone kpatɩŋ. 26 Vuodieke nɩŋ mana dɩ yaala ʋ tʋŋ n tʋʋma mʋ ʋ dɩ wa n kʋaŋ, amʋ ʋ nan dɩ bie jigidieke n benne wo. Ta n Chʋa Ŋmɩŋ nan kɔtɩ vuodieke dɩ tʋnnana n tʋʋmaha ŋmɩŋsikpeŋ.”

27 Yisa die baarɩ dɩ, “Lele n sʋŋ faasɩ chʋʋsɩ mɩŋ, ta bɩa maŋ baaŋ n balɩ? N balɩ dɩ, ‘N Chʋa Ŋmɩŋ daa vaa wahalaka gie keŋ n ma yaa?’ Ama die wɩa maŋ keŋ, dɩ n keŋ a dii wahalaka gie. 28 N Chʋa Ŋmɩŋ vaa fʋ saarɩ ye bɩrɩŋ!” Womi lɔlɩŋ die dɩ nyɩŋ ŋmɩŋsikpeŋ a baarɩ dɩ, “N saaŋ wɔŋ ye bɩrɩŋ mɩŋ, ta nan bɩ ye bɩrɩŋ bɩbra.”

29 Die kpɩkpaaŋ dieke dɩ zene mi ta wʋŋ lɔlɩkʋ, bataŋ dɩ baarɩ dɩ, “Nɩɩŋ natɩna” Bataŋ dɩaŋ dɩ, “Ŋmɩŋ malaka bala wɩa a yɩ wa.”

30 Ama Yisa die dɩ yiŋŋi a balɩ ba dɩ, “Daa n wɩa lɔlɩkʋ gie dɩ balɩ wɩa naa, ama dɩ yiwo nɩ wɩa. 31 Saŋŋa dieke Ŋmɩŋ dɩ bala ʋ dii tɩŋgbaŋka vuosi sarɩya keŋye mɩŋ, ta saŋŋa dieke Ŋmɩŋ dɩ bala ʋ vigi tɩŋgbaŋka gie nɩŋŋandɩɩsɩrʋ Sitaani a taaŋ wa dɩaŋ dɩ tʋgɩ. 32 Ba keŋ kɔtɩ mɩŋ ŋmɩŋsikpeŋ saŋŋa dieke, n nan vaa vuota mana keŋ n jigiŋ.” 33 Ʋ balɩkʋ gie dagɩ wa ʋ bala ʋ kpi kuŋ dieke.

34 Die kpɩkpaakʋ dɩ yiŋŋi balɩ wa dɩ, “Ŋmɩŋ gbaŋkʋ dagɩ tɩ dɩ Ŋmɩŋ vuovʋarɩkɩrɩ Masia wa baa ʋ bemme mɩŋ yaa gamma haahuu. Ta lalɩa fʋ bala dɩ sie ba kɔtɩ Vuota Bʋa wa ŋmɩŋsikpeŋ? Mɩnɩa yine Vuota Bʋa wa gie?”

35 Yisa die dɩ yiŋŋi balɩ ba dɩ, “Chaaŋkʋ nan dɩ bie nɩ jigiŋ saŋŋa bɩta. Die wɩa nɩ chʋmma ka ma ka yene bie nɩ jigiri amʋ lɩmɩŋ kaaŋ keŋ ligi nɩ, dama vuodieke dɩ chʋnnana lɩmɩŋ ma ka sɩba jigidieke ʋ ganana. 36 Die wɩa nɩ yi vuodieke dɩ yɩnana chaaŋkʋ yada ʋ yene a bie nɩ jigiŋ naa, ta nɩ nan yi vuodiekemba dɩ benne chaaŋkʋ ma.”

Die Yisa die dɩ bala naa a kpatɩ kʋaŋ chaaŋ die ʋ nyɩŋ kpɩkpaakʋ jigiŋ a ga lɔbɩrɩ. 37 Aŋaŋ die ʋ tʋnna mamachi tʋnkpɩɩmaha ba jigiri mana yɔrɩ, die ba ka yi wo yada. 38 Naa die dɩ vaa wudieke Ŋmɩŋ naazʋa Azaya dɩ bala wa dɩ keŋ yi wusie, die ʋ baarɩ dɩ:

39 Die vuosisi mi die ka bɩagɩ yi Yisa yada dama Ŋmɩŋ naazʋa Azaya gbaŋ die bɩ baarɩ dɩ:

41 Azaya die balɩ wa naa, dama die ʋ wɔŋ ye wo Yisa chaankpeŋkpɩɩŋ ta die balɩ yaa gamma ʋ ma.

42 Die saŋka mi die Juu vuosi nyɩŋkʋraha pam gbaŋ die yi Yisa yada mɩŋ; ama die ba chɩga Farasisi vuosi ŋmaamɩŋ ta die ka bala yaalɩŋ ma amʋ ba kaaŋ yagɩ ba nyɩŋ ba Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juoku me.

43 Naa dagɩya dɩ Juu vuosi nyɩŋkʋraha die yaala vuota bɩrɩŋ a tɩaŋ Ŋmɩŋ bɩrɩŋ.

44 Yisa die dɩ balɩ aŋaŋ lɔlɩkpɩɩŋ dɩ, “Vuodieke nɩŋ mana dɩ yine mɩŋ yada ka yi wo n nyɩɩna ma yada, ama ʋ yi wo vuodieke dɩ tʋnna mɩŋ wa gbaŋ yada. 45 Ta vuodieke dɩ yenene mɩŋ, yese vuodieke dɩ tʋnna mɩŋ gbaŋ. 46 Manɩŋ n keŋ wo tɩŋgbaŋka gie me dɩ n yi chaanɩŋ a yɩ vuosi, amʋ vuodieke mana dɩ yine mɩŋ yada kaaŋ wɩarɩ a bie lɩmɩŋ ma. 47 Vuodieke nɩŋ mana dɩaŋ dɩ wʋnna n wɩaha ta ka dɩɩ ha, daa manɩŋ n bala n dii ʋ sarɩya, dama n ka keŋ tɩŋgbaŋka gie me dɩ n dii vuosi sarɩya, ama n keŋye mɩŋ dɩ n gbatɩ ba a taaŋ. 48 Ta vuodieke dɩ zetine mɩŋ ta ka tuo n wɩaha, sarɩya diiru benne a baa ʋ keŋ dii wo ʋ sarɩya; wudieke n balla wa bala a keŋ dii ʋ sarɩya dʋnɩa kpatɩŋ daraaŋ. 49 Wudieke n balala ka nyɩŋ n jigiŋ, ama n bala wudieke n Chʋa Ŋmɩŋ, vuodieke dɩ tʋnna mɩŋ wa dɩ bala dɩ n balɩ. 50 Ta n sɩba a baarɩ ʋ wɩaha yɩa vuosi miivoli dieke dɩ wone kpatɩŋ. Wudieke n bala naa, hanɩŋ n Chʋa Ŋmɩŋ dɩ balɩ dɩ n balɩ.”