9
Jiisasnoŋ eja jaagoo moŋ meŋ qeaŋgoro.
1 Jiisasnoŋ toroqeŋ kana kema eja moŋ nemuŋaa goroŋ uutanoŋga jaagoo kolooroti, ii iiro. 2 Ii iiro gowokourutanoŋ qisiŋ muŋ jegi, “Somatanana, iinoŋ mono morowaa siŋgisoŋgo-waajoŋ ama jaagoo kaaŋa kolooro? Iyaŋaa siŋgisoŋgowaajoŋa me nemuŋmaŋa yoroo siŋgisoŋgowaajoŋa?”
3 Jegi kokaeŋ meleeno, “Aŋo siŋgisoŋgo moŋ mende ano nemuŋmaŋanoŋ siŋgisoŋgo mende anito, Anutuwaa ku-usuŋanoŋ iwaa laaligoyanoŋ asuganoŋ asugiwaatiwaajoŋ kaaŋa kolooro. 4 Weeŋ asariŋ ejiwaa so mono wasiŋ nonoti, iwaanoŋ gawoŋ pondaŋ meŋ laligowoŋa. Gomaŋ tiiwaati, iikanoŋ kuuya gawoŋ mewombaajoŋ amamaawoŋa. 5 * Mat 5.14; Jon 8.12Niinoŋ namonoŋ laligomaŋatiwaa so gomaŋa gomaŋa oŋoo asasagagia kolooŋ asariŋ laligomaŋa.”
6 Kaeŋ jeŋ balonoŋ sulaaro kemero gbakoŋ meleema eja jaagoowaa jaayanoŋ timimearo. 7 Timimeaŋ kokaeŋ jeŋ kotoro, “Gii mono Siloam apu aŋgonoŋ kema jaaga soŋgbambaa.” (Siloam qa ii ananaa qaanoŋ Wasiwasi eja.) Kaeŋ jeŋ kotoro kema jaaya soŋgbano tooro uuro asariro eleema mirianoŋ karo.
8 Kaeŋ karo alauruta kosianoŋ laligogiti ano tosianoŋ wala nene iwoiwaajoŋ welema oŋoma laligoro iigiti, iyoŋonoŋ ii iima jegi, “Jaagoo eja nenewaa welema rama laligoroti, eja iinoŋ me?”
9 Tosianoŋ jegi, “Eja inaa ii.” Tosianoŋ jegi, “Qaago, kaitania ii kaaŋa koloojato, iinoŋ qaago.” Kaandeeŋ kaaŋ jegi aŋo jero, “Niinoŋ mono iiga koloojeŋ.”
10 Kaeŋ jero kokaeŋ qisigi, “Jaaga mono nomaeŋ ana tooja?”
11 Qisigi kokaeŋ meleema iŋijoro, “Eja qata Jiisas qamakejuti, iinoŋ sulaaro baloŋ gurujuyanoŋ kemero meleema jaananoŋ timimeaŋ jeŋ kotoŋ kokaeŋ jero, ‘Gii mono Siloam apu aŋgonoŋ kema jaaga soŋgbambaa.’ Kaeŋ jero apu iikanoŋ kema jaana soŋgbambe tooro uuwe asariro.”
12 Kaeŋ meleema oŋono kokaeŋ qisigi, “Eja ii dakanoŋ laligoja?” Qisiŋ mugi “Mende mojeŋ,” jero. Kiaŋ.
Farisii yoŋonoŋ jaaya toorotiwaajoŋ qiqisi aŋgi.
13 Eja jaagoo laligoroti, iinoŋ “Mende mojeŋ,” jero ejembanoŋ ii wama Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋoonoŋ keŋgi. 14 Jiisasnoŋ sulaayanoŋ baloŋ gurujuyawonoŋ meleema jaayanoŋ timimeaŋ metooroti, ii mono Sabat kendoŋ kambaŋanoŋ mero. 15 Kawaajoŋ Farisii yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ kokaeŋ qisiŋ mugi, “Jaaga mono nomaeŋ ana tooja?” Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Eja iikanoŋ mono sulaayanoŋ baloŋ gurujuyawonoŋ meleema jaananoŋ timimearo kema jaasewana soŋgbama jaana uuwe asarija.”
16 Kaeŋ meleema oŋono Farisii yoŋoonoŋga tosianoŋ jegi, “Eja iikanoŋ Sabat kendoŋ kotogoji, iikawaajoŋ mono Anutuwaanoŋ ejaga mende kolooja.” Tosianoŋ jegi, “Kaaŋ qaago! Eja doogoya moŋnoŋ mono nomaeŋ ama aŋgoleto kaaŋa memambaajoŋ kotiinaga?” Kaaŋ kaaŋ jeŋ iyaŋgia juma deeŋgi.
17 Kaeŋ deema eja jaagoo iikawanoŋ mombo eleema kaŋ jegi, “Jaaga metooroti, iwaajoŋ mono nomaeŋ jewaga?” Kaeŋ jegi “Gejatootoo ejaga kolooja,” jero.
18 Kaeŋ jero jaaya hoŋaga goorota tooro uuroti, Juuda jotamemeya yoŋonoŋ ii mende moma laarigi. Mende moma laariŋ uuwoi nama nemuŋmaŋa horoŋ oroŋgi kari. 19 Kari kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Eja koi oroo meragaraga me qaago? ‘Jaagoo kolooro,’ jejaoto, nomaeŋ ama keteda koi jaaya uuŋ iija?”
20 Qisiŋ oroŋgi kokaeŋ meleeni, “Eja koi noroo meranaraga kolooja ano jaagoo kolooroti, ii saanoŋ mojo. 21 Ii mojoto, nomaeŋ ama keteda koi jaaya tooro uuŋ iiji, ii mende mojo. Moronoŋ jaaya metooro uuji, noro kaaŋagadeeŋ mende mojo. Kokoga qaago, mono somariiŋ gowia jorak-aaŋaga ano momakootoyawo kolooja. Kawaajoŋ mono iyaŋaajoŋ qisigi kaniaya saanoŋ jewaa.”
22 Juuda jotamemeya yoŋoojoŋ toroko moma kaeŋ iŋijori. Yoŋonoŋ batugianoŋ qaa kokaeŋ somoŋgoŋ uumotooŋgo ama naŋgi, “Moŋnoŋ ‘Jiisas Hamoqeqe Toya Kraist kolooji,’ kaeŋ jeŋ asugiwaati eeŋ, ii mono qamakooli miri tuuŋ somatanoŋga konjoma muboŋa.” 23 Qaa kawaajoŋ ama kokaeŋ iŋijori, “Kokoga qaago, ii uugejiawo. Kawaajoŋ mono iyaŋa qisiŋ mubu.”
24 Kawaajoŋ eja jaagoo laligoroti, ii mombo horogi karo kokaeŋ jegi moro, “Eja ii siŋgisoŋgo ejaga kolooja, ii mojoŋ. Iikawaajoŋ mono Anutuwaa qabuŋaya mepeseena akadamuyawo kolooro sokombaa.”
25 Ii moma kokaeŋ meleeno, “Siŋgisoŋgo ejaga kolooja me qaago, niinoŋ ii mende mojeŋ. Motooŋgo kokaeŋa kaya mojeŋ: Niinoŋ jaagoo laligoweto, keteda koi kanoŋ saanoŋ uuŋ iijeŋ.”
26 Kaeŋ meleeno kokaeŋ qisiŋ mugi, “Naa iwoiga ama gonja? Jaaga mono nomaeŋ metooja?”
27 Qisiŋ mugi kokaeŋ meleema oŋono, “Niinoŋ mono meleema oŋonjento, oŋonoŋ qaa jejeŋati, ii mende mojuya. Naambaajoŋ ii oŋa kosiga mombo jewe mobombaajoŋ kaparaŋ konju? Oŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ iwaa gowokouruta koloowombaajoŋ moju me qaago?”
28 Kaeŋ meleema oŋono mepaqepae ama uuqeqe qaa tokoroŋkota kokaeŋ jeŋ mugi, “Gii mono iwaa gowokoyaga koloojanto, nononoŋ Mooseswaa gowokourutaga laligojoŋ. 29 Anutunoŋ Mooses Buŋa qaa muroti mojonto, eja iikanoŋ mono iikanoŋa me kanoŋa kolooroti, ii mende mojoŋ.”
30 Kaeŋ jegi qaa kokaeŋ iŋijoro, “Iinoŋ dakaya kolooroti, oŋo iikawaajoŋ kaaŋiadeeŋ tompiririŋ ama kiko qejutiwaajoŋ moma waliŋgojeŋ. Oŋanoŋ waliŋgojento, kileŋ noo jaana metooro saanoŋ uuŋ iijeŋ. 31 Ejemba doogoya yoŋonoŋ Anutu qama kooligi mende moma oŋomakeja, ii mojoŋ. Ii mojonto, moŋnoŋ Anutu goda qeŋ muŋ uusiiŋa otaaŋkeji, iwaanoŋ qamakooli mono geja ama momakeja. 32 Moŋ jaagoo kolooro moŋnoŋ kaŋ jaaya metooroti, sundu kaaŋa ii walagadeeŋ mende moma laligoniŋ. Siwe balonoŋ koloori, kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ kouma kete laligojoŋi, iikanoŋ sundu kaaŋa moŋ mende moniŋ. 33 Anutuwaanoŋga mende kanagati eeŋ, iinoŋ mono iwoi kaaŋa memambaajoŋ amamaanaga.”
34 Kaeŋ jero moma kokaeŋ jeŋ mugi, “Nemuŋmaŋganoŋ siŋgisoŋgowo laligori gii siŋgisoŋgo kuuya kawo kolooŋ somariina ano giinoŋ kete nono kuma nonomambaajoŋ mojaŋ. Ii mende sokonja.” Kaeŋ jeŋ muŋ konjoŋgi seleeŋgeŋ kamaaro. Kiaŋ.
Uuwaa jaanoŋ gooro kematou-kantou ama laaligo.
35 Konjoŋgi seleeŋgeŋ kamaaroti, qaa iikanoŋ Jiisaswaa gejianoŋ kemero moma eja ii mokolooŋ kokaeŋ ijoro, “Gii Anutuwaa Meria moma laariŋ mujaŋ me qaago?”
36 Kaeŋ ijoro kokaeŋ meleema qisiro, “Oo Somatana, eja ii moronoŋ? Ii jena momago ii saanoŋ moma laariŋ mumaŋa.”
37 Meleeno kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro, “Gii kokaeŋ uuŋ niiba. Giwo qaa jejeŋi, eja ii mono niinoŋ koloojeŋ.”
38 Ii moma jero, “Oo Poŋ, nii moma laariŋ gonjeŋ.” Kaeŋ jeŋ usugoŋ qama kooliŋ muro.
39 Jiisasnoŋ jero, “Niinoŋ ejemba gosiŋ qaagia jeŋ tegomambaajoŋ ama kamaaŋ namonoŋ koloowe. Noojoŋ ama tosianoŋ jaagoo koloojuti, yoŋoo jaagia tooro saanoŋ uuŋ iima kotowuya. Tosaaŋa jaagia awaa laligojuti, yoŋonoŋ noojoŋ ama bao jaagoo kolooŋ laligowuya.”
40 Kaeŋ jero Farisii tosianoŋ kosianoŋ iikanoŋ nama qaa ii moma kokaeŋ qisigi, “Wae! Nono kaaŋiadeeŋ jaagoo ejaga koloojoŋ me? Nonoojoŋa jejaŋ me?”
41 Kaeŋ qisigi kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo ‘Jaagoo koloojoŋ,’ jewuyagati eeŋ, mono siŋgisoŋgo mende eŋ oŋonagato, kambaŋ kokaamba ‘Saanoŋ iima kotojoŋ,’ kaeŋ jeŋkejutiwaajoŋ ama siŋgisoŋgogianoŋ mono eŋ aliŋ eŋ oŋombaa.” Kiaŋ.