20
Jiisaswaa kobaa qasirianoŋ gbameŋa ero.
Mat 28.1-8; Maak 16.1-8; Luuk 24.1-12
Sabat kendoŋ ragi tegoro Maria Magdala emba iinoŋ Sonda umugawodeeŋ weŋgeraŋ suluro qasirinoŋ keno. Kema jaaya uuro keno jamo somata iiro iikanoŋ mono kobaa urorooya iikawaa qaa ootanoŋga qetaŋgi kaŋ ero. Kaeŋ iima iikanondeeŋ mesaoŋ uulaŋawo kema Saimon Piito ano Jiisaswaa wombo gowokoya yoroonoŋ kaŋ kokaeŋ irijoro, “Mono Pombaa qamoya qasirinoŋga meŋ kema dakanoŋ aŋgi eji, ii mende mojoŋ.”
Kaeŋ irijoro mesaoŋ qasirinoŋ keni. Motooŋ bobogariŋ kenito, gowoko alianoŋ bobogariŋ kema Piito uuguŋ wala qasirinoŋ keuro. Keuma jamo kobaa urorooya iikawaa uutanoŋ mende uma qaa ootanoŋ eeŋ akakariŋ uuro keno opoya momosigiti, iikayadeeŋ ero iiro. Ii iiro Saimon Piitonoŋ kaaŋagadeeŋ gematanoŋ kouma jamo kobaa uutanoŋ uma opoya momosigiti, iikayadeeŋ ero iiro. Ii iiro ano waŋa opo jakaŋa moŋnoŋ momosiiŋ esuugiti, ii tosianoŋ kuma selewaa opoya kawo mende mindiriŋ aŋaso aŋgi raro iiro.
Kaeŋ iiro gowoko alianoŋ wala qasirinoŋ kouroti, iinoŋ kaaŋagadeeŋ jamo kobaa uutanoŋ uma iwoi ii iima moma laariro. Jiisas gbiliŋ koomunoŋga waabaati, iyoronoŋ Buŋa Terewaa qaa kaaŋa ii waladeeŋ mende moma asariŋ tompiririŋ laligoŋ kouri. Kiaŋ.
Jiisasnoŋ Magdala emba Mariawaanoŋ asugiro.
Mat 28.9-10; Maak 16.9-11
10 Rama kouma iikanondeeŋ moma laariŋ eleema mirigaranoŋ keni. 11 Yoronoŋ kenito, Marianoŋ aŋodeeŋ qasiriwaa jamo kobaa qaa ootanoŋ nama saaro. Kaeŋ saama kobaa urorooya iikawaa uutanoŋ akakariŋ uuro keno. 12 Uuro keno Siwe gajoba woi malekugara tualalakota iriiro. Yoronoŋ Jiisaswaa qamoya eroti, iikanoŋ rari. Moŋnoŋ waŋa eroti, iikanoŋ raro moŋnoŋ kanianoŋ raro.
13 Kaeŋ rama kokaeŋ ijori, “Emba, gii naambaajoŋa saajaŋ?” Ijori moma jero, “Poŋnaa qamoya meŋ kema dakanoŋ aŋgi eji, ii mende mojeŋ.”
14 Kaeŋ jeŋ eleema Jiisasnoŋ kosianoŋ nano iiroto, kaitania ii mende iima kotoŋ haŋqaŋ qeŋ nano. 15 Haŋqaŋ qeŋ nano Jiisasnoŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Emba, gii naambaajoŋa saajaŋ? Morowaajoŋa moŋganjaŋ?” Kaeŋ qisiŋ muro urukisi galeŋanoŋ nanja me nomaeŋ, iikaeŋ romoŋgoŋ kokaeŋ ijoro, “Oo somatana, gii qamoya meŋ aŋgoŋ moŋgeŋ kema anjaŋati eeŋ, mono nijona kema memaŋa.”
16 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ qata qama “Maria!” jero. Ii qama jero iwaanoŋ eleema Hibruu qaanoŋ qama “Raboni!” jero. Ii ananaa qaanoŋ “Boina!”
17 Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro, “Nii Amanaanoŋ mende uma koi nanjeŋ. Kawaajoŋ nii mende noosiriwato, noo kouruna yoŋoonoŋ kema buju kokaeŋ iŋijowa: Niinoŋ mono Maŋna Anutu ano oŋoo Maŋgia Anutuwaanoŋ eleema umaŋa.”
18 Kaeŋ ijoro Magdalaga emba Maria iinoŋ eleema kema gowo-kouruta kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ Poŋ iibe qaa kaaŋ kaaŋ nijojaa.” Kiaŋ.
Jiisasnoŋ gowokouruta asugiŋ oŋono.
Mat 28.16-20; Maak 16.14-18; Luuk 24.36-49
19 Sonda iikanondeeŋ gomaŋ tiiro gowoko yoŋonoŋ ruuŋanoŋ ajorooŋ Juuda yoŋoojoŋ toroko moma miri naguya koma kii meŋ ragi. Kaeŋ ragi Jiisasnoŋ asugiŋ batugianoŋ nama kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, luae mono oŋowo raba!” 20 Kaeŋ jeŋ borowoita ano maroŋa qendeema oŋono iima korisoronoŋ uugia saa qero. 21 Saa qero mombo kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, luae mono oŋowo raba! Amanoŋ nii wasiŋ nono kaaŋiadeeŋ niinoŋ oŋo wasiŋ oŋonjeŋ.”
22 Kaeŋ jeŋ buu aasoŋa uulaŋgoŋ jero, “Mono Uŋa Toroya mewu. 23  * Mat 16.19; 18.18Oŋo ejemba siŋgisoŋgogia mesaowuyati eeŋ, ii mono Anutuwaa jaanoŋ solaŋanidaborowaa. Ejemba siŋgisoŋgogia mende mesaowuti eeŋ, ii mono Anutuwaa jaanoŋ mende solaŋaniwuya.” Kiaŋ.
Jiisasnoŋ Tomas asugiŋ muro.
24 Jiisasnoŋ gowokouruta kaeŋ asugiŋ oŋonoto, gowoko 12 yoŋoonoŋga moŋ qata Tomas, qata moŋ Didimus qagiti, iinoŋ kambaŋ kanoŋ batugianoŋ mende laligoro. 25 Tomasnoŋ karo gowoko tosianoŋ “Nono Poŋ iijoŋa,” jegi moma kokaeŋ jero, “Jaananoŋ biriŋ lopoya borianoŋ iima boro susunanoŋ maroŋanoŋ oosirimaŋati eeŋ, ii saanoŋ moma laarimaŋa. Nii neeno ii mende oosirimaŋati eeŋ, mono qaagadeeŋ nijogi ii mende moma laarimaŋa.”
26 Kaeŋ jero sonda motooŋgo tegoro gowoko yoŋonoŋ Sonda iikanoŋ mombo mirinoŋ kululuuŋ nagu koma kii meŋ Tomaswo motooŋ ragi. Motooŋ ragi Jiisasnoŋ mombo asugiŋ batugianoŋ nama kokaeŋ jero, “Alauruna, luae mono oŋowo raba!” 27 Kaeŋ jeŋ Tomas ijoro, “Gii mono boroga boraama borowoina meŋ iima boro susuganoŋ maronanoŋ oosiriwa. Kaeŋ ama yaŋgiseŋ mesaoŋ uuwoiga yakariŋ nii moma laariŋ nomba.”
28 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Oo, gii noo Poŋ Anutunaga!”
29 Kaeŋ meleeno kokaeŋ ijoro, “Gii niijaŋiwaajoŋ nii saanoŋ moma laariŋ nonjanto, ejemba mende niima kileŋ nii moma laariŋ nomakejuti, iyoŋonoŋ mono simbawoŋawo kolooju.” Kiaŋ.
Jonoŋ Oligaa Buŋa koi kokaembaajoŋa ooro:
30 Jiisasnoŋ gawoŋ esuŋmumuyawo meŋ laligoro aŋgoleto seiseiya tosaaŋa ii gowoko yoŋoo jaagia qaganoŋ asugiroto, ii buk koi kanoŋ mende oowe. 31 Qaa tosaaŋa ooweti, ii kokaembaajoŋa oowe: Jiisasnoŋ Anutuwaa Meria kolooŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooji, oŋo qaa ii moma laariŋ iikaaŋa kanoŋ Jiisaswaa qabuŋayaajoŋ ama laaligo kombombaŋa buŋa qeŋ aowuya. Kaeŋ ama laligowutiwaajoŋ niinoŋ Oligaa Buŋa tere koi oowe oŋoonoŋ kaja. Kiaŋ.

*20:23: Mat 16.19; 18.18