1 Jiisasnoŋ Sabat kendoŋ moŋnoŋ Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoo jotamemeya mombaa mirianoŋ uma nene nero. Neŋ raro tosianoŋ galeŋ meŋ itiigi. 2 Iikanoŋ iwaa jaasewaŋanoŋ ji eja moŋ kana boria apunoŋ ologoŋ somariiro raro. 3 Jiisasnoŋ ii iima kanaiŋ Kana qaawaa boi ano Farisii ii qisiŋ oŋoma kokaeŋ jero, “Sabat kendonoŋ eja meŋ qeaŋgoŋ muŋ iikaaŋa kanoŋ Kana qaa uuguwoŋa me qaago?”

4 Kaeŋ jeroto, yoŋonoŋ goroŋ qeŋ ragi. Ragi borianoŋ eja ii oosiriŋ meŋ qeaŋgoŋ wasiro keno. 5  * Mat 12.11Keno kokaeŋ iŋijoro, “Oŋoonoŋga mombaanoŋ mera me bulmakao ejia ii Sabat kendonoŋ apu roŋnoŋ kemebaati eeŋ, ii mono uulaŋawo horogi koubaa. Moronoŋ ii mende hororo kounaga?” 6 Kaeŋ qisiŋ oŋono kawaa kitia meleembombaa bimooŋ qaagia bogoro ragi. Kiaŋ.

7 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ejanoŋ ejemba nenewaajoŋ koma horoŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ duŋ jaayanoŋ eu metogoŋ ragiti, Jiisasnoŋ ii iima kawaajoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ iŋijoro, 8  * Gba 25.6-7“Moŋnoŋ gii maraŋ (agomiŋ aoao) lombambaanoŋ koma horoŋ gono iikanoŋ kema duŋ jegeŋa mende meŋ raba. Kaeŋ ambagati eeŋ, tosaaŋa koma horoŋ oŋonoti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ gii guuguŋ qabuŋayawo koloowabo.

9 “Iinoŋ kouro lombaŋ toyanoŋ goonoŋ kaŋ kokaeŋ jenaga, ‘Gii duŋ koi mesaona uuta iinoŋ raba.’ Kaeŋ jewaati eeŋ, gii mono waama baatanoŋ emu kamaaŋ duŋ meŋ rama gamuga senjombo mobabo. 10 Kaeŋ qaagoto, moŋnoŋ koma horoŋ gombaati, gii saanoŋ duŋ simiŋanoŋ emu kema raba. Kaeŋ rana lombaŋ toyanoŋ kouma giima jewaa, ‘Alana, gii saanoŋ kaŋ duŋ jegeŋanoŋ eu kema raba’. Kaeŋ jero giinoŋ ejemba giwo rama nene nejuti, mono kuuya iyoŋoo jaagianoŋ qabuŋagawo koloowaa. 11  * Mat 23.12; Luuk 18.14Ii kokaembaajoŋa: Iyaŋgiaa uugia meŋ ubuti, Anutunoŋ ii kuuya meŋ kamaaŋ oŋombaa. Moŋnoŋ iyaŋa uuta meŋ kamaawaati, Anutunoŋ mono ii meŋ uma mubaa.”

12 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) ejanoŋ ejemba koma horoŋ oŋono lombanoŋ ragi Jiisasnoŋ lombaŋ toya eleema iima kokaeŋ ijoro, “Gii weembaa me gomantiiŋaa lombaŋ moŋ ooŋ iikanoŋ geeŋgaa alauruga me daremuŋuruga ii mende koma horoŋ oŋomba. Tinitosauruga me miri ejemba qabuŋagiawo ii mende koma horoŋ oŋomba. Kaaŋa lombambaajoŋ koma horoŋ oŋonati, ii kaaŋiadeeŋ koma horoŋ goma tosaga ii metogoŋ goŋgi tegowaa. Kaeŋ ambaati eeŋ, Anutunoŋ mono iikawaa tawaya mende gombaa.

13 “Kaeŋ qaagoto, lombaŋ mozozoŋgoŋ oowagati, gii mono ejemba kamaaŋqeqeta ii koma horoŋ oŋomba. Ejemba wanaya, lokoŋ ano jaagoo koloojuti, mono ii oŋoona sokombaa. 14 Ii koma horoŋ oŋona yoŋonoŋ tosa metogoŋ gombombaajoŋ amamaagi gii iikawaajoŋ simbawoŋawo kolooŋ laligowaa. Tosagia ii eeŋ ero laligona solaŋa yoŋonoŋ koomunoŋga waagi kambaŋ iikanoŋ Anutunoŋ aŋo ii goojoŋ metogoŋ gombaa.” Kiaŋ.

15 Jiisasnoŋ kaeŋ jero nene neŋ ragi yoŋoonoŋga moŋnoŋ ii moma kokaeŋ ijoro, “Moŋnoŋ Anutuwaa bentotoŋ uutanoŋ keuma nene neŋ rabaati, niinoŋ iwaajoŋ simbawoŋawo jejeŋ.”

16 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Eja moŋnoŋ gomantiiŋaa lombaŋ somata mozozoŋgoŋ ooŋ ejemba mamaga horoŋ oŋoŋgi kawutiwaajoŋ jero. 17 Lombaŋ kambaŋa kaŋ kuuro weleŋqeqeya moŋ wasiro koma horoŋ oŋomambaajoŋ ijoroti, iinoŋ yoŋoonoŋ kema jero mogi, ‘Iwoi kuuya mozozoŋgodaboroniŋ eja. Kawaajoŋ mono saanoŋ kawu.’ 18 Kaeŋ iŋijoroto, ii moma yoŋonoŋ korebore kanaiŋ iwoi tosianoŋ mondoŋ togogi. Eja mutuyanoŋ jero, ‘Nii molaleŋ moŋ sewaŋa mewetiwaajoŋ iikanoŋ kema iimambaajoŋ mojeŋ. Iikanoŋ somoŋgoŋ nonja. Kawaajoŋ saanoŋ kema ijona mende moma boliŋ nomba.’ 19 Eja moŋnoŋ jero, ‘Nii bulmakao ejia 10 sewaŋgia meweti, ii qaqanoŋ somoŋgowe kinoŋ horogi kema gawoŋ batogoŋ menjaŋgomaŋa. Iikanoŋ somoŋgoŋ nonjiwaajoŋ saanoŋ ijona mende moma boliŋ nomba.’ 20 Moŋnoŋ toroqeŋ kokaeŋ jero, ‘Nii emba woranda koi sewaŋa mewetiwaajoŋ kamambaajoŋ amamaajeŋ.’

21 “Kaeŋ jegi weleŋqeqenoŋ eleema eja poŋa buju ii ijoro. Ijoro moma uuta gere jero weleŋqeqeya kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, ‘Gii mono alanzaŋ qenjaaro sombenoŋ ano kananoŋ kema ejemba kamaaŋqeqeta, wanaya, kana borogia riiriita, jaagoo ano lokoŋ ejemba ii mono uŋuana lombaŋ miri uutanoŋ koi kawu.’ 22 Jeŋ kotoŋ murotiwaa so andaboroŋ kaŋ kokaeŋ ijoro, ‘Poŋna, jeŋ kotoŋ nonjaŋiwaa so anjento, duŋ tintiŋa mombo kaaŋiadeeŋ raja.’

23 “Kaeŋ ijoro eja poŋnoŋ jero, ‘Gii mono rooŋqeqe ano kuuŋgianoŋ kema ejemba rama kenjuti, ii kaparaŋ koma kuuŋ oŋona lombaŋ miri uutanoŋ kouma saa qewu. 24 Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba wala koma horoŋ oŋomambaajoŋ jeweti, iyoŋoonoŋga moŋnoŋ noo lombanoŋ mende kouma nembanene neŋ naaŋa mobaa.’ ” Kiaŋ.

25 Jiisasnoŋ keno ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ otaaŋ keŋgi eleema kokaeŋ iŋijoro, 26  * Mat 10.37“Moŋnoŋ niwo kaŋ laligomanjeŋ nii gogoraageŋ ama noma nemuŋmaŋa, embameria, daremuŋa, naambeeta ano iyaŋaa laaligoya kaaŋagadeeŋ jegeŋ ama jopagoŋkeji, iinoŋ mono noo gowokona koloomambaajoŋ amamaawaa. 27  * Mat 10.38; 16.24; Maak 8.34; Luuk 9.23Sisigia megi moŋnoŋ nii notaaŋ siimbobolo moma maripoonoŋ komumambaajoŋ mende jojoriwaati, iinoŋ mono noo gowokona koloomambaajoŋ amamaawaa.

28 “Oŋoonoŋga moŋnoŋ miri koriga memambaajoŋ moji eeŋ, iinoŋ mono wala kamaaŋ rama moneŋa miri medaborowaatiwaa so kolooja me qaagoti, iikawaa kania gosiŋ iima kotowaa. 29 Kaeŋ mende ama miri tandoya komoma medaboromambaajoŋ kotikotiiya mende eŋ muro mesaoro eeŋ nano ejemba kuuya ii iima kanaiŋ jeŋ mepaqepae ama mububo. 30 Kaeŋ ama muŋ kokaeŋ jewubo, ‘Eja ii kanaiŋ miria meroto, ii medaboromambaajoŋ mende kotiiro.’ Iikawaa so gii Jiisas otaawaa me qaagoti, ii tororo gosiŋ moma kotowa.” Kiaŋ.

31 Jiisasnoŋ qaa ii toroqeŋ kokaeŋ jero, “Kaaŋagadeeŋ kiŋ eja poŋ moŋnoŋ kiŋ mombo aroŋ qeŋ ‘Manja qewoŋa,’ jeŋ nomaeŋ ambaa? Iinoŋ uulaŋawogadeeŋ kere mende ama mubaato, wala jawiŋuruta horoŋ oŋono ajorooŋ rama qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ amiŋ mobuya, ‘Ananaanoŋ ejaurunana 10,000 laligojoŋ ano leegeŋ kereurunana ii 20,000 laligoju. Eja poŋgianoŋ ii uŋuama kagi iŋiima saanoŋ kotiiŋ uŋuwoŋa me qaago?’ 32 ‘Mende kotiiwoŋa,’ jewuti eeŋ, iinoŋ kere kiŋnoŋ koriganoŋ karo iikanondeeŋ jotamemeuruta wasiŋ oŋono iwaanoŋ kema luae qewombaajoŋ gejanono amiŋ mobuya. 33 Kaaŋagadeeŋ oŋoonoŋga moŋnoŋ iwoi kuuya eŋ muji, ii jegeŋa ambaati, iinoŋ mono noo gowokona koloomambaajoŋ amamaawaa. Kawaajoŋ mono niiga jegeŋa nooŋgi sokombaa.” Kiaŋ.

34 “Sii ii awaa koloojato, siiŋa mesaowaati eeŋ, ii mono nomaeŋ meagoniŋ mombo siiŋawo koloonaga? 35 Kikisi omaya ii baloŋ kelegawo koloowaatiwaajoŋ meŋ kululuuŋ isombasoŋ amakejonto, sii naaŋa qaa ii iwoi mombaajoŋ mende sokombaa. Qaago! Ii mono eeŋ namonoŋ giliniŋ kemeŋ eeŋ toontooŋ ewaa. (Gii kaaŋiadeeŋ noo gowokona kolooŋ batuyanoŋ kotoŋ nomesaowagati eeŋ, mono iwoi omaya koloowaga.) Moŋnoŋ gejiawo laligoji eeŋ, iinoŋ mono qaa ii moma kotowa.” Kiaŋ.