1 Da hheꞌesi, Agiriipa gi kaay sa Pawlo tuba, “Inkoo, dugunii geemay hangu ilakeeside sitaakateesii.” Teꞌesii Pawlo gi waratlaysi daba gosi, higi tlaatleesi ilakeesa tuba, 2 “Mutemi Agiriipa, hanguu ilatahhi ana lenkoyi ambee, ana na panda hhoi, letuti qadida pandaa dooguu, mangu ilakeesi sitaakatiray daa leehhisi ha Wayahuudi. 3 Sa gimba ugu khuꞌuda naraꞌa ou haa kabaaba⁄u sliimaa da kone Wayahuudi. Inkoo, hagu slaꞌa tlaatlaqasa ugu, mani itatiisidi hari muuna gu hiikaasa.

4 Gu lou, Wayahuudi goõ khuiyay, idoo gaa ilii ibiidi hhoinay yadaa loaa qarauumaa dooaa, tlaatleesoo da ibinaa dooaa ana haa hhapee dooii ibiidi, slime haa yade Yerusaleemuge. 5 Kara inay hiniti khuꞌuyay yadaa looaa tlaatleesoogo. Inay hiidahhasiyay ilatlawa, bere hiti slaiyay tuba, gimbaki gu lou, ana naati omi haa gi ibiidi Farisaaymoo pahha, tay tooaa ilakoomi sariyaa haa ou goõ gu raqati da diini doori, raqa haã da kooma sariyaa haa ou wa⁄a ba⁄ay da raqoo wakinay see. 6 Inkoo, ana saganiĩ qadidi tiꞌii, ma dini hukumi, sa gimba ha kooma iliipaꞌaru hiifadidukiray gu Iliitleemu, giyaay fadidi daqa ayiĩ kotii. 7 Hiifadiduki nama hikira leẽ gu motoliya doori mibi haa cada, giyoó iliipaꞌanee slawaraa, tay tooina iliikonay hari maguuma hhaꞌaleemisu Iliitleemu tleemaa haa amasii. Ye mutemi, sati gimba gu iliipaꞌarukee, na idoo siniĩ sitaakimi ha Wayahuudi! 8 Taysa hida saa soꞌoyi ariniri iliipaꞌaruki ti gimba doó hiidahhasiyaaba pahha tuba, Iliitleemu yoó slafimisi haa yaagii ca⁄amisi hida ayisasugo.

9 Gu lou, ana see wakaꞌalee haati ⁄imbi tuba, kwanda ga yondiide gimba sliimaa ga hiidahhase, ma tlanki uma gu Yeesu gu Nasareeti. 10 Ana see gimbakee gunaa laqi yade Yerusaleemuge. Ana sinaati hadisi ⁄uuru ha hhapalooee da deni da Wayahuudi, gi khiidiidimi jeerage hida gu Iliitleemu. Qatlay digaa ilii hukuukune gwaaꞌaraa, ana see haatii slakhi kuura doyi da ⁄imbaraa teesaaqay. 11 Kara ana haati nikiikima hadakakaw sinagoogaguu paslaapaslooge, magi ⁄agitimi hida gwaa ⁄imbee Yeesu, hagigi koimisi ⁄uureemisu inay, ma belendeqesiri Kristu. Ana haa qupidi hari khisla sa inay, haati amoolee hadakay yaamu gu segenge, magi labaꞌasi.

12 Letu waka, tla⁄aã gu leẽ gu hhiyuumidukeesii gaa ilii yade khuꞌuuꞌumise Dameesiko, tooaa kooma cheeti daa handikimi tuba, ana kooma ⁄uuru haa ilakaawa daqa hhapalooee da denigo da Iliitleemu. 13 Ye mutemi gooi, ana qatlay gaa ilii amooge waare, letu yaati asu daadi tana⁄iyage, cirakiray hagi arimi wanqamee da dihhi yadaa rawgo, ba⁄ay da wanqametee see da letu, hinigi ilii wanqasidi ana bareemoo sliimaa haa deneꞌee hhakira gwaa hhiyuudee sliimaa haa ana. 14 Dandiray gonkotaa gi huhuani hhapeege. Da hheꞌesi, ana hagi akhasi afoo kakanta sa ana hari gimba gu Eburaanaisoo tuba, ‘Sawlo, Sawlo! Sini soꞌoyi labaꞌasida ana? Hanguti ilaqaꞌada ugu lenkoogu, hari amoo da siaraa hari daribimaa ana looimoo googu.’* 26:14 hari amoo da siaraa hari daribimaa ana looimoo googu: Hari Eburaanaisoo maꞌaana dosi ti kala⁄araa diitiray hhadaa da afacokhi. Hhadati da afacookhi ti idoo daroó yondiidiye ⁄uureesa yakway goó duukhee kokoteeni. Hari gimba gu Eburaanaisoo ti kaawaraa da kooma maꞌaana da siaraa hari daribimaa. 15 Sawlo gi ilaki⁄isi sa ina tuba,

‘Ugu na miyaa, Looimoo gooi?’ Looimoo gu Goõ gi kaay tuba, ‘Ana ti Yeesu, ga labaꞌaaꞌamiside hari khisla. 16 Inkoo, tlayii laqadita hari yeꞌeeroo koku. Ana hagwanti iliica⁄i, maguu leehhi ugu, ma yondimiisay goy tleehhiti haa masaydii gu gimbaki koi, hiĩ guũ anti haa hikee sugoo laqame ugu. 17 Ana hagu ilabuꞌuma ugu daqa hida kokaa gu Israeeligo haa daqa hida gu hhapapu wakinaygo. Ana gu ya⁄aba daqa dooinay, 18 tlaaꞌasa kay ilaa koina, maa hiifookidiri yadaa hhanteego, gii gunay cenceege. Kara hagu ya⁄aba, fookidisankii yadaa ⁄uuru gu Sataanimoogo daqa Iliitleemuge, ma sigi ilamooyimi ha Iliitleemu tlakwaroo dooina. Inay gi slayay aalimee tla⁄aã gu hida daa tlintiꞌisi daqa Iliitleemuge hari amoo da ⁄imba ana.’

19 Kara, mutemi Agiriipa, gu lou ana haa mayiiba akhamisu gimbakira dinaa ilii khay ha Looimoo goori gu goõ rawgo. 20 Hida gu Dameesiko siginaa tlaatleesi kakaaru gimba gu Iliitleemu. Da hheꞌesi hida gu Yerusaleemu haa hhapee goõ da Yudaaya, kara haa hida gu hhapapu wakinay. Ana sigaa kakaami ambee, kwanda gi mayee amamu koina gu tlakwi, hiifookidiyee daqa Iliitleemuge, kara laqanee teesaaqay hari yondu gooina giyoó yondiidiyee. 21 Sa gimbaki gaa yondiidi, Wayahuudi hinaa ooyiri ana, qatlay gaa ilii waꞌay gu mara gu didiruge waaree gu Iliitleemuge, hinaa slaiyay gaasaraa. 22 Letuti naqatloo Iliitleemu hiniĩ iliiay ana, haã qadidi, tay tooaa ilatlatlaw gimba gu lou daqa hida sliimaage gu deni haa gu digidakwi see. Ana kakaakaamaaba gimba waku see, nama gimbakira kilesi daa kaay Musaa haa tletimiisee da Iliitleemu giyaa tletiniri wakaꞌaletira, gimba gumaa hiica⁄a, 23 tuba, Kristu kwanda dugu labaꞌasiye. Kara ina na heedi gu pandaa tleehhidi slafa haa hiica⁄a ayisago haa gi kakaana Gimba gu Hhou gu ilabuꞌuru daqa Yahuudige haa daqa hida gu hhapapu wakinayge, haã na cencee dooina pahha.”

24 Qatlaykeesii, Pawlo giyaa ilii ilakesaasidiye, Feesito yaa kaay hari afoo da didiri tuba, “Pawlo, kontaa khansu! Somaa doogu da khisla, hindii fookidi waaway googu!” 25 Teꞌesii, Pawlo gi kaay tuba, “Ye Feesito heedi goó muriidane, ana koomaaba khansu, gimba ga giimaamise daqa dooguu guti lou haa guti waaway. 26 Mutemi Agiriipa khui gimbaki, sagani hiidahhaahhamisa cocoꞌomoo pandaa dosii hari ⁄atlimaa, sa gimba ha khua gu lou tuba, hhaku gimba lensee hikeesii gi hhidine ina, sa gimba gimbakee dugwaa yakwiiba. 27 Teꞌesii, Pawlo gi kaay tuba, ‘Mutemi Agiriipa, hoó ⁄imbidaa gimba daa handikimi ha tletimiisee da Iliitleemu? Ana ha khua tuba, hoó ⁄imbida.’ ” 28 Da hheꞌesi, Agiriipa gi kaay sa Pawlo tuba, “Goo ilatahhade tuba, qatlayki gu coko⁄o hani cira hiidahhasidaa hiifaafahha ana, ma heedi gu Kristu tleehhidi!” 29 Pawlo gi kaay tuba, “Ana gimati qoomay gu coko⁄o baku gu tleedu see, ana firima Iliitleemu ambee, ugu sliimaa haa hida hhanki goõ guni akhaakhamisee ana letuti, taqay tleehhidiyee da ana gooay. Gu lou, ana slaꞌaaba unkuray, ma dangu khiidimi jeerage.”

30 Da hheꞌesi, mutemi Agiriipa gi qadidi sliimaa haa Gafana Feesito, Beriniike haa hida wakinay goõ gwaa ibiidee sliimaa haa inay. 31 Qatlay giyaa ilii waaudiri waaukeesaa, hingaa wariikaayri inay haa inay tuba, “Heediki yoó yondiidiyaaba idoo lensee, daraa hiiboo⁄odi ina ma dugu gaasi ma ilapingiru see jeerage.” 32 Da hheꞌesi, Agiriipa gi kaay sa Feesito tuba, “Heediki duguũ aloo hiica⁄asi, bere yaa aloo kereꞌesiyaaba rufaa da gimba gosi, duguma itatiisa kay ha Kaysaari.”