8
Yasu anangnga kuri a kadu na alif ka egïïsö
(Matta 15.32–39)
1 A kadu könö tagawaana oona ka naguuru tanno miini no kadhabbu a nïïmö meene kaguri titaalo, ïkïrï Yasu ka tagümmünü kadalaadene niini iki eene, 2 “Magu muuyu ma kadu tanno aꞌa eene kataneene nja aꞌa a füngngö iidoona aꞌda taalo eema ma taguri kene. 3 Kede ka tuuru eege ka tino ana ïïre, kara tagiꞌdi ka nafïïnï, kudumma kadu töccö köꞌdö ndama ꞌbuugu tiya kuꞌbꞌba ya.”
4 Lakiini kadalaadene niini tiki iini, “Ara angnga taluna kuri kiga ka dhïïle kita, angnga tanangnga a kadu küüsü kide?”
5 Ïkïrï ka tindini eege, “Miteene mungngo ada maanya?” Kiki iini aꞌda, “Mïïdümmü mafünü eera.”
6 Ïkïrï Yasu ka tiki a kadu aꞌda kemmi ka ꞌbüdhülü, ara kaꞌduga miteene mïïdümmü mafünü eera anangnga taꞌdiila a Masala, aꞌdüsünaana kuꞌbu anangnga a kadalaadene tanno iini aꞌda kinaana ka kadu kuꞌbu ïnꞌdïlï, kïkïrï ka tinaana kene kuꞌbu. 7 A likilöökö taganna a kadalaadene idhiidhi ïkïrï Yasu ka ꞌduga anangnga taꞌdiila a Masala, anangnga kadalaadene tanno iini kasümünaana ka kadu kuꞌbu afeꞌde. 8 A kadu taguri kidhi küüsü, kïkïrï kadalaadene ka teeragaana türeene ma miteene tammo öreene mo koona, mööꞌdö ana singgili ka ïïdümmü kafünü eera. 9 A kadu na nagiide na aguri no köꞌdö na alif ka egïïsö. Ïkïrï Yasu ka tuuru eege ka tino, 10 aka ka mürkabü nja kadalaadene tanno iini ka ööꞌdö ka rïïfö ma Dalmanusa.
11 A naFariisi töꞌdö ka Yasu kindini iꞌi kaꞌbꞌba iꞌi ka eedi aꞌda aala türü na Masala eene ndama ꞌdotomboꞌdo. 12 Ïkïrï eedi kööꞌdö kini koꞌdo iki, “Minna agu sere ma ꞌbïtïngngö ka asaasa kala nja türü tanno Masala? Ara aꞌa tadirina tumma aaga dhorro, taalo türü na Masala ka talanja a sere ma ꞌbïtïngngö.” 13 Inyi eege kuꞌbu ara ka tafada a mürkabü aco ndaꞌda tanno afaga co kanna no.
Tïgïïdï no naFariisi nja Hirüdüs
(Matta 16.5–12)
14 A kadalaadene tüürü ma tagufu miteene ka fïïnï, a nïïmö ma taguri titaalo kene ka mürkabü illi tamiteene ka unggodho. 15 A Yasu tanangnga tumma eene dhorro iki, “Aaga ümmü nanggeyi naada ka tïgïïdï ma naFariisi nja tammo Hirüdüs ka oona.”
16 Kïkïrï ka tindini ajeene kiki aꞌda, “Kudumma miteene ka titaalo kaja.”
17 A Yasu tussu tumma neene kadeema kide no indini eege, “Minna agu aaga teema tumma ma miteene katitaalo kada? Kaleefe aaga aaga tüfürü tussu kitaalo kinynyo ada ka nanggüüdü? Nanggeedi naada kakïdhö? 18 Taalo ïïye kada ma tiji ꞌbuugu iini, iisine titaalo kada ma taföönyö eema iini? Taalo aaga kagïïgï? 19 Kede ka tasümünaana miteene kuꞌbu mïïdümmü a kadu tanno öꞌdö na alif ka ïïdümmü no, nasinggili köꞌdö kaanya ma türeene ma miteene?”
Kiki, “Kadaꞌbaaga kafünü eera.”
20 Iki, “Kede ka tasümünaana namiteene kuꞌbu ka ïïdümmü kafünü eera, ma kadu tanno öꞌdö na alif ka egïïsö no, kaꞌduga aaga nasinggili kadigine kaanya ma türeene miini?”
Kiki, “Kïïdümmü kafünü eera!”
21 “Küfürü tumma no co ada ka nanggüüdü taꞌbïtïngngö?”
Yasu afaꞌda soro ka ïïye ka Beet Sayida
22 Kïkïrï ka ööꞌdö ka Beet Sayida, a kadu töꞌdö a soro a Yasu, kiki iini aꞌda, ümmü iꞌi ka oona. 23 Ïkïrï ka tümmü soro ka nïïsö üügü iꞌi kaco kürö ndama daara, aꞌbinynyi alaaga iini ka ïïye, ümmünü iisine iini ka oona assa ka tindini iꞌi, “Niji oꞌo nïïmö?”
24 Ïkïrï ka tasalaana kuꞌbu iki, “Niji aꞌa kadu ka tunggeene afa ma naafa kungngo.”
25 A Yasu tanangnga iisine yiini ka ömöꞌdï ka ïïye afeꞌde. Ïkïrï ïïye niini ka tatanfaꞌda iji ꞌbuugu kaꞌdiila ꞌdo. 26 Ïkïrï Yasu ka tuuru iꞌi ka tino aco ꞌdï tiya iini iki iini aꞌda, “Afa co daara.”
Bütrüs eema tumma ma Almasiihi
(Matta 16.13–20; Lüüka 9.18–21)
27 A Yasu tunggeene nja kadalaadene niini kaaco anaanya ma Kaiysariya Filippi, kene ka ndala ka nafïïnï ya, ïkïrï ka tindini kadalaadene niini, “Kadu ꞌdee kiki aꞌda aꞌa na mada?”
28 Kiki iini, “Kadu könö kiki aꞌda oꞌo na Yühanna ya Tatambeese ya, anno tiki aꞌda oꞌo na Ïliya, anno tütü ka tiki aꞌda oꞌo na neꞌbi öccö.”
29 Lakiini iꞌi indini eege, “Aaga ka eyi tiya ada kiki aaga aꞌda aꞌa na mada?”
A Bütrüs tiki, “Oꞌo na Almasiihi!” 30 Ïkïrï ka tiki eene aꞌda, kafa tadirina ömöꞌdï töccö.
Yasu ussu uuru ma inde tanno iini
(Matta 16.21–28; Lüüka 9.22–27)
31 A Yasu talaana eege iki, “ꞌBiiꞌbala ma Tadüꞌdꞌdü ara tümmü adene abbü adene, a kadïïfï tanu kini nja naguugaara ma kaꞌboge nja katalaana ma serïye, atiididene afïkïꞌdö ka inde a füngngö iidoona.” 32 Adagadünügü tumma no eene ꞌbïïnï kungngo. Ïkïrï Bütrüs ka ꞌduga iꞌi ooso iini agirnaana kini. 33 Ïkïrï Yasu ka tassa keere asala kadalaadene niini, ïkïrï ka teela Bütrüs iki iini, “Sigi keere eede ka oona oꞌo na Ebliisi no! Kudumma tumma tanno üüdü no, taalo tumma na Masala tumma ma tadüꞌdꞌdü eege kamiini.”
34 Ïkïrï ka tagümmünü kadu nyeꞌdꞌde kungngo nja kadalaadene tanno iini iki eene, “Üürü ömöꞌdï ya asaasa töꞌdö kede keere ya, aꞌdüsünü eyi yiini aꞌduga saliiꞌbi yiini uurna aꞌa keere. 35 Kudumma ömöꞌdï tiya asaasa toolona eyi yiini ara taama eege, lakiini ömöꞌdï ya aama eyi yiini kudumma aꞌa ya nja talaana ma ïnjïïlï ya a toolona eege. 36 Ara ömöꞌdï töꞌdö keere a minna kini kara tana eema ma ꞌbüdhülü ïnꞌdïlï kungngo ara ka taama eyi yiini? 37 Ara ömöꞌdï tafa eyi tiya iini aminna? 38 Kudumma ömöꞌdï tiya ana modolo ma aꞌa nja tumma tanno eede ka sere ma ꞌbïtïngngö na temelö ka oroko no, ara ꞌBiiꞌbala ma Tadüꞌdꞌdü tana modolo miini kini kara töꞌdö ka tïdhïndhï tanno Pupa tiya iini nja kadhangga tanno insili no.”