1 Dimaadua gu helekai, “Digau ala e dagi Judah la gu halauwa, idimaa, digaula nogo hai baahi mai gi di Au. Digaula e daudali nia hagabaubau ala hagalee ne hai ko Au, mo di sain nia hagababa ala e hai baahi gi dogu hiihai, dela e hagabudu nia huaidu gi hongo nia huaidu ala i golo. 2 Digaula e hula gi Egypt e halahala di nadau hagamaamaa, gei digaula digi tangi mai i dagu hagamaamaa. Digaula e hiihai bolo Egypt gi madamada humalia i ginaadou, malaa, digaula gu hagadagadagagee gi di king o Egypt. 3 Di king la ono mogobuna e hagamaamaa digaula ai, gei di hagamaamaa mai baahi o Egypt gaa huli gaa hai di haingadaa. 4 Ma e aha maa digau pono o digau Judah guu dau i Egypt i nia guongo go Zoan mo Hanes, 5 gei nia daangada o Judah ga haga langaadia i di nadau hagadagadagagee gi tenua dono hadinga gi digaula ai. Tenua deelaa le e deemee di hagamaamaa digaula i di nadau madagoaa e hiihai gi di hagamaamaa.”

6 Deenei go telekai a God i di gili nia manu ala i lodo di anggowaa dela i bahi i ngaaga o Israel: “Nia gau pono o Israel e hula i lodo tenua haingadaa mo di hagamadagudagu dangada, di gowaa dela e noho ai nia laion, mo nia gihaa poisin, ge e mamaangi ai nia manu ‘dragon’. Digaula ne haga uda nadau ‘donkey’ mono ‘camel’ gi nia kisakis hui ngadaa ang gi tenua dela e deemee di wanga gi digaula nadau hagamaamaa. 7 Di hagamaamaa dela e wanga go Egypt la dono hadinga ai, gei Au gu haga ingoo a Egypt bolo ‘Di dragon’ dono hagalliga ai.”

8 God gu hagi mai gi di au, bolo au gi hihia gi lala nia hangahaihai o nia daangada, gii hai di mee e haga modongoohia be digaula e huaidu behee. 9 Digaula e hai baahi i nia madagoaa huogodoo ang gi Dimaadua, e hai kai tilikai, hagalee hiihai e hagalongo gi nia mee a Dimaadua ala e agoago ai. 10 Digaula e helekai gi nia soukohp bolo gii noho dee muu, e helekai boloo, “Hudee helekai mai gi gimaadou i di gili nia mee ala e donu. Helekai mai gi gimaadou madau mee e hiihai e hagalongo. Gimaadou gi hai mee hua gi madau hiihai. 11 Tuu gi daha mo di madau ala, hudee duulia di madau ala. Gimaadou hagalee hiihai e hagalongo i di hai o di God Dabu o Israel.”

12 Gei deenei di mee di God Dabu o Israel e helekai ai boloo, “Goodou gu haga angaa mee agu mee ala ne hagi adu, gei goodou e hagadagadagagee hua gi godou haihai huaidu mo godou halahalau dangada. 13 Goodou gu ihala, goodou e hagatau gi di abaaba duuduu i nua, e magala dono dungaalodo ga tugi i lala, dela e hoohoo hua ga meheu gi lala. 14 Goodou ga meheu dagidahi be di baalanga ne hai gi nia gelegele, ga mooho haga ligiligi, ge deai di mee e dubu ai e mee di hai hegau ai, e taa nia mee malala gaa, be e huai mai nia wai i di monowai geli.”

15 Di Tagi go Yihowah, go di God Dabu o Israel, e helekai gi nia daangada, “Lloomoi gi muli, hagadonu ina Au. Gei goodou ga maaloo, ge ga noho mau.”

Gei goodou ne de hiihai di hai di maa. 16 Di mee ne hai, goodou ne hagamaanadu bolo gaa llele hagammuni i godou hagadaumee i nia hoodo ala e kaedahi e llele giibeni. E donu, dela hua di mee bolo gi heia, llele hagammuni dela di mee e hai gii hai go goodou! Goodou e hagabau bolo godou hoodo le e llele giibeni, gei digau ala e waluwalu goodou le e llele hua e tanga i daha! 17 Goodou digau e mana gaa llele gi daha i di godou mmada gi tangada dauwa hagadaumee e dahi, mono gau dauwa dogolima e mee hua di haga lellele goodou huogodoo hagammuni. Deai di mee gaa dubu i godou gau dauwa ai, dela hua go di bou hua e dahi o tagallebe dela i di ulu tama gonduu. 18 Gei ogo Dimaadua e tali goodou e hiihai e aloho adu gi goodou. Mee gu togomaalia belee dumaalia adu gi goodou di aumaalia gi godou nua, idimaa, Mee e haihai nia mee ala e donu i nia madagoaa huogodoo. E maluagina go digau ala e hagadagadagagee gi Dimaadua.

19 Goodou ala e noho i Jerusalem, goodou ga hagalee tangitangi hua igolo. Dimaadua e manawa aloho, di godou madagoaa ma ga tangi gi Mee i di hagamaamaa, gei Mee ga hagamaamaa goodou. 20 Tagi gaa hai goodou gii tale gi nia madagoaa haingadaa, gei Mee ga i golo e aago goodou, gei goodou hagalee bolo ga halahala a Mee. 21 Maa goodou ga hula gee mo di ala, ga taele gi di baahi dau donu be dau ihala, goodou ga longono dono lee e helekai mai i muli boloo, “Deenei di ala. Daudalia di maa.” 22 Goodou ga gulugulua i godou ada balu ieidu ala ne hai gi nia silber mono goolo, gaa kili gi daha mo di wwolo, “Tuu gi daha mo madau mua!” 23 Di godou madagoaa ma gaa dogi godou meegai, Tagi ga hagadoo dana uwa ga hagatomo aga nia maa gii huwa humalia, ga gowadu di gowaa damana e miami ai godou manu. 24 Nia kau mono ‘donkey’ ala e hagamaluu godou hadagee ga miami nia geinga tolo koia e humalia. 25 I di laangi deelaa, gei nia gowaa duuli ala e noho ai godou hagadaumee gaa kumi, gei digaula gu daaligi gii mmade, gei nia wai gaa hali mai i nia gonduu huogodoo mono gowaa nnoonua huogodoo. 26 Di malama ga maahina huoloo be di laa, gei di laa ga maahina maaloo holongo hagahidu gi nonua i dono maahina donu, gadoo be di maahina o nia laangi e hidu ne hagapuni. Nia mee huogodoo aanei ga gila aga i di madagoaa Dimaadua gaa hii nia gowaa moholehole, ga hagahili nia magi bala ala ne wanga go Mee gi ana daangada.

27 Di mogobuna mo di madamada o Dimaadua e mee di gidee haga mogowaa. Di ahi mo dono huiahi e hagamodongoohia dono hagawelewele. Mee ga leelee gei ana helekai e ulaula be di ahi. 28 Mee e hagau di madangi i ono mua be toloo dela e kae nia mee huogodoo gi daha. Mee gaa oho nia henua huogodoo, ga hagalawa nadau haganohonoho huaidu. 29 Malaa, goodou go nia dama Dimaadua, ga tenetene ga dadaahili be di godou hai dela ma ga tene i di boo i di budu o di laangi dabu damana. Goodou ga tenetene be digau ala e taele ge daahili tenetene i di nadau hula gi di Hale Daumaha o Dimaadua, di tuuli of Israel.

30 Dimaadua ga dumaalia gi nia daangada huogodoo gi longono dono lee aamua, gi longono nia mahi o dono hagawelewele. Nia ulaula ahi, nia atili nia uwa hadu magalillili, mo di uwa pada gaa hai. 31 Digau Assyria ga mmaadagu i di nadau longono di lee Dimaadua, di nadau longono nia mahi o dono hagaduadua. 32 Di madagoaa Dimaadua ga hagaduadua digaula, gei ana daangada ga dadaahili gi nadau mee huwa daahili ‘harp’ mono ‘drum’. Ma go Dimaadua ga dauwa hai baahi gi digau Assyria. 33 Di gowaa la ne hagatogomaalia i mua loo belee hai di ahi e dudu di king aamua o Assyria. Di gowaa le e llala ge palaha, gu hagabae ginai nia laagau nonua. Dimaadua gaa dogi gi dono ngudu di ahi e dudu di maa gi lalaula.