1 ’Maa jaꞌa Dios yhaneꞌemiän, tsøc yajmäbáatäm nebiä cudsaatypcam̱än tuꞌug. Jopy jaduhṉ tiuꞌubøjcy moonsähøxtaabiä, pøṉ jaduhṉ miøødtúnäp jaꞌa chaatypcamjooty. 2 Coo piaaty, mänit hajxy quiojyquiapxtiuuṉ̃ coo jaꞌa xiøøhajxy jiuyáaṉäxä mägoox̱miljaty. Mänit hajxy quiejxä tuum̱bä maa jaꞌa tsaatypcam̱än. 3 Møjpetyxiøø jaꞌa cudsaatypcam̱ tiuꞌubǿjcumbä moonsähøxtaabiä. Mänitä jäyaꞌay jim̱ yhijxy maa halaplaazän. Nämetsc nädägøøghajxy hänajty jim̱ tiänaꞌay. Cabä tuuṉg hajxy hänajty miøødä. 4 Mänit hajxy ñämaayyä: “Jam̱ hajxy cudúṉ maac̈h ndsaatypcam̱än. Näꞌä mädøyyäjuǿøbyhøch jaduhṉ njuyaꞌañ.” Mänit hajxy ñøcxy cuduum̱bä. 5 Mänitä cudsaatypcam̱ yhóoguiumbä moonsähøxtaabiä cujyxiøøhoꞌogy. Mänit yhóoguiumbä mänacyxiøø. 6 Møjmänacyxiøø tiuꞌubǿjcumbä. Jim̱ä jäyaꞌay yhijxy halaplaaz. Cabä tuuṉg hajxy hänajty miøødä. Mänit hajxy ñämaayyä: “Tii mijts coo myaajä. Tii hajxy yaa coo mwiꞌi xiunax̱y.” 7 Mänit hajxy miänaaṉ̃: “Cab højts pøṉ waam̱b tøø xñämaꞌay.” Mänit hajxy ñämaayyä: “Jam̱ hajxy cudúṉ maac̈h nnaaxootiän. Näꞌä mädøyyäjuǿøbyhøch jaduhṉ njuyaꞌañ.” 8 Coo chuujøøyy, mänitä cudsaatypcam̱ jaꞌa moonsäwiindsǿṉ møjhajpä ñämaayy: “Mmøjyáꞌaxäp yøꞌø moonsähajxy. Mänit hajxy mmäjúyät. Pønjaty høx̱haam tøø jiaac tägøꞌøy cuduum̱bä, jeꞌeds hajxy jawyiin mmäjuuc̈hóonäp. Y pønjaty jawyiin tägøøyy cuduum̱bä, jeꞌeds hajxy høx̱haam mmäjúyäp.” 9 Mänit hajxy yajmäjuuyy. Jawyiin hajxy yajmäjuuyy jaꞌa hajxy hänajty tøø tiägǿꞌøyäbä mänacyxiøø. Pedyii hajxy jaduhṉ miooyyä mägoox̱miljaty. 10 Jaꞌa hajxy hänajty tøø tiägǿꞌøyäbä jayøjp, jaduhṉ hajxy hänajty tiajy miay coo hajxy maas majiaty mioꞌowaꞌañii. Pero jaduhṉ hajxy mióoyyäbä mägoox̱miljaty. 11 Coo hajxy jaduhṉ yajmäjuuyy tuꞌcuhdujtä, paadiä cudsaatypcam̱ hajxy miäjootmaꞌty. 12 Mänit hajxy miänaaṉ̃: “Yøꞌø hänaꞌc‑hajxy høx̱haam tøø jiaac tehm̱ tiägǿꞌøyäbä, tuꞌhóräyyä hajxy jaduhṉ ñäꞌä tuuṉ̃. Pero jaduhṉ miic̈h tøø mmäjuy neby højts tøø xmiäjúyyän. Cab jaduhṉ yhoyyä. Tøø højts tuꞌxøø nmeeꞌxtucy. Jaanc̈h tehm̱ yhaṉ jaduhṉ. Hamäjaa højts jaduhṉ tøø nmänax̱y.” 13 Mänitä cudsaatypcam̱ yhadsooyy: “Mäguꞌughajpä, cábøch miich tøø nyajniwyiindoyii. Jaduhṉ ngojyquiapxtiúuṉäm cooc̈h miic̈h mägoox̱mil nmoꞌowaꞌañ. 14 Chaadsä mmäjuhñdy. Nøcxnä. Chójpiøch njoot jaduhṉ cooc̈h yøꞌø craa nmóꞌowät nébiøch miic̈h tøø nmoꞌoyän, yøꞌø craa høx̱haam tøø jiaac tägǿꞌøyäbä. 15 Nej, cábøch jaꞌa cuhdujt jaduhṉ nmøødä cooc̈h nxädøꞌøñ jaduhṉ nyajwáꞌxät nébiøch njoot choquiän. Tøgä paady jaduhṉ mjootmaꞌadiä, cooc̈h hojioot nmøødä.” 16 Pønjaty høx̱haam tägøøby, copc‑hadaam̱b jeꞌe. Pønjaty jawyiin tägøøby, høx̱haamøꞌøwaam̱b jeꞌebä. Nämay hajxy jaduhṉ tøø jia møjyaꞌaxyii, pero näweeṉ̃tiä hajxy tøø wyiimbiyii.

17 Mänitä Jesúshajxy jim̱ chohṉ̃, ñøcxy hajxy Jerusalén. Nämay jaꞌa cuꞌughajxy hänajty ñøcxy. Tuꞌhaamnøcxpä jaꞌa Jesúshajxy yohwiaꞌxy møødä miäguꞌughajpädøjc‑hajxy nämajmetspä. Mänitä Jesús miänaaṉ̃:

18 ―Yam̱ hajxy nnǿcxäm Jerusalén. Høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, jím̱høch hänaꞌc xyajcøꞌødägøꞌøwaꞌañ maa jaꞌa teedywiindsøṉhajxiän, maa jaꞌa ley‑yajnähixøøbiädøjc‑hajxiän. Jím̱høch hajxy xyajyaghoꞌogaꞌañii. 19 Mänítøch hajxy xyajcøꞌødägøꞌøwaꞌañ maa jaꞌa jäyaꞌayhajxiän, jaꞌa jäguem̱naax̱tsohm̱bä. Mänítøch hajxy xwyiinwoonaꞌañ. Mänítøch hajxy xwiobhoꞌogaꞌañ. Mänítøch hajxy xmiøjpahbedaꞌañ cruzcøxp. Pero cudägøøgxøøc̈h jaduhṉ njujypiøgaꞌañ cooc̈h hänajty tøø nhoꞌogy.

20 Jaduhṉä Jesús miäguꞌughajpähajxy hänajty xiøhaty metscä, Jacobo møødä Juan. Zebedeo jaꞌa tieedyhajxy hänajty xiøhaty. Coo jaꞌa Jesúshajxy hänajty ñøcxy Jerusalén, jim̱ä Jacobo tiajhajxy hänajty piawädijpä. Mänit miejch maa jaꞌa Jesús wyiinduumän. Mänitä Jesús wyiinjijcädaacä, miäyujwaaṉä jaꞌa mayhajt.

21 Mänitä Jesús miänaaṉ̃:

―Tii mayhájthøch jaduhṉ ndúnäp.

Mänitä tajjäyaꞌay yhadsooyy:

―Coo miic̈h hänajty tøø mgoody maa mhaneꞌemaꞌañän, mänit mhanéꞌemät cooc̈h nhuunghajxy yaghøxtaꞌagǿøjät hahooyhaampiä møødä hanajtyhaampiä maa miic̈h mwiinduumän.

22 Mänitä Jesús jaꞌa nämajmetspä ñämaayy:

―Cab hajxy jaduhṉ mnajuøꞌøy tii hajxy jaduhṉ myujwaam̱by. Nej, hoy hajxy jaduhṉ mjadaꞌañ mhabetaꞌañä nébiøch jaduhṉ njadaꞌañ nhabetaꞌañän.

Mänit hajxy yhadsooyy:

―Hoy pues.

23 Mänitä Jesús miänaaṉ̃:

―Näꞌägä tøyhajt jaduhṉ coo mijts jaduhṉ mjadaam̱bä mhabetaam̱bä nébiøch njadaꞌañ nhabetaꞌaṉ̃än. Pero cábøch cuhdujt jaduhṉ nmøødä coo hajxy jim̱ mhøxtáꞌagät maac̈h nwiinduumän, hahooyhaampiä møødä hanajtyhaampiä. Pønjátyhøch jaꞌa nDeedy jaduhṉ tøø yajnähdijy, jeꞌeds jaduhṉ jim̱ høxtaꞌagaam̱b maac̈h nwiinduumän.

24 Coo jaꞌa Jesús miäguꞌughajpädøjc‑hajxy jiaac mädooyy jaꞌa jaac nämajcpä, mänitä Jacobo hajxy miäjootmaꞌty møødä Juan. 25 Mänitä Jesús jiämiøød quiøx̱y møjyaax̱y. Mänit miänaaṉ̃:

―Mnajuøøby hajxy coo jaꞌa gobiernähajxy yhaneꞌemy maa hajxy tiuṉ̃än. Jaꞌa hajxy møjtuuṉgmøødpä, jeꞌeds hajxy maas hanehm̱b. 26 Pero mijts, cab hajxy jaduhṉ mhaneꞌemaꞌañ. Pøṉ jaꞌa møjtuuṉg jaduhṉ tsojp maa mijtsän, tsipcøxp jaꞌa miäguꞌughajpä piuhbédät. 27 Y jaanä jaduhṉduhm̱bä, pøṉ jaduhṉ yajcumayaam̱b maa mijtsän, tsipcøxp jaꞌa miäguꞌughajpä yajtunǿøjät. 28 Høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, puhbéjpøch jaduhṉ tøø ngädaꞌagy. Cábøch jaduhṉ nyajpuhbedaꞌañ. Páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy nébiøch jaꞌa jäyaꞌay jaduhṉ may nnähhoꞌtúꞌudät.

29 Tøø hajxy hänajty quioody maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Jericó. Coo hajxy quiajptpädsøøm̱y, mänitä jäyaꞌayhajxy may piaduꞌubøjcy. 30 Jim̱ä wiindspähajxy hänajty quiuhx̱naꞌay tuꞌubaꞌa nämetscä. Coo jaꞌa Jesús hajxy miädooyy ñajxy, mänit hajxy yaax̱y:

―Wiindsǿṉ, miic̈h jaꞌa David jecy mhaphajt mdeedyhajt. Højts näxúuꞌtsäc.

31 Mänit hajxy yhojjä jaꞌa cúꞌugäm, ween hajxy jaduhṉ yhamoṉ̃. Pero cab hajxy miäbøjcy. Mänit hajxy tehṉgajnä yáax̱y:

―Wiindsǿṉ, miic̈h jaꞌa David jecy mhaphajt mdeedyhajt. Højts näxúuꞌtsäc.

32 Mänitä Jesús tiänaaxiøjpy. Mänitä wiindspähajxy miøjyaax̱y:

―Tii mayhajt hajxy jaduhṉ mdsojpy.

33 Mänit hajxy yhadsooyy:

―Højts yaghijxǿꞌcäc.

34 Mänit hajxy ñäxuuꞌtsä. Mänit hajxy wyiingudsiiwøøyyä. Mänit hajxy jiaanc̈h hijxøꞌcy. Mänitä Jesús hajxy piaduꞌubøjcy.