7
Ambosakoŋ yoŋonoŋ qaa kuma soogi.
Mat 15.1-9
1 Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ ano iikawaa boi tosaaŋa Jerusalem sitinoŋga kagiti, iyoŋonoŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ ajoroogi. 2 Kambaŋ iikanoŋ Jiisaswaa gowokouruta tosaaŋanoŋ borogia mende soŋgbama doŋhamo mende qeŋ nembanene negi iŋiima uugia boliro.
3 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ano Juuda ejemba tosaaŋa kuuya yoŋonoŋ ambosakoŋ yoŋoo siligia otaaŋ laligogi. Kawaajoŋ borogia wala soŋgbama sororogoŋgo nembanene neŋ laligogi. 4 Kaaŋagadeeŋ gawonoŋga me maaketnoŋga kawuti, iikanoŋ wala apu kosoŋ ariŋ konjoratiŋgo nene oosiriŋ laligogi. Kaaŋagadeeŋ qambi, monjoŋ ano komanene kuuya ii soŋgbama hamo qeŋ laligogi. Sili kaaŋa kaaŋa ii mamaga otaaŋ laligogi.
5 Kawaajoŋ Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ ano iikawaa boi yoŋonoŋ Jiisas kokaeŋ qisiŋ mugi, “Goo gowokouruganoŋ mono naambaajoŋa ambosakoŋurunana yoŋoonoŋ sili mende otaaŋ borogia doŋhamo mende qeŋ kileŋ nembanene meŋ neŋkeju.”
6 * Ais 29.13Kaeŋ qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Oo uumeleembaa ejemba seleseleya, gejatootoo eja Aisaianoŋ mono oŋoo kaniagia tororo luluuma Buju Tere moŋ kokaeŋ oorota eja,
‘Ejemba tuuŋ koi kanoŋ mono je buugianoŋ awaagadeeŋ goda qeŋ nomakejuto, uugianoŋ telambelaŋ ama noma moŋgeŋ koriganoŋ aŋgi eja.
7 Kaeŋ ero noo waena eeŋ toontooŋ meŋ mepeseeŋ nomakeju.
Kana qaa kuma oŋombonjeŋ kitianoŋ ejemba yoŋoo jeŋkootogia ii gisomaso ama melokanjiŋkeju.’
8 Aisaianoŋ kaeŋ ooro. Oŋo mono iikawaa so Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa gema qeŋ ambosakoŋurugia yoŋoo siligia otaaŋkeju. Ii mende sokonja.”
9 Kaeŋ jeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋoaŋgiaa siligia walaga otaawombaajoŋ mono awaagadeeŋ Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa qewagoŋkeju. 10 * Eks 20.12; 21.17; Lew 20.9; Dut 5.16Iikawaa qaaya moŋ ii kokaeŋ: Moosesnoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, ‘Nemuŋ maŋga mono goda qeŋ oromakeba,’ ano ‘Moŋnoŋ maŋa me nemuŋa qasuaaŋ mubaati, ii mono qegi komuwa.’ 11 Kaeŋ jeŋ kotoroto, oŋo qaa ii uuguŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Moŋnoŋ nemuŋ maŋa ii kokaeŋ irijowaa: Oo wosona mojeŋ. Noo naŋgonaŋgo iwoina buŋa qeŋ aowaoragati, ii Anutuwaa taha mamatewowaajoŋ gosiŋ andaborowe buŋayaa nanduŋa koloowaa. 12 Moŋnoŋ kaeŋ irijoro sokombaa jeju.’ Kaeŋ jeŋ somoŋgoŋ mugi nemuŋ maŋa yoroojoŋ ilailaa moŋ mende toroqeŋ oromakebaa. Ii mende sokonja. 13 Yei! Kaeŋ ama oŋoaŋgiaa nanamemeŋgiaa siligia jeŋ kotoŋ iikanoŋ Anutuwaanoŋ jojopaŋ qaa qewagogi omaya kolooŋ jaŋgoŋ qaomakeja. Oŋo iwoi kaaŋa ii mamaga amakeju.” Kaeŋ jeŋ meleema oŋono. Kiaŋ.
Eja uu ii nomaeŋ tilooŋ riisija?
Mat 15.10-20
14 Jiisasnoŋ ejemba tuuŋ mombo oŋoono kagi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono kuuya qaa koi geja ama moma asariwu. 15 Iwoi seleeŋgeŋga eja uutanoŋ kemeŋkeji, iikanoŋ tilooŋ mumambaajoŋ amamaaŋkejato, iyaŋaa uu wombotanoŋga qaa kouma kamaaŋkeji, iikanoŋ mono tilooŋ muŋkeja. 16 Moŋnoŋ gejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono qaa koi geja ama moma kotowa.” Kiaŋ.
17 Jiisasnoŋ kaeŋ jeŋ ejemba tuuŋ oŋomesaoŋ kema miri moŋnoŋ uro. Uma raro gowokourutanoŋ sareqaa iikawaa kaniaajoŋ qisigi. 18 Qisigi kokaeŋ iŋijoro, “Oo alauruna, oŋo kaaŋagadeeŋ momogia awaa mende koloojamaeŋ? Nembanene iwoi seleeŋgeŋga eja uutanoŋ kemeŋkeji, ii tilooŋ mumambaajoŋ amamaaŋkeja. Ii moma kotoju me qaago? 19 Ii uu wombotanoŋ mende kemeŋkejato, korojoŋanoŋ kemeŋ seleeŋgeŋ kamaaŋkeja.” Jiisasnoŋ qaa kaeŋ jeŋ iikanoŋ nembanene kuuya ii meŋ soraidabororo.
20 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, “Eja uu wombotanoŋga qaa kouma kamaaŋkeji, iikanoŋ mono tilooŋ muŋkeja. 21 Ejemba uu wombogianoŋga iwoi koi kaaŋa kolooŋ koumakeja: Qaa bologa romoŋgoŋ serowiliŋ ambombaajoŋ momakeju. Iwoi yoŋgoro meŋ oweŋ jenaŋ meŋ ejemba uŋugi komuwutiwaajoŋ momakeju. 22 Oloŋkalu ambombaajoŋ momakeju. Meŋgo mewombaa otoko amakeju. Bidaaŋ jembooli ano aŋgomokoloŋ ambombaajoŋ momakeju. Qaa saga jeŋ uuduuduu ambombaajoŋ momakeju. Gejajuju ama goroŋooso ambombaajoŋ momakeju. Sewaŋkiki laligoŋ gemaqeqe qaa jeŋ Anutu mepaegowombaajoŋ momakeju. Jaba-arambaraŋ ama sili uugia qaa amakeju. 23 Iwoi bologa kuuya iikanoŋ mono ejemba uu wombogianoŋga kouma tilooŋ oŋomakeja.” Kiaŋ.
Keinan emba moŋnoŋ kaparaŋ koma qama kooliro.
Mat 15.21-28
24 Jiisasnoŋ waama Genesaret gomaŋ mesaoŋ siti qagara Taia ano Saidon iikawaa distrik qata Fonisia kawaa uutanoŋ keno. Kema gomaŋ moŋnoŋ uma bujuya moŋnoŋ mobabotiwaajoŋ buugia mejugoroto, kileŋ aasaŋgoya laligomambaajoŋ amamaaro. 25 Amamaaro iikanondeeŋ emba moŋ borata melaa ii omeyawo laligoro Jiisaswaa bujuya moma iwaanoŋ kaŋ batanoŋ kemeŋ simiŋ kuno. 26 Emba ii Juudaga qaagoto, Griik qaa jeŋ laligoro. Nemuŋ maŋa ii Fonisiaga Siria prowins kanoŋa. Iinoŋ borataa uutanoŋga ome konjombaatiwaajoŋ welema muro. 27 Welema muro kokaeŋ ijoro, “Juuda nono wala nononanaa meraboraanana uŋuaginiŋ neŋ timbiriŋ ambuya. Kawaajoŋ merabora yoŋoo mirigianoŋga bered meŋ kasu oŋoniŋ mende sokombabo. Juuda anana wabaurunana oŋoo qagia kasu qamakejoŋ. Niinoŋ wala Juuda ejemba ilaaŋ oŋombe kantri tosaaŋa oŋonoŋ mono kasu kaaŋa mamboma laligowu.”
28 Kaeŋ ijoro moma kokaeŋ meleeno, “Poŋ, ii saanoŋ mojento, kasu meria yoŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ merabora yoŋoonoŋ nene reemoŋa nene duŋ baatanoŋ kamaaro neŋkeju.”
29 Kaeŋ meleeno Jiisasnoŋ kokaeŋ ijoro, “Qaa kaeŋ jejaŋiwaajoŋ saanoŋ moma gonjeŋ. Ome iikanoŋ mono keteda koi boraga mesaoŋ kenja. Kawaajoŋ gii saanoŋ kemba.”
30 Kaeŋ ijoro moma mirianoŋ keno omenoŋ borata mesaoro duŋanoŋ ero iiro. Kiaŋ.
Jiisasnoŋ eja moŋ meagoro.
31 Jiisasnoŋ mombo Taia siti gomaŋ mesaoŋ Saidon sitinoŋ kema uuguŋ misiŋgoŋ Ten-taoŋ gomambaa biiwia uuguŋ Galili apu aŋgoŋ kosianoŋ karo. 32 Karo gejaduu eja moŋ qaaya qaomambaajoŋ anoti, ii wama Jiisaswaanoŋ kagi. Kaŋ boria waŋanoŋ ambaatiwaajoŋ qisiŋ mugi. 33 Qisiŋ mugi eja ii wama ejemba tuuŋ ii oŋomesaoŋ moŋgeŋ keni. Kema Jiisasnoŋ boro susuya gejianoŋ ama nama mombo iyaŋaa boro susuyanoŋ sulaaŋ neselaŋanoŋ oosiriro. 34 Oosiriŋ Siwenoŋ uuro uro osoŋgombo qama kooliŋ iyaŋaa qaanoŋ “Efata,” ananaa qaanoŋ ‘Mono toowa,’ kaeŋ jero.
35 Kaeŋ jero gejawoitanoŋ toori neselaŋanoŋ lolooro qaaya awaagadeeŋ jero. 36 Jero Jiisasnoŋ iikawaa bujuya ejemba iŋijowubotiwaajoŋ qotogoŋ oŋono. Qotogoŋ oŋoma kaparaŋ kono yoŋonoŋ ii kaparaŋ koma jeŋ seiŋ laligogi. 37 Jeŋ seiŋ laligogi ejembanoŋ newogia tegoro waliŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Iwoi kuuya awaagadeeŋ amakeja. Gejaduu gejagia metooro momakeju. Ejemba motoya yoŋoo neselaŋgia isano qaa jeŋkeju.” Kiaŋ.