16
Jezu jamitunuru enery se parixeu tõ ehtopõpyry
(Mak 8.11-13; Ruk 12.54-56)
1 Mame parixeu tõ toytose Jezu a, satuseu tõ maro. Azahkuru Jezu enery se toh kynexine, ihxirotohme repe. Morara exiryke ynara tykase toto Jezu a,
—Ritonõpo poe nymyry awahtao ajamitunuru enepoko yna a, ynaneneryme, tykase toto. 2 Yrome ynara tykase Jezu eya xine,
—Kokonie pukuro kapu enẽko matose. Mame kamirarame kapu eneryhtao oya xine ynara ãko matose, “Kure kokoro exĩko mana. Konopo oehpyra kokoro,” ãko matose. 3 Yrome pakeimo kapu kamirarame eneryhtao oya xine, “Konopo oehnõko seroae,” ãko matose. Tuaro matose. Kapu eneryhtao oya xine konopo oepyry poko enetupuhnõko matose repe. Yrome Ritonõpo mũkuru oepyry poko, tuaro pyra sã matose. Kurãkõ apiakatoh poko, onenetupuhpyra roropa matose. 4 Amarokõ iirypyryme matose. Ritonõpo omipona pyra roropa matose. “Ajamitunuru enepoko yna a. Enery se ynanase,” ãko matose ya repe. Arypyra, yjamitunuru onenepopyra ase oya xine. Toiro rokẽ yjamitunuru enepõko ase oya xine. Jona ehtopõpyry sã enepõko ase oya xine, tykase Jezu eya xine.
Mame turumekase ropa toto Jezu a. Toytose ropa imepỹ pona ropa.
Pou porutatoh sã parixeu tõ ehtopõpyry
(Mak 8.14-21)
5 Ikuhpo mõpozakoxi tãtakuohse ropa typoetory tõ maro. Yrome wyi anaropyra tokurehse toto, tuenikehse toexirykõke. 6 Mame ynara tykase Jezu eya xine,
—Tuaro ehtoko. Pou porutatoh sã parixeu tõ namorepary tõ mana, satuseu tõ namorepary tõ roropa, tykase.
7 Mame morara kary etaryke tyya xine tõturuse ipoetory tõ oseya rokene. Ynara tykase toto,
—Morara tykase Jezu wyi onenehpyra tokurehse kuexirykõke tuenikehse kuexirykõke, tykase toto oxime rokene.
8 Yrome typoetory tõ otururu waro Jezu kynexine. Morara exiryke ynara tykase eya xine,
—Oty katoh wyi pyra oexirykõ poko oturũko matou? Jenetupuhpyra ro rukuh matohu, tykase Jezu eya xine. 9 —Tuaro pyra ro rukuh matohu? Pake hkopyra imoihmãkõ autuhmapoase onenerykõme. 5me rokẽ wyi pitiko nae mexiatose. Yrome tytohtohkase ahtao ya tuhke toehse. Mame imoihmãkõ tõtuhse, 5.000 motye. Mame tõtuhkehse toto ahtao, otãto ruto pehme manymyatohse ropa wyi akoĩpyry, tõsẽ inamatyã maro? 10 Moromeĩpo 4.000mãkõ autuhmapoase ropa. 7me rokẽ wyi pitiko nae nexiase. Morarame otãto ruto mypehkatose, wyi akoĩpyry ke? tykase Jezu eya xine. 11 —Jomiry onetara sã matose. Wyi poko pyra oturũko akene. Tuaro ehtoko parixeu tõ namorepary poko, satuseu tõ namorepary poko roropa, ykano. Kure osekarõko toh mã repe tyyrypyrykõ poko ro tahtao xine.
12 Morarame tuaro toehse ropa toto Jezu poetory tomo. Wyi poko tomeseke toto ehtoh poko toto anamorepara Jezu kynexine. Yrome parixeu tõ namorepatoh poko, satuseu tõ namorepatoh poko roropa turuse toto Jezu a. Moro poko tutuarõtase ropa toto.
Peturu nurutopõpyry Jezu poko
(Mak 8.27-30; Ruk 9.18-21)
13 Morotoino typoetory tõ maro toytose Jezu Sezarea Piripo pũtokoxi. Mame Jezu tõturuse typoetory tõ maro. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Kapu ae Ayhtohpyry ase. Yrome onoky nymyry keh jekarõko tarõkõ nae? tykase, tõturupose eya xine.
14 —Joãome oekarõko mã toto ahno ẽpurihkaneme, tykase toto. —Imehnõ Eriame oekarõko roropa mã toto. Imehnõ roropa Jeremiame oekarõko roropa mã toto. Imehnõ otarãme urutõme Ritonõpo poe oekarõko mã toto, tykase Jezu poetory tõ eya.
15 —Amarokõke, onokyme roropa jekarõko matou? tykase Jezu eya xine, typoetory tomo a.
16 Ynara tykase Ximão Peturu eya,
—Ritonõpo nymenekahpyryme mase, iirypyrymãkõ kurãkaneme. Ritonõpo mũkurume nymyry mase, tykase Peturu eya.
17 Ynara tykase Jezu eya,
—Ỹ zaerohxo rukuh ma Ximão, João mũkuru. Juaro oexiry imehnõ poe pyra mana. Imehnõ namorepatopõpyry poe pyra mase juaro. Papa kapuaõ poe juaro toehse mase. 18 Juaro oehtoh mekaro ya. Naeroro awaro jehtoh ekaroxi oya. Oesety, “Peturu,” kary, “Topu pitiko,” kary. Topu onytyorõmara imehnõ mana. Moro saaro jenetuputyry oya onytyorõmara imehnõ mã exĩko, yronymyryme jenetuputyryke oya. Morarame asã emero ypoetory tõ orẽpyra tyrĩko ase, yronymyryme jenetuputyryhtao eya xine. Mame orẽpyra exikehpyra mã toto toorikyrykõ ponãmero, tykase Jezu eya. 19 —Tapyi erase sã exĩko roropa mase. Tapyi esẽ ytoryhtao soroto ekarõko erase a mana. Moro saaro tosẽkõme Ritonõpo enetupuhnanõ esẽme orĩko ase. Morara toehse awahtao ypoe imehnõ zurũko mase toto esẽme samo. Mame, “Senohne poko pyra sehtone,” karyhtao oya sero nono po, Ritonõpo poe morara exĩko matose, ipoko pyra. Yrome, “Senohne kure tyriry kyya xine,” karyhtao oya sero nono po, Ritonõpo poe morohne tyrĩko matose.
20 Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,
—Onekaropyra ehtoko imehnomo a Ritonõpo nymenekahpyryme jehtoh poko, seropõkõ kurãkaneme, tykase.
Toorikyry poko Jezu oturutopõpyry
(Mak 8.31–9.1; Ruk 9.22-27)
21 Morotoino typoetory zurupitone Jezu toorikyry poko. Ynara tykase ynororo,
—Jerusarẽ pona ytõko ase Ritonõpo omi poe. Moroto jahtao yryhmãko juteu tõ esẽ mana, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ roropa, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõ roropa. Mame jetapapõko mã toto. Yrome oseruao tõmehse ahtao ẽsemãnõko ropa ase, tykase Jezu eya xine.
22 Morarame imehnõ myhtoino Jezu tarose Peturu a zurutohme takorony a tõturutoh samo. Ynara tykase ynororo,
—Morara kara exiko Jezu. Ritonõpo sãtã oetapapopyra mana. Orihpyra sãtã mase, tykase Peturu eya.
23 Yrome toeramase Jezu Peturu a. Ynara tykase ynororo eya,
—Mynyhme exiko! Joroko tamuru sã mase. Jakorekehkãko mase. Ãmoreme rokẽ morohne poko osenetupuhnõko mase ahnome oexiryke. Yrome Ritonõpo poe pyra õsenetupuhtoh mana, tykase Jezu Peturu a.
24 Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,
—Ymaro oytorykõ se awahtao xine openetatohkõ irumekatoko. Oorikyrykõ ymaro enetupuhtoko oorypyrykõ poko. Mame ymaro rokẽ ehmaropa, tykase ynororo. 25 —Osepyno awahtao xine orihnõko ro matose. Yrome ypoetoryme awahtao xine oorikyrykõ zuno pyra matose. Jomipona roropa awahtao xine orihpỹme exĩko matose, enara. 26 Otara ãko matou senohne emero omõkomorykõme toehse ahtao oorikyrykõ ke rokẽ epehmatohme? Arypyra, toiparo rokẽ morohne esẽme exĩko matose, oorikyrykõ ke epehmãko matose. Onykenãpara roropa ekurehnõko matose. Morararo orihpyra oehtohkõ onepehmara mã omõkomorykomo. Otinerũkõ roropa ipune pyra mana, tykase Jezu eya xine. 27 —Kapu ae Ayhtohpyry ase sero nono pona. Imeĩpo orẽpyra oehnõko ropa ase tuisamehxo Papa jamitunuru maro, Papa nenyohtyã maro roropa. Morara ahtao seropõkõ epehmãko ase, emero porehme, toto nyrihpyry epehpyryme. 28 Etatoko pahne, toitoine matose Kapu ae Ayhtohpyry enẽko. Tuisame aexiry enẽko matose orihpyra ro awahtao xine, tykase Jezu eya xine.