1 Mame Naamã, soutatu tõ esẽ kynexine Xiria po. Orẽpyra kynexine ynororo, osepeme roropa Xiria tuisary maro takorehmase exiryke Ritonõpo a orẽpyra Xiria tõ ritopõpyry poko. Soutatume kure kynexine repe, yrome ipihpyry motaryke tyrohsẽke kynexine.

2 Mame Naamã pyty akorehmane nexiase Izyraeu tõ ẽxihpyry. Tapoise ynororo tosao ahtao Xiria soutatu tomo a arotohme tosaka xine tynamotome aehtohme. 3 Ynara tykase ynororo tosemy Naamã pyty a:

— Kure Samaria pona onio ytory urutono a. Ahtao ikurãkary ropa, ipihpyry motary kurãkary ropa, tykase.

4 Mame morara kary totase ahtao tyya, toytose Naamã tosẽ zuruse, ynara tykase ynororo eya:

— Ynara ekarõko Izyraeu põ ẽxihpyry: Kurãkõkara kurãkane nae Izyraeu tõ nonory po, tykase Naamã.

5 — Kure. Ytoko ke Izyraeu tõ esemy a. Pape merõko ase ineneryme, tykase Xiria esemy.

Naeroro toytose Naamã, 350 kirume parata tarose eya, 70 kirume uuru maro, 10me upo kurã maro tukurãkatamitume. Mame toeporehkase ynororo Izyraeu tõ esaka. 6 Xiria põkõ tuisary nymerohpyry ynara tykase: “Sero ynymerohpyry oneneryme. Kure pãna mã repe? Ypoetory Naamã aropoase oya, ikurãkapotohme oya. Ipihpyry motaryke tynyrohke mã ynororo,” tykase.

7 Mame moro pape tysekeremase ahtao Izyraeu tõ tuisary a tõserehse kynexine. Tupõ tyxihkase eya. Ynara tykase ynororo:

— Onokyme jekarõko Xiria põkõ tuisary nae? Ritonõpo kara ase. Aorihtyã ẽsemãkapory waro pyra ase. Ipũ imotatyã kurãkary waro pyra roropa ase ipunaka. Otarame etonary se toexiryke morara ãko mana, tykase.

8 Yrome moro poko tutuarõtase Eriseu ahtao, Izyraeu tõ tuisary otupiry poko, tõmiry taropose eya, ynara tykase:

— Oty katohme oserehnõko mah? Mokyro enehpoko ya. Urutõme jexiry poko zuaro exĩko mana, tykase.

9 Naeroro Naamã taropose eya Eriseu tapyĩ taka. Toytose ynororo kawaru po kahu tõkehko maro. Pore, toeporehkase ynororo Eriseu tapyĩ omõtoh taka. 10 Yrome tũtara Eriseu, typoetory taropose eya Naamã zuruse, ynara tykase ynororo:

— Ytoko Joatão kuaka, epyse. 7me tõpurihse awahtao ekurãkãko ropa mase kure rokẽ rahkene, tykase Eriseu poetory. 11 Yrome morara kary etaryke tyya tyenonohse Naamã ipunaka. Toeramase ynororo toytotohme ropa tosaka. Ynara tykase ynororo typoetory tõ netaryme:

— Jenese oehpyra kynako. Oturupyra ynororo tosemy Ritonõpo a ukurãkatoh poko, tomary ke upũ anapopyra kynako jukurãkatohme. 12 Tuna kurã nae roropa jesao Tamaxiku po, nae Apana te, Paapaa roropa, Izyraeu tunary kurã motye kuhse. Oty katohme morohne kuaka epysaromepyra hano, jekurãkatohme, tykase ynororo tumoxitapãse toexiryke.

Mame toytose ropa ynororo tohne toexiryke.

13 Mame Naamã poetory tõ toytose eya. Ynara tykase toto eya:

— Tupimã tyripose oya ahtao mokyro a onyripyra mexiry? Myriry ro. Naeroro kurehxo exiry oytory tuna Joatão kuaka, mokyro omihpyry ae, oekurãkatohme ropa, tykase toto eya.

14 Naeroro Joatão kuaka toytose ynororo. Tõpurihse 7me Eriseu omihpyry omipona. Mame toekurãkase ropa rahkene. Ipũ totyhse ropa kure, poeto pũ sã toehse ropa. 15 Morarame toeramase ropa ynororo Eriseu esaka typoetory tõ maro emero. Ynara tykase ynororo eya:

— Seromaroro zuaro ase, sero nono po porehme imepỹ Ritonõpo panõ pyra mana ipunaka. Toiro rokẽ mã Izyraeu tõ Esemy; naeroro ajohpãme sã ynekarory apoiko, mõkomo, “Kure mase,” kary se jexiryke oya, tykase ynororo Eriseu a.

16 Yrome Eriseu a tozuhse:

— Arypyra, Ritonõpo neneryme onekarory anapoipyra ase ipunaka, tykase.

— Ajohpãme sã ynekarory apoiko omõkomoryme, tykase ropa Naamã eya repe. Yrome anapoipyra tokurehse Eriseu.

17 Mame ynara tykase Naamã eya:

— Ynekarory apoiry se pyra oexiryke, ajohpãme sã nono aroxi taroino asakoro jumẽtu tõ po. Ynara exiryke, taroino imehnõ neponãmary a ynekarory onekaropyra ase, jeky tõ roropa onyahkara ase ynekaroryme eya xine, Ritonõpo a rokẽ ynekarory ekarõko ase. 18 Yrome toiro yyrypyry korokapory se ase Ritonõpo a, jytoryhtao jesẽ maro, Rimõ, Xiria tõ neponãmary eahmatoh taka, moro taka tomõse jesẽ ahtao Rimõ eahmatohme, jemary apoiryhtao eya, jesekumuru po typorohse jahtao, Rimõ ẽpataka, moro poko ykorokapory se ase Ritonõpo a, tykase.

19 — Torẽtyke pyra exiko. Kure rokẽ ytoko, tykase Eriseu eya.

Mame Naamã toytose. Ameke pyra toytose ynororo ahtao 20 Keazi, Eriseu akorehmane, tõsenetupuhse: Naamã taropose ropa jesemy a, epehpyry anapoipyra ahtao ipunaka. Kurehxo exiry Xiria põ nekarory apoiry eya. Naeroro Ritonõpo Isene Exikety neneryme tururume ytõko ase mokyro ekahmase, mõkomo pitiko apoitohme, tykase.

21 Mame toytose Keazi tururume. Mokyro oepyry tururume eneryhtao tyya Naamã tyhtose tykahu poe, ekaropose eya:

— Otara toehse? tykase.

22 — Arypyra, tykase Keazi. — Yrome tonehpose ywy jesemy a ouruse. Seromaroro tooehse mã toto, urutõ kõ asakoro, ypy tõ poe Eparaĩ nonory po. Naeroro kure eya exiry parata ekarory eya xine 30 kirume te, upo kurã roropa asakoro, tykase.

23 — Ajohpãme sã 60 kirume parata apoiko, tykase Naamã.

Orẽpyra sã moro ekarory se toehse eya, mame parata tyrise eya saku tõ aka asakoro. Moro tokarose eya, parata te, upo kurã asakoro typoetory a asakoro, morohne arotohme Keazi esemazupurume. 24 Mame toeporehkase toto ahtao ypy pona, Eriseu esaka, saku asakoro tarose Keazi a tapyi taka. Mame Naamã poetory tõ taropose ropa eya. 25 Tapyi taka tomõse ropa oturutohme Eriseu maro. Mame tõturupose Eriseu:

— Aza mytono? tykase.

— Arypyra, ytopyra akene! tykase Keazi.

26 Yrome ynara tykase Eriseu eya:

— Juzenu amaro kynako mokyro tyhtose ahtao tykahu poe tõturutohme amaro. Seromaroro epehpyry apoitoh kara mana, tineru te, upo kurano te, tupito tõkehko tarykase oriwera ke te, uwa ke roropa te, kaneru tomo te, pui tomo te, erohketomo roropa. 27 Seromaroro Naamã nyrokuru amaro exĩko, opoenõ maro, apakõ maro jũme, tykase.

Mame tutũtase Keazi ahtao ipũ Naamã nyrokuru nae toehse, ipihpyry karimutume toehse, mauru samo.