21
Emba malo moŋnoŋ nanduŋ hoŋa ano.
Maak 12.41-44
1 Jiisasnoŋ nama uuro keno ejemba qabuŋagiawo yoŋonoŋ nanduŋgia ii nanduŋ katapanoŋ aŋgi kemero. 2 Aŋgi kemero emba malo wanaya moŋnoŋ kaŋ soojaakota osoga woi ano kemeroti, ii kaaŋagadeeŋ iiro. 3 Ii iima kokaeŋ jero, “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Malo wanaya koi kanoŋ nanduŋ anji, ii mono tosaaŋa kuuya uŋuuguŋ anja. 4 Kawaa kania ii kokaeŋ: Kuuya yoŋonoŋ moneŋ somata eŋ oŋono kitiagadeeŋ anjuto, emba koi kanoŋ eŋ laligojiwaa so iwoiya kuuya andaboroŋ eeŋ toontooŋ laligowaa.” Kiaŋ.
Jiwowoŋ jigonoŋ kondemondeeŋ koloowaa.
Mat 24.1-2; Maak 13.1-2
5 Jerusalem jiwowoŋ jigo ii jamo iimasiiŋsiiŋawo ano kaleŋa kaleŋa Anutuwaajoŋ aŋgiti, iikanoŋ menjereŋgogi akadamuyawo eroti, gowoko tosianoŋ ii iima amiŋ mogi Jiisasnoŋ qaa kokaeŋ iŋijoro, 6 “Miri koi iijuti, ii mono kondeeŋgi miriwaa jamo moŋ ii jamo mombaa qaganoŋ mende ewaato, qeqelalaŋ saoyagadeeŋ ewaa.”
Kakasililiŋ ano sisiwerowero koloowaa.
Mat 24.3-14; Maak 13.3-13
7 Kaeŋ iŋijoro qisiŋ mugi, “Boi, qaa jejaŋi, iikawaa hoŋa mono naa kambanoŋ koloowaa ano koloomambaajoŋ ambaati, iikawaa aiweseyanoŋ mono nomaeŋ asugiwaa?”
8 Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Moŋnoŋ aŋgomokoloŋ ano jiŋjauŋ qeŋ kembutiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. Ejemba mamaganoŋ asugiŋ noo qananoŋ kokaeŋ iŋijowuya, ‘Niinoŋ Kraist koloojeŋ,’ ano, ‘Kambaŋ mono torija.’ Kaeŋ iŋijowuyato, oŋonoŋ mono iyoŋoo gemagianoŋ mende kembu. 9 Manja kareŋa kareŋa kolooŋ kema karo otoŋa mobuyato, jeneŋgia mono mende orowa. Iwoi ii waladeeŋ koloowaatiwaa jejetaga. Ii koloowaato, namowaa kambaŋanoŋ mono iikanondeeŋ uulaŋawo mende tegowaa.”
10 Kaeŋ iŋijoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero mogi, “Kantri moŋnoŋ kantri moŋ uŋuwombaajoŋ waabuya. Ejemba tuuŋ moŋnoŋ tuuŋ moŋ yoŋowo aroŋ qeŋ aowombaajoŋ waabuya. 11 Baloŋa baloŋa kanoŋ naŋ somasomata qonjoma meŋ namo meleeno kemeŋkebaa. Kaaŋagadeeŋ bodia bodia kolooŋ uma ewaa. Ji kotiga kotiga ii koloogi jaasooŋgo komuŋkebu. Sombinoŋ aiwese somata jaamorota morota iŋiima aaruŋ toroko momakebuya.” Kiaŋ.
Oligaa Buŋawaajoŋ kere koloowaa.
Mat 24.9-14; Maak 13.9-13
12 “Iwoi kuuya ii koloowaato, wala kozigeŋ tosianoŋ oŋo uugia meleeŋgitiwaajoŋ ama uŋuama somoŋgoŋ sisiwerowero ama oŋombu. Tosianoŋ horoŋ oŋoma qamakooli mirigianoŋ qaa gawoŋgia meŋ jeŋ tegogi kapuare miria miria kanoŋ oŋoombuya. Tosianoŋ noo qanaajoŋ ama uŋuaŋgi kantria kantria yoŋoo eja poŋ ano gawana yoŋoo jaasewaŋgianoŋ nambuya. 13 Kaeŋ nama noo kaniana saanoŋ naŋgoŋ iŋijowu. 14 * Luuk 12.11-12Qaa jakeyanoŋ oŋooŋgi nambuti, kambaŋ iikanoŋ qaa nomaeŋ jewonaga, iikawaa majakakaya waladeeŋ mende mobu. Qaa ii mono uu wombogianoŋ aŋgi ewa.
15 “Ii kokaembaajoŋ: Niinoŋ oŋowo nama momakooto oŋoma buugia meŋ afaaŋgomaŋa. Uuafaaŋgadeeŋ laligogi tuarenjeŋurugia yoŋoonoŋga moŋnoŋ momakooto ii qotogoŋ qaagia qewagoŋ meŋ kamaaŋ oŋombombaajoŋ amamaawaa. 16 Oŋoaŋgiaa nemuŋmaŋ, daremuŋ, tinitosa ano alaurugia yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ aŋgonaŋ meŋ oŋoŋgi oŋoonoŋga tosaaŋa uŋugi komuwuya. 17 Kantri kuuya yoŋonoŋ noo qanaajoŋ ama kazi ama oŋoŋgi laligowuya.
18 “Kaeŋ laligowuyato, niinoŋ kalaŋ koma oŋombe waŋgiaa juya moŋnoŋ mende soowaa. 19 Oŋo kaparaŋ koma kotiiŋ boŋ qeŋ nama iikanoŋ mono haamo ama oyaŋboyaŋ laaligo buŋa qeŋ aowuya.” Kiaŋ.
Jerusalem sitiwaa kondemondeeŋ uuduuduuyawo
Mat 24.15-21; Maak 13.14-19
20 “Kanageŋ manjaqeqe tuuŋ yoŋonoŋ kouma Jerusalem siti liligoŋ gbaŋ ambuti, oŋo ii iima kambaŋ iikanoŋ mono kokaeŋ romoŋgowu, ‘Siti waŋa kondemondeembutiwaa kambaŋanoŋ mono kaŋ kuuja.’ 21 Kambaŋ iikanoŋ Judia prowinsnoŋ laligowuti, oŋonoŋ mono misiŋgoŋ horoŋ baaŋanoŋ kembu. Sitinoŋ laligowuti, oŋonoŋ mono siti mesaowu. Siti seleeŋgeŋanoŋ laligowuti, oŋonoŋ mono sitinoŋ mende kembuya.
22 * Hoos 9.7“Ii kokaembaajoŋ: Buŋa Terenoŋ gejatootoo qaa oogita eji, ii kuuya mono hoŋawo koloowaa. Qaa iikawaa so Anutunoŋ kambaŋ iikanoŋ siŋgisoŋgogiaa iroŋa meleema qagianoŋ ano ubaa. 23 Anutunoŋ Israel kanageso siŋgisoŋgogiaajoŋ iriŋa soono kazia qendeema oŋono namonoŋ kakasililiŋ jekania booroŋgoya asugiwaa. Emba korowo ano merabora ajunoŋ yoŋonoŋ mono kambaŋ iikanoŋ nomaeŋ uulaŋawo kembuyaga? Kawaajoŋ ‘Yei!’ qama wanjinjiŋgojeŋ.
24 “Kondeŋmondeeŋ iikanoŋ ejemba tosaaŋa ii manjawaa soo somatanoŋ uŋugi komuwuya. Tosaaŋa kasa gbadooŋ oŋoma uŋuaŋgi kantri kuuya yoŋoo batugianoŋ keubuya. Keugi waba kantri yoŋonoŋ kouma Jerusalem riimemeaaŋ laligowuya. Kaeŋ laligogi Anutunoŋ kambaŋgia tooŋ qero raji, iikanoŋ kaŋ kuuro mesaowuya.” Kiaŋ.
Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ asugiwaa.
Mat 24.29-31; Maak 13.24-27
25 * Ais 13.10; Eze 32.7; Joel 2.31; Ais 6.12-13“Weeŋ ano koiŋ jaagaranoŋ ano seŋgelao iikanoŋ aiwese morota morota asugiwaa. Kowenoŋ siri qegi otoŋ somata kolooŋkejiwaajoŋ namowaa kantri kuuya yoŋonoŋ doomoroŋgia keno koŋajiliŋ moma laligowuya. 26 Kaeŋ laligogi sombinoŋ utugoro iikawaa ilawoilaya ii raragia mesaoŋ eŋkaloloŋ aŋgi soowaa. Kawaajoŋ gomaŋa gomaŋa kanoŋ lombo bologa totooŋ koloowaatiwaajoŋ laligoŋ toroko moma uugia duuro jaagiili ambuya.
27 * Dan 7.13; Ais 1.7“Kambaŋ iikanoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa iinoŋ koosu qaganoŋ karo iibuya. Ku-usuŋa somatanoŋ sakondindiŋawo asuganoŋ asugiro asamararaŋa iibuya. 28 Kaeŋ kawaato, iwoi ii kanaiŋ koloowaati, oŋonoŋ mono kambaŋ iikanoŋ Siwenoŋ ubombaa kambaŋgianoŋ toriwaatiwaajoŋ mono waŋgia meŋ waama uugia meŋ kululuuŋ awasaŋkaka nambu.” Kiaŋ.
Taoŋ gerewaa sareqaa
Mat 24.32-35; Maak 13.28-31
29 Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo mono taoŋ ano gere tosaaŋa ii iŋiima tanigia mobu. 30 Gere ii seŋgia loŋgogi ii iima iikawaa kania oŋoaŋgio moma asariŋ kokaeŋ jeŋkeju, ‘Weeŋ kambaŋa mono dodowija.’ 31 Oŋonoŋ kaaŋiadeeŋ qaa jejeŋi, iikawaa hoŋanoŋ kolooro iima moma asariŋ mono kania kokaeŋ jewu, ‘Anutuwaa bentotoŋaa Eja hoŋanoŋ mono uulaŋawo dodowiŋ kawaa.’
32 “Niinoŋ qaa hoŋa moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba kete namonoŋ laligojuti, iyoŋonoŋ mende komugi iwoi kuuya jejeŋi, ii mono iyoŋoo laaligo kambaŋgianoŋ asugiwaa. 33 Siwe namonoŋ goroŋ qewaoto, noo Buŋa qaananoŋ mono mende aliwaa.” Kiaŋ.
Uugbili mesaoŋ koomuya laligowombo.
Mat 24.42-44; Maak 13.33-37
34-35 “Kambaŋ somata iikawaa lombotanoŋ ejemba kuuya namonoŋ laligowuti, iyoŋoo qagianoŋ kaeŋ kolooŋ ubaa. Kawaajoŋ iikanoŋ pilitik kaŋ siwa kaaŋa qeragoŋ oŋombabo. Kawaajoŋ namonoŋ laaligowaa majakakayanoŋ qagianoŋ uro jejelombaŋ ama apu kotiga neŋ eŋkaloloŋ ama uugia bimoowabotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu.
36 “Kawaajoŋ mono kambaŋ so uugbili laligoŋ qama kooliŋ laligowu. Kaeŋ laligogi esuŋ oŋono iwoi kuuya ii koloowaati, iikawaa uutanoŋga kok koma mono Siwe gomambaa Eja hoŋaa jaasewaŋanoŋ awasaŋkaka nambuya.” Kiaŋ.
37 * Luuk 19.47Kambaŋ iikanoŋ Jiisasnoŋ weeŋ so jiwowoŋ jigonoŋ nama Buŋa qaa kuma oŋono gomaŋ mare kolooro mesaoŋ baaŋa qata Oil gere baaŋa qamakejoŋi, iikanoŋ uma eŋ laligoro. 38 Kaeŋ laligoro ejemba tuuŋ kuuya yoŋonoŋ weeŋ so umugawodeeŋ jiwowoŋ jigonoŋ uma Buŋaya jero mobombaajoŋ iwaanoŋ kaŋ laligogi. Kiaŋ.