5
Ikinkithatzi Jesús tonkaariki
(Lc. 6.20-23)
1 Ikanta iñaakiri Jesús oshiki apatowinta-kariri, tonkaanaki otzisiki, ari isaikapaaki anta. Pokapaaki iyomitaani-payi, ipiyotzi-minta-paakari. 2 Ari iyomitaa-yitakiri, ikantziri:
Ikantakota kimosiritaatsini
3 “Kimosiri inkantajyaa sipita-siriri, tima iriitaki ñaajironi ipinkathari-wintantaji Inkiti-satzi.
4 Kimosiri inkantajyaa iraaniinta-waita-chari, tima iriitaki yoimosirinkai-tajiri.
5 Kimosiri inkantajyaa tsinampa-siriri, tima iriitaki saikaatsini kamiitha kipatsiki ikasiya-kaita-kiriri.
6 Kimosiri inkantajyaa amina-mina-tzirori inkamiitha-siriti, tima aritaki iñaajiro inintziri. * amina-mina-tzirori inkamiitha-siriti = iriitaki osiyariri ayimaniintziri imiri aajatzi itashi ikowa-pirotaji inkamiitha-siritai.
7 Kimosiri inkantajyaa nisironka-tantatsiri, tima aritaki inisironkai-tairi irirori.
8 Kimosiri inkantajyaa kitisiriri, tima iriitaki ñaajirini Pawa.
9 Kimosiri inkantajyaa oitsimaryaan-taniri, tima iriitaki inkantaitiri: “itomiyaayi Pawa inajiitzi.”
10 Kimosiri inkantajyaa inkimaatsita-kayi-tyaari ikamiitha-siritzi, tima iriitaki ñaajironi ipinkathari-wintantaji Inkiti-satzi.
11 Kimosiri pinkantajyaa imaninta-waitaitimi, inkimaatsi-takai-tyaami, inthaiya-kowai-taityaami okantakaan-tziro pikimisantaana. 12 Tharowinta pinkanta-yityaa, tima Pawa pinatajimini inkitiki. Pinkinkithasiritiro tsika ikantai-takiri pairani ikimaatsi-takaitari itanakarori Kamantan-tzinkari-payi.”
Osiyarori tziwi
13 “Pisiyakaro awiroka-payi tziwi. Aririka inkonowaitiro tziwi tsika ompaityaa, airo apatanaaro inkatyokan-taityaaro. Ontzimatyii imanintaitiro, yookaitakiro osaawiki yaatzika-waitaitiro.”
Kimitariri ootamintotsi
14 “Aririka osaiki nampitsi tonkaariki, okoñaatzi maaroni aririka ootyaa tsitini-paiti, ti omañaa nampitsi. Tima kitainka-takotaniri pinatzii, awiroka yomitaa-najirini maaroni atziri, airo pimanimo-tziri okaratzi piyotanajiri. 15 Ari okimitari aajatzi, aririka oishiri ootamintotsi, ti antatakotiri. Tima owakotziri jinoki inkitainka-takotan-tyaari ikaratzi saikatsiri pankotsiki. 16 Ari pinkanta-najyaari awiroka, pisaika-yitanaji kamiitha iñaantyaamiri pishininka-payi okamiithatzi okaratzi pantayi-tanajiri. Irootaki impinkatha-tanta-jyaariri irirori Asitairi Inkiti-satzi.”
Ikinkitha-takotziro Jesús Ikantakaan-taitsiri
17 “Airo pikinkithasiri-tasita nopokatzii nowashaanta-kayimiro Ikantakaan-taitsiri, airo nowashaanta-kayimiro aajatzi ikinkitha-takotakiri pairani Kamantan-tzinkari. Apatziro nopoki nomonkara-takaa-yitajyaaro okaratzi ikinkitha-takoi-takiri pairani. 18 Omapiro onthonkajyaa kipatsi aajatzi inkiti, airotzimaita awisasita Ikantakaan-taitsiri irojatzi omonkara-tanta-kyaari maaroni. † Ikantakaan-taitsiri = jota, tilde = yanini-payi sankinarintsi 19 Airorika pithotyiiro Ikantakaan-taitsiri, airorika pikaman-tajiri pishininka inkiman-tajyaarori irirori, airo panintaajaro ipinkathari-wintantaji Inkiti-satzi. Iriima matakirori ithotyiiro iyomitaan-tajiro, iriitaki iriipiro-taatsini tsika impinkathari-wintantaji Inkiti-satzi. 20 ¿Pisiyakaan-tzima kamiitha-siri ikanta Yomitaan-taniri aajatzi Nasitantaniri? Airorika panaajiri awiroka pinkamiitha-siritaji, airo piñaajiro ipinkathari-wintantaji Inkiti-satzi.”
Ikinkitha-takotziro Jesús kisaantsi
(Lc. 12.57-59)
21 “Piyojii-tziro awiroka okaratzi ikantai-takiriri pairani awaisatzitini, ikantai-tziri:
Airo piwamaantzi. Aririka piwamaantaki, aritaki iwasankitai-takimi awirori.
22 Iroka nokantzi naaka: Airo pikishiri pishininka, iwasankitai-tzimi = kari. Airo pikanta-waitziri: ‘Ti piyowaiti awiroka.’ Aritaki iwasankitai-takimi pinkatharintsiki. Ti onkamiithati pinkisa-niinta-waitiri pishininka piitamasontzi-waitiri, patsipitaro = kari pintaajyaa sarinkawiniki. ‡ pishininka = pirintzi, pitsiro 23 Tima paapiintziri pipira pasitakaari Pawa pimpomi-tiniri, iro kantacha aririka pinkinkithasiri-tapaakiro tzimatsi kisanitzimiri pishininka, 24 pookanakiri pipira pasitakaariri, pijatasitiri kisakimiri. Pinkantairi: ‘Ashininká, thami aakamiithata-wakaajyaa.’ Aririka paapatyaa-wakaajyaa, pimpiyi pomitai-rontsiki, pimpomi-tapajiniri Pawa pasitakaariri pipira. 25 Tzimatsi-rika kishimini, piñaatyiiri yaanakimi pinkatharintsiki, pintharo-wakoti awotsiki, pinkantiri: ‘Airo pikisawaita, thami aakamiithata-wakaajyaa.’ Tima aririka yariita-kaakyaami pinkatharintsiki, inkantakiri impiratani: ‘Paanakiri yoka.’ Aritaki yaitanakimi yasitakoitimi. 26 Airorika pipinata-sitari ikaratzi ikowako-takimiri, airo yoimisitowa-kaantajimi. Omapiro.”
Ikinkitha-takotziro Jesús mayimpi-taantsi
27 “Piyotziro awirokaiti ikantakaan-taitakiri pairani, ikantaitzi:
Airo pimayimpitzi.
28 Iroka nokantzi naaka: Aririka piñiiro kooya, ompoña ayimawaitimi piniwi-siri-tyaaro, pimayimpi-siri-takiro. 29 Iroka nosiyakaan-timiro. Iroorika pokipiro kaaripirota-kayimiri, piwashaantajiro, pinkimi-takaantiro pinkitho-ryaatyiiromi, piroki. Tima ti pininti patsipi-tajyaaro sarinkawini onkanta-kaantiro poki, tima irootaki kamiitha-tatsi pisaika-pityaakitaji. 30 Iroorika pakopiro kaaripirota-kayimiri, piwashaantajiro, pinkimitaan-tairo pinchika-tyiiromi pako, pookiro. Tima ti pininti patsipi-tajyaaro sarinkawini okantakaan-tziro pako, tima irootaki kamiitha-tatsi pisaikaponthokitai.
Ikinkitha-takotziro Jesús ookawakaantsi
31 “Ikantaitaki aajatzi pairani:
Aririka yookawa-kaityaa, ontzimatyii impaitiri tsika osankina-takota yooka-wakaan-tyaari.
32 Iroka nokantzi naaka. Kaaripiro-siritaki ikaratzi ookasitarori iina, irooma iñiiro-rika omayimpitaki kantacha yookiro. Aririka aawitajyaa iroori pasini oimi, omayimpi-tzimo-takiri itawitari oimintari. Ari inkanta-jyaari aajironi, mayimpitaki irirori.”
Ikinkitha-takotziri Jesús pairyaa-siwai-tariri Pawa
33 “Piyojii-tziro ikantai-takiriri pairani awaisatzitini:
Airo pipairyaa-siwaitari Pawa.
Tima aririka ontzimi pinkasiya-kairiri Pawa, ontzimatyii pimonkara-tiniri.
34 Iroka nokantzi naaka: Ti onkamiithati pimpairyaa-siwai-tyaari Pawa pimatan-tyaarori pikanta-yitziri. Airo pipairyaa-siwaitaro inkiti, tima ari isaikiri Pawa anta. 35 Airo pipairyaa-waitziro kipatsi, tima iriitaki asitaro Pawa, irootaki ikatziya-chinti-tanta-piintari. Airo pipairyaa-siwaitaro Aapatyaawini, tima aritaki ipinkathari-wintantaji Pinkathari-pirori. 36 Airo pipairyaa-siwaitaro piito, pinkanti: ‘Airorika nomatziro nokantziri, inthatzinkai-tinaro noito.’ Tima ti awiroka matironi pishooka-kairo pipai, ipoñaa pinkisaisitakaajiro. 37 Airo pamatawi-tantzi. Omapiro-rika pantiro pikanta-yitziri, pinkanti: ‘Jii, nomatiro.’ Airorika pantziro, pinkanti: ‘Airo nomatziro.’ Tima ti onkamiithati pishikyiiro piñaani.”
Okantakota kisaniintaantsi
(Lc. 6.27-36)
38 “Piyojii-tziro awiroka ikantai-takiri pairani:
Aririka pinkitho-ryiitiri irooki pasini atziri, okamiithatzi inkisako-wintai-tyaari, inkitho-ryiitai-timiro poki awiroka.
Aririka pinkiryaa-kotiri pasini atziri, okamiithatzi inkisako-wintai-tyaari ikiryaakoitimi awiroka.
39 Iroka nokantzi naaka. Ti onkamiithati pimpiya-tyaari kisaniintzimiri. Aririka impasaitimi kashita-poroni, pisinitiniri imonti-porotimi impasatimi. 40 Aririka yaitimi pinkatharintsiki ininti yaapithai-timiro pithaari, pisinitiniri yaanakiro aajatzi piwiwiryakota-piintari. 41 Aririka impirai-tyaami paanakiro owaararontsi pookiro niyaanki awotsi, paanakiro owaararontsi panaakairo tsika ikantai-takimi pookiromi. § niyaanki awotsi = 1 milla; panaakairo ikantawi-takamira = 2 milla. 42 Aririka inkantaitimi: ‘Pimpina,’ okamiithatzi pimpiri. Aririka inkantaitimi: ‘Pimpawakina, ari noipyaajimi,’ okamiithatzi pimpiri airo pithañaa-pithatari.
Okantakota itakoitari kisaniintantatsiri
43 Piyojii-tziro awiroka ikantaitaki pairani:
Pintakota-jyaari pishininka. Iriima ikaratzi kishimiri, pinkishiri irirori.
44 Iroka nokantzi naaka: ‘Pintako-tyaari kishimiri. Pamana-kotairi maaroni inisironka-tanta-jyaariri Pawa. Airo pipiyatari kisaniintzimiri, paakamiitha-tairi.’ 45 Irootaki ikowa-kayi-takiriri itomiyi-taari Asitairi Inkiti-satzi. Tima iriitaki owitsika-kiriri ooryaatsiri kitaityaa-kotziriri maaroni atziri: kamiitha-siriri, aajatzi kaari-piro-siriri. Irijatzi owitsika-kirori inkani, iwaryiiniri maaroni atziri: tampatzika-siriri aajatzi kowiinka-siriri. 46 Apatziro-rika pitakotari ikaratzi otakotamiri awiroka, ¿pisiyakaantzi aritaki impinataimi Pawa? Tima airo, irootaki yanta-piintakiri sintsiwintziriri atziri impinatiri iriitaki yasitakai-yaari iwinkathariti wirakocha. 47 Apatziro-rika piwitha-tapaa-kyaari pishininka, ¿aminaasi-waitaantsi iroka? Tima irootaki imata-piintakiri pasini-satzi atziri. 48 Pinkamiitha-siri-yitaji awiroka, pisiyako-tajyaari Asitairi Pawa, omapiro ikamiitha-siritaki irirori.”
*5:6 amina-mina-tzirori inkamiitha-siriti = iriitaki osiyariri ayimaniintziri imiri aajatzi itashi ikowa-pirotaji inkamiitha-siritai.
†5:18 Ikantakaan-taitsiri = jota, tilde = yanini-payi sankinarintsi
‡5:22 pishininka = pirintzi, pitsiro
§5:41 niyaanki awotsi = 1 milla; panaakairo ikantawi-takamira = 2 milla.