5
Anutuwaa asasaganoŋ laaligo ii kokaeŋ:
1 Anutuwaa wombo meraboraaŋa koloojutiwaajoŋ siligia mono kaparaŋ koma Anutunoŋ amakejiwaa so ama otaaŋ laligowu. 2 * Eks 29.18; Ond 40.6Kraistnoŋ jopagoŋ nonoma laaligoya nonoojoŋ ama qeleema mesaoro. Siimoloŋ oogi kaasoyanoŋ umakeroti, Anutunoŋ iikawaa so Kraist laaligoyaa kaleŋa ii moma aŋgoŋ kono moroŋa uŋkoowayawo kaaŋa kolooŋ iwaa jaanoŋ pumpuŋgoro aisooro. Oŋo mono kaaŋagadeeŋ uujopanoŋ nama Kraistwaa so jopagoŋ aoŋ ama meŋ laligowu.
3 Serowiliŋ ano aŋgonjora kania kania me otokowaa (greedy) silia ii Anutuwaa jaanoŋ mende sokonja. Kawaajoŋ Anutuwaa ejemba soraaya koloojutiwaa so iwoi kaaŋaa qaaya moŋ ii batugianoŋ mende oosiriŋ jegi mobu. Awawi!
4 Goŋ koma jonoŋsisi ama qaa saga arokuukuuyawo ano qaa seŋa seŋa ii mende jewu. Iikanoŋ uugia meŋ tilooro mende sokonja. Kawaajoŋ ii mono mesaodaboroŋ mepemepesee qaa jeŋ seiŋ laligowu.
5 Qaa kota koi mono moma komuwu: Moŋnoŋ serowiliŋ me aŋgonjora me otoko kolooŋ iwoiwaajoŋ koposoŋgoŋkeji, iinoŋ mono Anutuwaa bentotoŋa buŋa qeŋ aomambaajoŋ amamaawaa. Nanamemeŋ iikanoŋ beŋ qoloŋmoloŋgoya me tando lopioŋ mepeseeŋ oŋomakejutiwaa tania kolooja. Kaeŋ anji, iinoŋ mono Kraist ano Anutu yoroo bentotoŋ uutanoŋ keumambaajoŋ amamaawaa.
6 Anutunoŋ siŋgisoŋgo iikaaŋaajoŋ ama temboma iriŋsoŋsooŋa qaa qootogo ejemba yoŋoo qagianoŋ ano umakeja. Kawaajoŋ moŋnoŋ qaa omaya kaaŋa jeŋ kele ama tutugoŋ tiligoŋ oŋombabo. 7 Kawaajoŋ ejemba kaaŋa mono gema uŋuŋ yoŋowo ainjoloŋ mende laligowu. 8 Wala paŋgamanoŋ laligogito, kambaŋ kokaamba Pombo qokotaaŋ nama iwaa asasagawo laligoju. Nanamemeŋgia mono asasagaa buŋaya koloojutiwaa so ama meŋ laligowu. 9 Asasagaa buŋa koloojutiwaa toomoriaŋa hoŋa ii kokaeŋ: Oŋo nanamemeŋ awaa otaagi Anutunoŋ qaagia jeŋ tegoro solaŋaniwu ano qaa hoŋa tooŋgadeeŋ jeŋ laligowu. 10 Naa iwoi Pombaa jaanoŋ sokombaati, iikawaa kania mono moŋgama gosiŋ moma asariwu.
11 Paŋgamambaa nanamemeŋ gorosoŋa ama meŋkejuti, iyoŋowo mono ainjoloŋ mende toroqeŋ laligowu. Yoŋoo kileŋagia ii mono iŋisaama asasaganoŋ ama jeŋ oŋombu. 12 Tosianoŋ siŋgisoŋgo aasaŋgoyanoŋ amakejuti, ii asuganoŋ jeniŋ gamuyawo koloowabo. 13 Anutuwaa asasaganoŋ siŋgisoŋgogia kuuya meŋ asariro kaniagia hoŋanoŋ mono asuganoŋ asugiwaa. 14 Asasagaa Toyanoŋ mono aasaŋgoyaa iwoiya kuuya iŋisaano asasaganoŋ asugiŋ ewaa. Kawaajoŋ qaa moŋ kokaeŋ jegita eja,
“Gaoŋ ejaŋi, gii mono uuga tooro moba.
Mono koomuyanoŋga gbiliŋ waana Kraistnoŋ meŋ asariŋ gombaa.”
15 Qaa iikawaa so nanamemeŋgia mono momakooto qaganoŋ ama meŋ laligowu. Moto kolooŋ tompiŋ laligowubotiwaajoŋ mono awaagadeeŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowu. 16 * Kol 4.5Kambaŋ kokaamba bobooli kambaŋ koloojiwaajoŋ ama uuwaa gawoŋ mewombaa kana moŋ koloowaati, kambaŋ ii mono mende mesoqesooŋ tiwilaawuto, ejemba kooroŋgianoŋ kema osoŋ qambaŋmambaŋ koma oŋombu. 17 Kawaajoŋ eja uugia qaa kaaŋa laŋ mende laligowuto, Pombaa uusiiŋa ii awaagadeeŋ moma asariŋ nambu.
18 Wain apu kotiga neŋ eŋkaloloŋ ambubo. Aŋgiaa jaajaa laligogi momogia bologanoŋ asugiro paŋgamaŋ laaligonoŋ ritegoŋ kemeŋ tiwilaawubo. Kawaajoŋ eŋkaloloŋ ambuboto, Uŋa Toroyanoŋ uugia saa qewaatiwaajoŋ mono kaparaŋ koma nambu. 19 * Kol 3.16-17Mono Buŋa qaa amiŋ moma ondino (Buk soŋ), mepemepesee rii (ooŋsaa) ano uuwaa rii tosia ii uu wombogianoŋ qama Poŋ mepeseeŋkebu. 20 Kaeŋ me kaeŋ kolooro iikawaajoŋ mono Poŋnana Jiisas Kraistwaa qata qama Maŋnana Anutu suulaŋ daŋgiseŋ jeŋ muŋ laligowu. Kiaŋ.
Loemba oŋoo qambaŋmambaŋ qaa
21 Kraistwaa jeta uuguwubotiwaajoŋ mono keegia moma batugianoŋ qaa baatanoŋ kemeŋ aoŋ laligowu.
22-23 * Kol 3.18; 1 Piito 3.1Kraistwaa sele busuya ii uumeleeŋ kanageso. Iinoŋ iikawaa waŋa ano Hamoqeqe Toya kolooja. Iikawaa so ejanoŋ kaaŋagadeeŋ embiaa waŋa kolooja. Kawaajoŋ emba oŋo mono Pombaa qaa baatanoŋ kekembaa so oŋoaŋgiaa lourugia goda qeŋ oŋoma qaagia baatanoŋ kema laligowu. 24 Uumeleeŋ kanageso anana Kraistwaa qaa baatanoŋ nanjoŋi, iikawaa so emba oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ mono lourugia yoŋoo qaa kuuya otaaŋ laligowu.
25 * Kol 3.19; 1 Piito 3.7Kraistnoŋ iyaŋaa uumeleeŋ kanagesoya jopagoŋ nonoma ananaajoŋ ama laaligoya togoŋ qeleenoti, iikaaŋa eja oŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ embaurugia jopagoŋ uukaleŋ ama oŋoma laligowu. 26 Kraistnoŋ uumeleeŋ kanagesoya Buŋa qaayanoŋ tak kotoŋ emba buŋaya soraaya koloowombaajoŋ apu kaaŋa kanoŋ soŋgbama meŋ solaŋaniŋ nonono. 27 Iinoŋ anana bumbuŋa awaa soro koloowombaajoŋ moma uunanaa sunuya meŋ solaŋaniŋ jewoŋ gojejeraya qaa koloowombaajoŋ kaparaŋ komakeja. Kanageso soraaya koposowaa qaanana qaa koloowombaajoŋ momakeja. Kraistnoŋ kaŋ nunuano asamararaŋanoŋ eu keuniŋ jiilaŋanoŋ kuuro asariŋ emba buŋaya kaaŋa iyaŋaa jaasewaŋanoŋ nonoma nonoono akadamunanawo ano iimasiiŋsiinanawo namboŋa.
28 Eja oŋo kaaŋagadeeŋ mono Kraistwaanoŋ tani ii otaaŋ embaurugia jopagoŋ oŋoma laligowu. Embia jopagoŋkeji, iinoŋ mono iyaŋa kalaŋ koma aoŋkeja. Kawaajoŋ oŋoaŋgiaa sele busugia kalaŋ koma aoŋkejuti, iikaaŋa mono embaurugia kalaŋ koma oŋoŋgi sokombaa. 29 Moŋnoŋ moŋ aŋaa sele busuya kambaŋ moŋnoŋ kazi mende ama muroto, kuuya anana sele busunana wagiŋ kalaŋ komakejoŋ. Kraistnoŋ kaaŋagadeeŋ uumeleeŋ kanagesouruta anana sele busuya kaaŋa qaayanoŋ nunuagiŋ kalaŋ koma nonomakeja.
30 Uumeleeŋ kanageso anana Kraistwaa sele busuya koloojoŋ. Anana Kraist sele busuyaa dondomoŋuruta kolooŋ laligojoŋ. Kawaajoŋ nunuagiŋkeja. 31 * Jen 2.24Buŋa qaa moŋ kokaeŋ eja, “Kawaajoŋ ejanoŋ mono nemuŋmaŋa oromesaoŋ embiawo qokotaaŋ woi yoronoŋ selemotooŋgo kolooŋ laligowao.” 32 Qaa ii sareqaa aasaŋgoya. Ii Kraist ano uumeleeŋ kanageso ananaa uu soomoŋgonanaajoŋ jeŋ oojeŋ. Qaa areŋ iikawaa kania ii aasaŋgoya ano dusiita keemeya. 33 Kaeŋ koloojato, oŋoojoŋ qaa ii kokaeŋ jejeŋ: Oŋo motomotooŋ mono kaaŋagadeeŋ embaurugia oŋoaŋgia kalaŋ koma aoŋkejutiwaa so jopagoŋ oŋoma laligowu. Emba oŋonoŋ mono kaaŋagadeeŋ lourugia goda qeŋ oŋoma laligowu. Kiaŋ.