1 Jiisasnoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ qaagia gosiŋ jeŋ tegoro kamaawubotiwaajoŋ mono tosaaŋa yoŋoo qaagia mende gosiŋ jeŋ tegowu. 2  * Maak 4.24Kawaa kania ii kokaeŋ: Oŋonoŋ tosaaŋa yoŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegowuti, Anutunoŋ mono keda motooŋgonondeeŋ oŋoaŋgiaa qaagia gosiŋ jeŋ tegowaa. Oŋonoŋ tosaaŋa yoŋoojoŋ jeŋkooto ama meŋ uma kamaaŋ gosiŋ oŋomakejuti, Anutunoŋ mono iikawaa so oŋoaŋgia ama oŋono uma kamaaŋkebuya.

3 “Gii alagaa jaanoŋ godomaruru melaada iijanto, geeŋgaa jaaganoŋ gere tapia somata eji, ii mono naambaajoŋ mende iima kotojaŋ? 4 Me nomaembaajoŋ ama afaaŋgoŋ alaga kokaeŋ ijojaŋ, ‘Alana moba, nii saanoŋ jaaganoŋga godomaruru itagowe kamaawa?’ Kaeŋ afaaŋgoŋ jejanto, gere tapia somata ii geeŋgaa jaaganoŋ eja.

5 “Oo gii uumeleembaa selesele ejaga, gii mono wala geeŋgaa jaaganoŋga gere tapia somata meŋ giliwa. Ii meŋ giliŋgo tororo iima kotoŋ alagaa jaanoŋga godomaruru melaada ii saanoŋ itagona kamaawaa. 6 Iwoiwaajoŋ mogi tak-kootoya qaita moŋ kolooji, ii mono kasu mende oŋombu. Maa damandaŋ qeqeta ii mono bao bagianoŋ mende giligi kemba. Kaeŋ ambuti eeŋ, iyoŋonoŋ mono ii kanagianoŋ tilalaaŋ oŋoma mombo meleema oŋoaŋgia iŋiŋ kitomitoŋ oŋombubo. Kiaŋ.

7 “Mono Anutu qama kooliŋkebu. Qama kooligi gosiŋ iwoi oŋombaa. Mono iwoiwaa Anutuwaanoŋ borojaŋ meŋ moŋgamakebu. Ii moŋgaŋgi qendeeno iwoi mokoloowuya. Mono nama nagunoŋ qeŋkebu. Qegi nagu horoŋ oŋombaa. 8 Moŋnoŋ Anutu qama kooliŋkeji, Anutunoŋ mono iwaa kitia meleeno buŋa qeŋ aowaa. Iwoiwaa moŋgamakeji, iinoŋ mono iwoi mokoloowaa. Nagunoŋ qeŋkejiwaajoŋ mono nagu horoŋ mubaa.

9 “Mobu, ejemba oŋoonoŋga moronoŋ kokaeŋ anaga: Merianoŋ bisketwaajoŋ qisiro jamo mubaa? 10 Me merianoŋ sorawaajoŋ qisiro qato mubaa?

11 “Kaeŋ kolooro oŋo ejemba bologa kolooŋ kileŋ kaleŋ awaa awaa meraboraurugia oŋombombaa so koloojuti eeŋ, oŋoo Maŋgia Siwe gomanoŋ laligoji, iinoŋ mono kaleŋa nomaeŋ aŋgoŋ konaga? Iwaa uutaa nanamemeŋa ii nunuuguŋ qaita moŋ kolooja. Kawaajoŋ oŋo iwoi awaawaajoŋ qama kooliŋ qisiŋ mubuti eeŋ, iinoŋ mono siiŋanoŋ ii oŋombaa.

12  * Luuk 6.31“Kawaajoŋ ejembanoŋ oŋo iwoi kuuya ama oŋombutiwaajoŋ momakejuti, iikawaa so mono ii kaaŋagadeeŋ ama oŋomakebu. Kaeŋ aŋgi Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo ejemba yoŋoo Buju Tere qaagia iikanoŋ mono hoŋgiawo kolooro mindimindiri kanianoŋ asuganoŋ koloowaa. Kiaŋ.

13 “Gere sianoŋ kemebombaa kania ii afaaŋgoya ano naguya ii laaŋania. Ejemba seiseiyanoŋ nagu ii kotoŋ kana ii metetereeŋ kembuya. Kawaajoŋ oŋo mono kiropo nagu goŋgoŋa kotoŋ iikawaa uutanoŋ kembu.

14 “Laaligo kombombaŋanoŋ keukeutaa kania ii opopoŋgoya osiqosiawo ano naguya ii goŋgoŋa. Ejemba afaaŋgoyanoŋ nagu ii mokoloowuya. Kiaŋ.

15 “Gejatootoo ejemba takapolakaya yoŋonoŋ lamawaa sele esuya mouma oŋoonoŋ kaŋkejuto, uugianoŋ kasu kawalia kaaŋa kolooju. Kawaajoŋ oŋo mono yoŋoojoŋ ama toogia moma galeŋ meŋ aoŋ laligowu. 16 Gawoŋgiaa hoŋa iigi kanagia qendeeno saanoŋ moma kotowu. Nejoŋ hoŋa ii kasuneselanoŋ kolooŋkeja me qaago? Waruŋ hoŋa ii kowororonoŋ kolooro meŋ kululuuŋkejoŋ me qaago? Qaago!

17 “Kawaa so gere awaa kuuya yoŋonoŋ hoŋgia awaa kuuŋkejato, gere bologanoŋ mono hoŋgia bologa kuuŋkeja. 18 Gere awaanoŋ hoŋa bologa kuumambaajoŋ amamaaŋkeja ano gere bologanoŋ hoŋa awaa kuumambaajoŋ amamaaŋkeja.

19  * Mat 3.10; Luuk 3.9“Gere kuuya hoŋa awaa mende kuuŋkejuti, ii mono galeŋanoŋ kotoŋ meŋ gerenoŋ giliro kemebuya. 20  * Mat 12.33Iikawaa so ejemba yoŋoo gawoŋgiaa hoŋa iigi kanagia qendeeno saanoŋ moma kotowuya. Kiaŋ.

21 “Noo Siwe maŋnaa uusiiŋa teŋ komakeji, iinoŋ mono iwaa bentotonoŋ keubaa. Mamaga yoŋonoŋ noojoŋ ‘Poŋ, Poŋ!’ eeŋ qama jeŋkejuto, kuuya yoŋonoŋ Siwewaa bentotonoŋ mende keubuya.

22 “Jenteegowaa kambaŋ somata iikanoŋ mamaga yoŋonoŋ kaŋ noojoŋ kokaeŋ nijowuya, ‘Oo Poŋ Poŋ, nononoŋ mono goo qaganoŋ iwoi koloowaatiwaa gejatootoo qaa waladeeŋ jeŋ laligoniŋ. Nononoŋ mono goo qagaa esuŋanoŋ omeya omeya oŋotaaŋ laligoniŋ. Goo qaganoŋ mono nemuŋ koma nonono aŋgoleto esuŋmumugiawo mamaga meŋ laligoniŋ. Ii duduujaŋ me?’ 23  * Ond 6.8Kaeŋ nijogi kambaŋ kanoŋ kaniagia asuganoŋ kokaeŋ iŋijowe mobuya, ‘Niinoŋ kambaŋ moŋnoŋ oŋo mende moma oŋombe. Ejemba jeulalaŋ aaŋa, oŋo mono nomesaoŋ togowu.’ Kiaŋ.

24 “Kaeŋ koloojiwaajoŋ daeŋ yoŋonoŋ noo qaa jena jejeŋi, ii moma iikawaa so teŋ koma meŋkejuti, niinoŋ kuuya iyoŋoo kaniagia qendeema momakooto ejawaa so ama kokaeŋ jemaŋa: Iinoŋ miria jamo kowonjiŋ qaganoŋ mero. 25 Kaeŋ mero koŋuru kambanoŋ koŋ rombuŋ giliŋ kamaaro apu luguro musu somata qero apu gboulu somata waama miri sopayanoŋ kuuroto, miri ii jamo kowonjiŋ qaganoŋ mero nanotiwaajoŋ ama mende kuno.

26 “Daeŋ yoŋonoŋ noo qaa jena jejeŋi, ii moma iikawaa so mende teŋ koma meŋkejuti, niinoŋ kuuya iyoŋoo kaniagia qendeema eja nekoŋaa so ama kokaeŋ jemaŋa: Iinoŋ miria sakasiŋ baŋare qaganoŋ mero. 27 Kaeŋ mero koŋuru kambanoŋ koŋ rombuŋ giliŋ kamaaro apu luguro musu somata qero apu gboulu somata waama miri sopayanoŋ kuuro gororoŋgoŋ kamaaro.” Kiaŋ.

28  * Maak 1.22; Luuk 4.32Jiisasnoŋ qaa ii jedabororo ejemba tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ mogi kuma oŋonoti, tani iikawaajoŋ aaruŋ waliŋgogi. 29 Iinoŋ yoŋoo Kana qaawaa boiurugiaa tani mende kuma oŋonoto, ku-usuŋ Toya koloojiwaa so ejemba kuma oŋono moma tani kawaajoŋ waliŋgogi newogia tegoro. Kiaŋ.