1 Noko daa iya'a, isian rameanna lipu' Yahudi, mbaka' i Yesus nomae'mo na Yerusalem. 2 Na kota Yerusalem, karani' soopanna balana kota na tampat men ngaanion Soopanna Domba, isian sa'angu' kolam men na wurung Ibrani ngaanon Betesda. Na kolam iya'a isian lilima' palapalangkat. 3 Na giigii' palapalangkat iya'a biai' a mian poto tokol manggeo. Isian men mampisok, isian men pepa', ka' isian men repo'. [Raaya'a mempeperai weer na kolam iya'a kolebu, 4 gause tempo-tempo isian malaa'ikatna Tumpu malau na kolam iya'a ka' mengelebu weerna. Mian manggeo men olukon malau na kolam iya'a tempo weerna kolebu, ia bo malesi' maune' nggeo men koi upa.] 5 Na tampat iya'a isian sa'angu' moro'one men tolumpulo'mo ka' wawalu' taun a nanggeoanna.

6 Yesus nimiile' i ia toko-tokol inda'a, ka' ia inti'i i Yesus se' nanau'mo a nanggeoanna. Mbaka' Ia pikirawarimo tae-Na, “Koo mingkira' malesi'?”

7 Taena mian men manggeo iya'a, “Tuan, sianta mian ka'ita bo pangawaaro'okon i yaku' na kolam kalu weerna kolebumo. Ka' baasi waaro'o i yaku' na kolam, mian sambana noko palaumo olukon.”

8 Mbaka' i Yesus norobumo na ko'ona tae-Na, “Wangonmo, nakat a ampaas ka' tumpang.” 9 Tempopo iya'a uga' nalesi'mo a mian iya'a. Mbaka' ia nakatmo a ampasna ka' notumumpang.

Kasee iya'a nosida na ilio Sabat. 10 Mbali' iya'a moomoola'na Yahudi norobumo na mian men baasi nalesi' iya'a taena, “Koini'i ilio Sabat. Koo sian sida mamasa'an ampaas.”* Neh. 13:19; Yer. 17:21

11 Taena mian men baasi nalesi' iya'a, “Mian men nengelesi'i i yaku' umba'a a men nomosuu' i yaku' manganakat ampasku ka' nomosuu' tumumpang.”

12 Moomoola'na Yahudi nimikirawarmo taena i raaya'a, “Ime a mian men nomosuu' i koo manganakat ampaas ka' tumumpang?”

13 Kasee mian men baasi nalesi' iya'a sianmo ninginti'i mianna, gause i Yesus nintipenta'mo na mian biai'.

14 Kasee noko daa iya'a ai Yesus nopootuungmo mian men baasi nalesi'i iya'a na lalomna Laiganna Alaata'ala. Ia norobu na ko'ona tae-Na, “Koini'i i koo daa nalesi'mo. Aliamomo' mangawawau sala' soosoodo, dako' i koo munsuri men ba'idek tuu'.”

15 Mbaka' mian iya'a nomae'mo ka' nambantilkon moomoola'na Yahudi se' i Yesus a men nengelesi'i i ia. 16 Mbali' iya'a, moomoola'na Yahudi nanpari-pari mampapolosi i Yesus, gause i Ia nengelesi'imo mian na ilio Sabat.

17 Kasee i Yesus norobu na moomoola'na Yahudi iya'a tae-Na, “Tamang-Ku na surugaa dauga' balimang pataka koini'i, mbaka' Yaku' uga' tio balimang.”

18 Wurung men koiya'a ninsidakon moomoola'na Yahudi mampari-pari mampapatei i Yesus. Raaya'a nangawawau koiya'a taasi' tongko' montookon i Yesus nansala'kon ilio Sabat men taasi' koi aturanna agama, kasee uga' gause i Ia nangaan se' Alaata'ala iya'a Tama-Na. Kalu koiya'a, Ia momookokoikon waka-Na tia Alaata'ala.

19 Mbaka' i Yesus norobumo na moomoola'na Yahudi iya'a tae-Na, “Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' Anak sianta momoko mangawawau upa-upa tia kuasana suung-Na. Ia tongko' mangawawau upa men Ia piile' wawauonna Tama-Na. Gause upa men wawauonna Tama na surugaa, koiya'a uga' a wawauonna Anak-Na. 20 Tama na surugaa mongkolingu'kon Anak-Na ka' minsiso'kon na Ko'ona giigii' men wawauonna Tama na surugaa. Tama na surugaa uga' bo minsiso'kon na Ko'ona a wawau men balaki'na pataka i kuu samba'. 21 Koi Tama na surugaa mangawangonkon mian lapus, ka' momotuo'i i raaya'a, koiya'a uga' a Anak-Na momotuo'i ka' mantarai tutuo' men pore pataka sidutu na mian men kikira'-Na taraion.

22 Tama na surugaa sianta mungukumi sa'angu'po mian. Giigii' kuasa-Na men bo pungukumi mian Ia rookonmo na Anak-Na. 23 Tama na surugaa mangawawau koiya'a, kada' giigii' mian mangangga'i Anak koi i raaya'a mangangga'i Tama na surugaa. Mian men sian mangangga'i Anak iya'a, uga' sian mangangga'i Tama na surugaa men nomosuu' Anak-Na.

24 Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' mian men momorongori wurung-Ku ka' parasaya na Ko'ona men nomosuu' i Yaku', ia isianmo tutuo' men pore pataka sidutu. Ia sianmo ukumon. Ia namarereimo kolapusan, ka' nantausimo tutuo' men pore pataka sidutu. 25 Imamat a men taeng-Ku', ka' uga' bantilkonon-Ku na ko'omuu se' bo taka a tempona, ka' koini'i uga' noko takamo, se' mian lapus bo momorongor wurungna Anakna Alaata'ala. Ka' mian men momorongor wurung iya'a bo tumuo' soosoodo. 26 Koi Tama na surugaa pu'una tutuo' men pore, koiya'a uga' i Ia minsidakon Anak-Na bo pu'una tutuo' men pore. 27 Tama na surugaa nantaraimo i Ia kuasa bo pungukumi, gause i Ia Anak Manusia.

28 Alia i kuu samba'kon momorongor men koiya'a, gause bo taka a tempona se' giigii' mian men nolapusmo bo momorongor wurungna Anak Manusia, 29 ka' mian men pore a wawauna bo potuo'ion ka' umuar na baleananna ka' tumuo' pore pataka sidutu. Mian men ba'idek a gau'na uga' bo potuo'ion ka' umuar na baleanan, kasee bo ukumon.* Dan. 12:2

30 Yaku' sian sida mangawawau upa-upa men tongko' pingkira'-Ku suung-Ku. Yaku' mungukumi mian koi men Yaku' rongor na Tama na surugaa. Ka' men pungukuming-Ku iya'a maloos, gause i Yaku' sian mongololoikon koi pingkira'-Ku suung-Ku, kasee koi pingkira'na Tama na surugaa men nomosuu' i Yaku'.”

31 “Kalu tongko' suung-Ku a men muntundunkon wakang-Ku, tundunan men koiya'a sida uga' sian parasayaonmuu. 32 Kasee isian mian men mompotuutuu' i Yaku', ka' Yaku' inti'i se' tundunanna iya'a tuutuu'. 33 Kuu nomosuu' mian mae' ni Yohanes, ka' i ia nompotuutuu' men kana'.* Yoh. 1:19-27; 3:27-30 34 Yaku' nangaan men koiya'a taasi' se' kada' i Yaku' potuutuu'onna mian, kasee kada' i kuu salamatkonon. 35 Yohanes iya'a koi boloak men kait ka' munguruari, see i kuu tongko' kodi-kodi' lewa'kon ruar iya'a.

36 Kasee men potuutuu'on-Ku a balaki'na tia men ia potuutuu' i Yohanes. Giigii' limang men Ia rookon Tama na surugaa na Ingku' kada' limangon-Ku, men koiya'a mompopo'inti'ikon se' Tama na surugaa a men nomosuu' i Yaku'. Palimangon iya'a uga' a men limangon-Ku koini'i.

37 Ka' Tama na surugaa men nomosuu' i Yaku' uga' mompotuutuu' i Yaku'. Kuu sianpo nontoo rongor wurung-Na ka' uga' sianpo nontoo piile' dudus-Na.* Mat. 3:17; Mrk. 1:11; Luk. 3:22 38 Wurung-Na sian kuu naa' na noamuu gause i kuu sian parasaya na Ingku' men Ia posuu'.

39 Kuu mansarak minginti'i isiina Alkitaap gause pansaruimuu kalu i kuu minginti'imo isiina, kuu mantausi tutuo' men pore pataka sidutu. Alkitaap iya'a uga' mompotuutuu' i Yaku', 40 kasee i kuu bude' taka na Ingku' kada' mantausi tutuo' men pore pataka sidutu iya'a.

41 Yaku' sian moki angga'i na mian. 42 Kasee i kuu, inti'ion-Ku se' noamuu sian mongkolingu'kon Alaata'ala. 43 Yaku' taka tia kuasana Tamang-Ku na surugaa, kasee i kuu sian mangalabot i Yaku'. Kasee kalu isian mian sambanaan taka tia kuasana suungna, mian iya'a labotionmuu. 44 Koi upa a bo pamarasayamuu i Yaku' kalu i kuu tongko' mansarak kada' angga'ionna simbaya'muu, ka' taasi' mansarak angga'ionna Alaata'ala men sa'a-sa'angu'?

45 Alia i kuu mansarui se' i Yaku' bo mompoposala' i kuu na aropna Tama na surugaa. Kasee men bo mompoposala' i kuu mase i Musa men ooskononmuu. 46 Kalu i kuu mamarasaya i Musa, kuu sabole mamarasaya i Yaku', gause i ia isian nuntulis i Yaku' na kitapna. 47 Kasee ka' i kuu sian mamarasaya upa men ia tulis i Musa, mbaka' i kuu uga' sian mamarasaya upa men taeng-Ku'.”