1 Sakiraaɓe, miɗo yiɗi paamon faa gasa ko hewtii maamiraaɓe men jamaanu Muusaa koo. Ɓe fuu ɓe ngoniino e ley luurde ndee, ɓe fuu duu ɓe lummbiino geeci oo. 2 E ley haɓɓagol maɓɓe e Muusaa ɓe fuu ɓe keɓii lootogal batisima e ley luurde ndee, kaɲum e ley geeci oo. 3 Kasen duu ɓe fuu ɓe ɲaamdii ɲaamdu wooturu ruuhunkooru, 4 ɓe fuu ɓe njardii njaram ngootam ruuhunkoojam, sabi eɓe njarannoo ɗam e haayre ruuhunkoore jokkunoonde e maɓɓe ndee. Nden haayre woni Almasiihu. 5 Kaa ko ɓuri heewde e maɓɓe, Laamɗo welaaka ɗum'en. Ɗum saabii so ɓe kalkii ley ladde jeereende ndee.

6 Ɗum fuu eɗum holla en pati njokken giɗaaɗe yonki bonɗe no maɓɓe nii. 7 Pati laatee rewooɓe tooruuji no yoga maɓɓe nii, hono no winndorii nii: «Yimɓe ɓee njooɗiima ana ɲaama ana njara, kasen immii ana mboma.»* Pergu 32.6 8 Pati naaten e fijirde no yogaaɓe e maɓɓe naatiri e fijirde nii. Ɗum saabii so ujunaaji noogay e taton neɗɗo maayi ɲannde wootere. 9 Pati itten koro Almasiihu no yoga maɓɓe nii. Ɗum saabii so bolle kalki ɗum'en. 10 Pati ŋermitee no yoga maɓɓe nii. Ɗum saabii so malaa'ika baroowo oo halki ɓe. 11 Ɗum fuu waɗii yalla ana laatanoo en misaalu, ɗum winndiraama faa ɗum waajoo en, enen wonɓe e cakite jamaanu ɓee. 12 Ɗum nee, miiloowo ana darii fuu, waɗa hakkille pati boɓɓoo e leydi. 13 Walaa torra ittoowa koro heɓuka on ka heɓaali ɓiɓɓe aadama. Laamɗo yo koolniiɗo, o ɗalataa torra koroowa ɓurka on semmbe fawee e mon. Torra fuu koroowa on, o hokkan on no mbaawron muɲude ɗum, o hokkan on laawol no njaltiron e mum.

14 Saabe ɗum, sakiraaɓe am horsuɓe, ngoɗɗee dewal tooruuji. 15 Miɗo haalirana on hono no on hakkilante'en nii, caree onon e ko'e mon ko mbii-mi koo. 16 Horde hiraande seniinde nde njettaten Laamɗo kammari mum ndee, so en njarii nde, tama en ndeentaali e ƴiiƴam Almasiihu ɗam? Buuru mo taƴaten oo, so en ɲaamii mo, tama en ndeentaali e terɗe Almasiihu ɗee? 17 Tawi buuru oo yo gooto, enen duu, enen e heewde fuu, en terɗe goote, sabi eɗen njogii ngeɗu e oon buuru gooto. 18 Taykee leɲol Israa'iila ngol: tama yimɓe maɓɓe ɲaamooɓe sadakaaji ɓee ndeentaali e Laamɗo gaɗanaaɗo ittirde sadaka ndee oo? 19 Miɗo yiɗi wiide tew cakkanaaɗo tooruuji won ko woni naa? Naa tooru e hoore mum won ko woni? 20 Walaa! Ko njiɗu-mi wiide dee, ko heeferɓe ɓee cakkotoo koo, sakketee seyɗaani'en, wanaa Laamɗo. Mi yiɗaa ndeenton e seyɗaani'en. 21 On mbaawaa yarde e horde Joomiraaɗo ndee njaron kasen e horde seyɗaani'en, on mbaawaa ɲaamde e la'al Joomiraaɗo ngal ɲaamon kasen e la'al seyɗaani'en ɓee. 22 Naa iirtude tikkere Joomiraaɗo njiɗ-ɗen? Naa en miilii eɗen ɓuri mo semmbe?

23 Mbii-ɗon: «Huunde fuu ana dagii.» Ooho, kaa wanaa fuu nafata. So goonga, «huunde fuu ana dagii», kaa wanaa fuu naɓata deental goonɗinɓe ngal yeeso. 24 Pati fay gooto laatoo hammadi haaje mum tan, ndaarta nafaa woɓɓe ɓee duu. 25 Tew cootteteeɗo luumo fuu, oɗon mbaawi ɲaamirde ɗum hakkillaaji ɗi ɲiŋataa on tawa on lamndaaki yalla ɗum tew cakkanaaɗo tooruuji naa wanaa. 26 Sabi «leydi e ko woni e mum fuu Joomiraaɗo woodani.»† Jabuura 24.1 27 So neɗɗo mo goonɗinaali noddii on, on njaɓii nootaade, ɲaamon ko ndokke-ɗon fuu, tawa hakkillaaji mon ɲiŋataa on. 28 Kaa so won biiɗo on: «Ɗum ko sakkanaa tooruuji», nden, pati ɲaamee ɗum saabe biiɗo non oo e saabe hakkille mum ɲiŋoowo ɗum. 29 Wanaa ko wartata e hakkillaaji mon onon kaalan-mi ɗoo, ko wartata e hakkille biiɗo non oo kaalan-mi.

Kaa fotaa ko hakkille neɗɗo goɗɗo sara ndimaaku am. 30 So miɗo yetta Laamɗo e dow ko ɲaaman-mi, ko waɗi so miɗo bonkee e nduun ɲaamdu ndu njettu-mi Laamɗo kammari mum?

31 Ndennoo, so on ɲaaman, so on njaran naa ko ngaɗaton fuu, ngaɗiree ɗum faa Laamɗo teddinee. 32 Pati laatanee fay gooto fergitere, wanaa Yahuudiyankooɓe wanaa ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe wanaa deental goonɗinɓe Laamɗo ngal. 33 Ngolliree no am nii, sabi miɗo tewta ko welata yimɓe fuu e dow huunde fuu, tawee mi tewtaali nafaa am miin tan, ko nafata heewɓe tewtan-mi, yalla eɓe kisinee.