1 Nden Jottinoowo Sadaka Mawɗo oo lamndii:

—Ko ɓe mbii koo, hono non worri naa?

2 Eciyen jaabii, wii:

—Sakiraaɓe e baabiraaɓe, accee hakke, kettinee! Laamɗo tedduɗo oo ɓannganii njaati meeɗen Ibarahiima nde wonnoo leydi Mesopotamiya, fade muuɗum hoɗoyde Haran, 3 wii ɗum: «Eggu e leydi maa e suudu baam maa, njahaa e leydi ndi kollan-maa-mi ndii.»* Puɗɗooɗe 12.1 4 Nden Ibarahiima iwi leydi Kaldiya, yehi hoɗoyi Haran. Caggal maayde baam mum, Laamɗo eggini ɗum ɗon, waddi ɗum e ndii ɗoo leydi, ndi koɗu-ɗon e muuɗum joonin ndii. 5 Laamɗo hokkaali mo e leydi ndii fay taaɓannde, kaa fodii hokkude mo ndi, ndi laatoo halal makko, kanko e iwdi makko, fay so taweede o walaa ɓiɗɗo tafon. 6 Annii ko Laamɗo wii: «Iwdi maa feran jooɗoyoo leydi jananndi, maree, torree duuɓi teemeɗe nay. 7 Kaa leɲol marngol ɓe ngol, mi jukkan ɗum'en. Caggal ɗum, ɓe njaltan, ɓe ndewa kam e oo ɗoo nokku.»† Puɗɗooɗe 15.13-14 8 Nden Laamɗo nanngondiri e Ibarahiima aadi. Taadagol laatii finnde aadi ndii. Hono non, Ibarahiima heɓi Isiyaaka, taadi ɗum nde heɓunoo balɗe jetti. Hono non Isiyaaka taadiri Yaakuuba, hono non Yaakuuba duu taadiri ɓiɓɓe muuɗum sappo e ɗiɗon, laatiiɓe njaatiraaɓe leɲi sappo e ɗiɗi ɓee.

9 Njaatiraaɓe ɓee kaasidii Yuusufu, cootti ɗum Misira. Kaa Laamɗo ana wondi e makko, 10 hinnii mo e torraaji makko fuu, hokki mo moƴƴere e hakkilantaaku yeeso Fira'awna kaananke Misira oo. Oon waɗi mo o dawranoowo galle muuɗum e Misira fuu. 11 Nden yolbere waɗi ley Misira e Kanaana fuu. Ɓillaare mawni faa njaatiraaɓe meeɗen ndonki nguure. 12 Nde Yaakuuba nannoo ɲamri ana Misira ndee, neli ton njaatiraaɓe meeɗen. Ɓe ngarti, ɓe njehi kasen. 13 Nden Yuusufu anndintini sakiraaɓe muuɗum ɓee hoore mum. Suudu baaba Yuusufu duu ɓanngani Fira'awna. 14 Nden Yuusufu neli noddanee baam mum Yaakuuba e koreeji muuɗum fuu, ɓe capanɗe njeɗɗon e njoyon neɗɗo. 15 Yaakuuba nootoyii Yuusufu Misira. O maayi ton, kanko e njaatiraaɓe meeɗen ɓee. 16 Ɓe naɓtaa Sikem, ɓe iraa e yanaande nde Ibarahiima soodunoo e ɓiɓɓe Hamor to Sikem too kaalisi cardi.

17 Nde fodoore nde Laamɗo fodannoo Ibarahiima ɓadinoo yottaade ndee, Ibaraninkooɓe keewi ley Misira. 18 Oon wakkati, kaananke goɗɗo mo anndaano Yuusufu laamii Misira. 19 Oon kaananke hiili leɲol meeɗen, torri njaatiraaɓe meeɗen faa tilsini ɓe ɓe njoppa cukaloy maɓɓe yalla ana maaya. 20 Ley oon wakkati, Muusaa fini, laatii moy-ŋaro sanne. O muyninaa lebbi tati e galle baam makko. 21 Nde o tippaa ndee, ɓii Fira'awna debbo hoocciti mo, jogorii mo ɓiyum. 22 Hono non Muusaa janngiri annde Misirankooɓe fuu, o laatii barkaani haalaaji e golleeji.

23 Nde Muusaa heɓunoo duuɓi capanɗe nay ndee, anniyii faabaade sakiraaɓe muuɗum ɓiɓɓe Israa'iila. 24 O yii Misiranke ana tooɲa gooto maɓɓe, o yoɓtii ko neɗɗo makko oo tooɲaa koo, o fii Misiranke oo, o wari ɗum. 25 O sikkuno sakiraaɓe makko ɓee paaman Laamɗo ana hisinira ɗum'en saabe makko, kaa ɓe paamaali. 26 Janngo muuɗum o forri e ɗiɗon maɓɓe ana kaɓa. O yiɗi rewrintinde ɓe, o wii: «Giɗiraaɓe am, onon, on sakiraaɓe! Ko waddondiri on?» 27 Non tooɲuɗo tanaa muuɗum oo dunƴi mo, wii: «Homo waɗu maa hooreejo naa caroowo amen? 28 Ɗum nee a muuyɗo warde kam no mbarduno-ɗaa Misiranke oo keeɲen nii?»‡ Pergu 2.11-14 29 Muusaa dogiri saabe konngol ngol, feri, yehi leydi Madiyan. O heɓi ton ɓiɓɓe worɓe ɗiɗon.

30 Nde mo hiɓɓinnoo ton duuɓi capanɗe nay ndee, malaa'ika ɓanngani mo e ley metangal wuutuure huɓɓoore ley ladde jeereende bannge waamnde haayre wiyeteende Siinaayi. 31 Nde Muusaa yii ɗum ndee, haaynaa e ko yii koo. Omo ɓattitoo faa mo ƴeewa, nii daande Joomiraaɗo wii: 32 «Miin woni Laamɗo njaatiraaɓe maa, Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba.» Muusaa darii ana siɲɲa, huli ƴeewde. 33 Joomiraaɗo wii mo: «Ɓoorta paɗe maa, sabi nokku ɗo ndari-ɗaa ɗoo yo leydi seniindi. 34 Mi yii torra kewtiiɗo yimɓe am ɓee to Misira, no ɗum foti naawde, mi nanii boytaali maɓɓe, mi jippiima faa mi tonngita ɓe. Joonin, war mi nele Misira.»§ Pergu 3.1-10

35 Muusaa mo ɓe calanii so ɓe mbii: «Homo waɗu maa hooreejo naa caroowo?» oo Laamɗo neli, so waɗi ɗum ardiiɗo e kisinoowo, saabe malaa'ika ɓanngannooɗo ɗum e ley wuutuure oo. 36 Kanko yaltini ɓe, o waɗi kaayɗe e taagumansaaji ley leydi Misira e ley maayo Maaliya e ley ladde jeereende duuɓi capanɗe nay. 37 Oo woni Muusaa biiɗo ɓiɓɓe Israa'iila: «Laamɗo nelan e mon annabaajo hono am, sakiike mon.» 38 Kanko wondi e malaa'ika kaaldunooɗo e makko to waamnde haayre wiyeteende Siinaayi, kanko wondi e njaatiraaɓe meeɗen nde ɓe mooɓtinoo ley ladde jeereende ndee, kanko heɓi konngi guurnooji faa o hokka en.

39 Kaa njaatiraaɓe meeɗen njaɓaali ɗowtanaade mo. Ɓe calanii mo, hakkillaaji maɓɓe mbirfii Misira, 40 ɓe mbii Haaruuna: «Waɗan en tooruuji ardotooɗi en, sabi en anndaa ko hewtii Muusaa jaltinnooɗo en leydi Misira oo.»* Pergu 32.1 41 E ley ɗeen ɲalaaɗe ɓe tafi tooru suuriindu suura gahel, ɓe ngaɗani ndu sadaka, ɓe ceyorii golle juuɗe maɓɓe. 42 Laamɗo ɗuurtii ɓe, yoppiri ɓe rewde koode kammu, hono no winndiraa e dewtere annabaaɓe nii:

44 Eciyen jokkini hen:

—Njaatiraaɓe meeɗen ɓee ana njoginoo hukkum seedaaku ley ladde jeereende. Oon hukkum moƴƴiniraama hono no Laamɗo tinndiniri Muusaa nii. 45 Njaatiraaɓe meeɗen ndoni hukkum oo. Ɓe eggidi e makko wakkati mo Yosuwa ardii ɓe, ɓe naanni mo leydi ndi ɓe teeti leɲi ɗi Laamɗo ribbi ɗii. Ɗum worri non faa jamaanu Daawuuda. 46 Daawuuda heɓii moƴƴere Laamɗo, o ɲaagii ɗum yalla omo yarranee mo mahana Laamɗo Yaakuuba hoɗorde. O heɓaali. 47 Suleymaana, kaɲum mahi ndu. 48 Kaa Laamɗo Toowɗo oo jooɗataako e cuuɗi ɗi yimɓe ngolli, hono no annabaajo wiiri nii:

51 Eciyen jokkini hen, wii:

—Onon tiiɗuɓe ko'e, yoorɓe ɓerɗe, pahinkiniiɓe, abada oɗon calanii Ruuhu Ceniiɗo oo hono no njaatiraaɓe mooɗon ɓee nii. 52 Homo woni annabaajo mo njaatiraaɓe mooɗon torraali ɗum? Ɓe mbarii ardinooɓe haalde haala garol Pooccitiiɗo, mo onon e ko'e mon njammbi-ɗon, so mbar-ɗon ɗum jooni oo, 53 onon heɓuɓe Sariya Muusaa mo malaa'ika'en njippini so njokkaali ɗum ɓee.

54 Nde Saahiiɓe ɓee nannoo ɗii haalaaji ndee, ɓe tikki faa ɓe ndarii eɓe ŋattanoo mo eɓe picca peɗeeli. 55 Kaa kanko kebbinaaɗo Ruuhu Ceniiɗo oo, o tiggitii kammu, o yii teddeengal Laamɗo, o yii Iisaa ana darii ɲaamo Laamɗo. 56 O wii:

—Ƴeewee! Miɗo yiya kammu ana udditii, Ɓii Neɗɗo ana darii ɲaamo Laamɗo!

57 Ɓe fuu ɓe ngulli semmbe, ɓe cukki noppi maɓɓe, ɓe ndiirani mo, 58 ɓe njaltini mo ngalluure ndee, ɓe mbedii mo kaaƴe. Seedee'en ɓee ɓoortii saayaaji muuɗum'en, njoƴƴini bannge koyɗe jokolle biyeteeɗo Sool. 59 Eɓe mbedoo Eciyen kaaƴe forri omo ɲaagoo Laamɗo omo wiya:

—Iisaa Joomiraaɗo, jaɓɓa yonki am!

60 Ndennoo, o diccii, o wulli faa toowi, o wii:

—Joomiraaɗo, pati rewta ɓe e ɗii luutti!

Nde o haalnoo ɗum ndee, o maayi.